Keskustelut Harrastukset Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 1,096)
  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

  • Metsuri motokuski

    Elä nyt viitsi jesse. Voin kutsua sinut meidän viikolopun hirvijahtiin ja lähde vaikka minun mukaan koiramiehen hommiin. Takaan että laiskuus on kaukana ja saat kävellä pohjois keski-suomalaisessa kivikossa ihan riittävästi. Jos paitasi pysyy kuivana koko viikonlopun hiestä niin voisin tarjota letukan bensat. Näkisit mitä laiskat hirvimetsästäjät tekevät.

    Samalla voitaisiin tutustua alueen nuoriin metsiin jossa ihme kyllä onnistuu puun kasvatuskin. Hirvikanta tosin on lähellä suositusta, mutta niitä hirviä kylläkin vielä löytyy.

    jees h-valta

    Valitan, olen lähinnä huolissani Satakunnan tilanteesta, en sinun metsästysmaistasi Mm. Koko suomen murheita on turha ottaa ennenkuin oman lähituntuman asiatkaan ovat kunnossa.

    Metsuri motokuski

    Kiitos tarkennuksesta. Kannattaa varmaan jatkossa mainita että puhut aina varsinaissuomalaisista metsästäjisä kun puhut ja solvaat yleisellä tasolla metsästäjistä ja riistakannoista. Tämä oli hyvä tarkennus eikä tarvii jatkossa asiaa kommentoida kun noita heittoja tulee.

    Se tässä onkin ollut yllättävää että voiko harjavallassa löytyä sellainen asiantuntemus joka asiaan. Onneksi ei voi. Se koskee vain varsinais-suomea. Ymmärrän.

    Visakallo Visakallo

    Tiina L:n toteamus ja kysymys olivat aivan aiheellisia. Vastauksia odotellaan.

    Perko

    Kielletyllä alueella metsästyksestä.   Näyttää  kuin joku housuton  on tehnyt metsästyskoiralle lakitekstit.  Ja sekin,  että saa tiellä metsästää jänistä! Meidän  metsätiellä ovat ( luvalliset) ratsastajat ja näkyy nyt tunkevan helsinkiläistä haulikkoväkeä.   Huomautukseen  vastattiin etteihän se koira ymmärrä rajoja. Ei näy ymmärtävän  helsinkiläinenkään edes kieltoa rajoista puhumattakaan.

    ”Maanomistajalla tai metsästysoikeuden haltijalla on oikeus poistaa alueelta 1 momentin vastaisesti siellä oleva koira tai ottaa se talteen. Jos koiran avulla metsästettäessä ajo tai haukku poikkeaa vieraalle alueelle, alueen omistajan tai metsästysoikeuden haltijan on kuitenkin annettava ajon tai haukun jatkua häiriintymättä puolen tunnin ajan. Jollei koiran omistaja tämän ajan kuluessa hae koiraa pois, alueen omistajalla tai metsästysoikeuden haltijalla on oikeus keskeyttää ajo tai haukku sekä poistaa alueelta koira tai ottaa se talteen.”      Kysyn, mitä hyötyä on perustaa kanalinnuille  metsästyskieltoaluetta?

    Puuki

    Kysyn, mitä hyötyä on perustaa kanalinnuille  metsästyskieltoaluetta?

    Eipä juuri mitään vaikutusta.  Mutta voi tavattaessa ottaa metsästysvehkeet ja saaliin takavarikkoon, jos löytyy juuri pyydettyä pienriistaa retkeilijän repusta rauhoitusalueella.

    Planter Planter

    Pitää ottaa taas uusi alku, en aloita uutta ketjua, vaan kopioin tähän kohdan johon päästiin otsikon aiheen käsittelyssä. Pastan sääntöjen mukaan pitää aloittaa uusi keskusteluketju jos aihe muuttuu. Hirvenpyynnin historia ja kenellä on kovin hiki kivikossa, eivät kuulu tähän, joten niille voi aloittaa uudet ketjut.

    Se, voiko metsänomistaja helpottaa hirvieläintilannetta vaihtamalla syksyllä raivaussahan kivääriin, tuli jo aika kattavasti käsiteltyä ketjun alkupuolella.

    Tilanne jäi pohdintaan löytyykö metsäomistajien kahdesta ”tukijalasta” etujärjestöstä tai metsäomistajien etua ajavasta(?) puolueesta tukea.

    Poliittisen ohjauksen käsittely jäi tähän. Kyseinen riistaneuvoston puheenjohtaja esitti paikallisessa riistaneuvostossa niin vahvat näytöt, että maa-ja metsätalousministeriö päätti nimittää hänet valtakunnallisen riistaneuvoston varapuheenjohtajaksi.

    Jari Leppä: ”Metsäpolitiikan lähtökohta on, että metsänomistaja voi hoitaa ja käyttää metsiään omien tavoitteidensa mukaisesti ja saa siihen tukea ja neuvontaa.”

    pystykorvat

    Taitaa jäädä ne metsästysvehkeet nykyään ottamatta haltuun.

    Planter Planter

    Poliittinen ohjaus hirvikannan säätelyssä

    Poliittinen ohjaus on poliittinen valinta asetettavista tavoitteista. Niistä päättävät hallitus ja eduskunta ja toteuttavat virkamiehet. Eräpolitiikassa maa-ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo riistakeskuksen toimintaa.

    Riistahallintolaki
    1 §
    ”Suomen riistakeskusta ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö.”

    2 §
    Suomen riistakeskuksen muut tehtävät ovat:
    5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen;

    kokous

    Vierailun isäntänä oli Salon seudun riistanhoitoyhdistyksen riistaherra.
    Riistaherran kotipesä ja metsästymaat ovat Salossa.
    Salo kuuluu hirvitalousalueeseen VS3.
    Riistaherra toimii myös Varsinais-Suomen alueellisen riistaneuvoston puheenjohtajana ja valtakunnallisen riistaneuvoston varapuheenjohtajana.

    Varsinais-Suomen alueellisen riistaneuvoston sidosryhmät ovat hyvin perustellen vaatineet, että hirvitalousalueen VS3 hirvitiheystavoite pitäisi pudottaa tasolle 2,5 / 1000 ha. Silloinen metsänomistajien (ainoa) edustajana riistaneuvostossa kertoi ymmärtäneensä, että sovittiin 2,5. Juttukin siitä on Metsälehdessä 3 /2017.

    Myöhemmin ilmeni, että tavoitteeksi VS3:lle (omille metsästysmaille) riistaherra puheenjohtajana 2016 ajoi läpi tiheyden 4,75 / 1000 ha. Nyt tavoitehaarukka on 4,2-4,7.
    Kun myöhemmin MTK kysyi Maaseudun Tulevaisuudessa, miksei maanomistajien kantaa huomioitu lainkaan, hän vastasi, että ”vaatimus pienen hirvikannan puolittamisesta oli kohtuuton.”

    Kuvaan liittyvästä Salon Seudun sanomien jutusta:

    ” Ministeri Leppä osallistui keskiviikkona Salon seudun riistanhoitoyhdistyksen ja Varsinais-Suomen alueellisen riistaneuvoston järjestämään seminaariin, jossa käsiteltiin valkohäntäpeurakannan hoitoa.

    Jari Lepän mukaan hallitus on viime vuosina pyrkinyt tukemaan riistanhoitoyhdistyksiä peurakannan pienentämisessä. Seminaarin jälkeen ministeri suuntasi Vaskion majalle peurajahtiin, jossa hän oli Vaskion ja Kuusjoen metsästysseuran vieraana.”

    ”Tämä oli minulle oikein mieluinen kutsu. Olen metsästänyt pikkupojasta lähtien. Vaikka saalis ei ole tärkeintä, lähden jahtiin toiveikkain mielin.”

    Metsälehti lähetti ministerille/ministeriölle kysymyksen olisiko maa-ja metsätalousministeriön syytä panostaa enemmän riistakeskuksen ohjaamiseen ja valvomiseen, kun ministeri on itse sanonut, ettei hirvitiheys saa ylittää 3,5 / 1000 ha ja heidän maa-ja metsätalousministeriön laatimassa hirvikannahoitosuunnitelmassa todetaan, että yli 4/1000ha tiheyksillä tulee kestämättömiä vahinkoja. Kuitenkin heidän valvomansa riistakeskukseen kuuluva alueellinen riistaneuvosto asettaa tavoitteeksi yli 4 / 1000 ha tiheyksiä.

    Vastauksen antoi valvottava eräosasto, ei valvoja, eikä vastausta saatu varsinaiseen kysymykseen. Heiluttaako tässä nyt häntä koiraa, eli roolit ovat kääntyneet nurinperin. Eräosasto valvoo ministeriön toimintaa, vai onko kyse peräti ”hirvikultista”.

    Poliittisen ohjauksen ja valvonnan alaisena on vähitellen luotu metsästys- ja riistahallintolaki ja niitä täydentävät asetukset, joissa maanomistajan oikeudet on karsittu tyystin pois.

    Planter Planter

    Etujärjestön käsittely jäi tähän. MTK nimitti maanomistajien edustajaksi Varsinais-Suomen alueelliseen riistaneuvostoon likissä esittäytyvän henkilön, jonka intressissä on selvästi suuri hirvieläinkanta.

    https://aromilehti.fi/artikkelit/valkohantapeuraa-kaikelle-kansalle/

    Jota Tiina kommentoi näin:

    ”Ketjuun eilen lisätty linkki Aromilehteen sai verenpaineen nousemaan: mitä ihmettä täällä oikein tapahtuu?

    Minua on pitkään harmittanut se, että MTK totaalisesti kieltäytyy näkemästä eroa metsästävän ja ei-metsästävän maanomistajan välillä. Asetin ensimmäistä kertaa Ville Kalluisen aseman riistaneuvoston jäsenenä julkisesti kyseenalaiseksi joulukuussa 2019 Mhy Salometsän valtuustossa. Koska tiesin ARN-kauden olevan päättymässä 2020, halusin tietää, voisiko oma mhy:ni vaikuttaa siihen, että ko. kiintiöpaikalle saataisiin ei-metsästävä maanomistaja. Kysymykseni jälkeen seurannutta jäätävää hetken hiljaisuutta rikkoi vastaus, jonka mukaan ”asiaa pitää selvittää”.

    Helmikuussa aloin kirjoittaa kolumnia ja lähetin MTK Varsinais-Suomen toiminnanjohtajalle Paavo Myllymäelle tämän sähköpostin:

    ”MTK:n nimeämänä jäsenenä Varsinais-Suomen riistaneuvostossa on Ville Kalluinen. Hän on metsästysseurassaan sihteerinä ja viimeisen vuoden aikana perustanut riistalihan käsittelylaitoksen. Liiallinen peura- ja hirvikanta kuumentaa tunteita läpi Varsinais-Suomen. Onko Kalluisen nimeämisessä hirvieläintiheyksistä päättävään elimeen käyty edes keskustelua? Minusta tilanne on suorastaan irvokas, kun MTK luovuttaa paikkansa ko. elimessä henkilölle, jonka suoranainen etu on korkea riistatiheys.”

    Oli talvilomaviikko enkä saanut sähköpostiini vastausta. Kolumnin deadline painoi päälle, joten soitin Myllymäelle. Hänen mukaansa minulla oli väärää tietoa: Kalluinen ei ole seuransa sihteeri. Myllymäki korosti useaan otteeseen 45 minuuttia kestäneen puhelun aikana, kuinka minun pitää pysytellä kirjoituksessani faktoissa ja että Kalluista parempaa maanomistajien edustajaa ei kertakaikkiaan Varsinais-Suomesta löydy. Ei-metsästävää maanomistajaa ei kuulemma voi laittaa jäseneksi alueelliseen riistaneuvostoon, koska siellä täytyy olla sisällä metsästysasioista.

    ARN:n sidosryhmäpalaverissa MTK Varsinais-Suomi muiden kuultavien mukana vaati hirvitiheystavoitteeksi 2,5/1000 hehtaaria. Mitä tekee MTK:n nimeämä edustaja ARN:n omassa kokouksessa? Kokouspöytäkirjaa en ole itse nähnyt, mutta saamieni tietojen mukaan sinne ei ole merkitty minkäänlaista eriävää mielipidettä, vaan Kalluinen on muiden mukana ollut hyväksymässä ylisuurta hirvitiheyttä. Kun kysyin tästä Myllymäeltä, hän selvitti (kuin pienelle lapselle), että kyseessä on vain kokoustekninen juttu, jolla ei ole mitään merkitystä.

    Puhelun jälkeen googletin uudelleen Mynämäen Erän kotisivut, ja siellä kerrottiin Kalluisen olevan seuransa sihteeri. Laitoin uutta sähköpostia Myllymäelle, hän kun oli korostanut minulle faktoissa pysyttelemistä.

    ”Hei, minua jäi vaivaamaan, kun kerroit ettei Ville Kalluinen ole metsästysseurassaan sihteerinä/luottamustehtävissä. Minulle avautui Googlen kautta tällainen sivu, joka näyttää ihan luotettavalta, toki päiväystä en siitä äkkiä löytänyt. (kuva sivusta). Yritän tietysti perustaa mielipiteeni faktoihin ja selvittää asioita, juuri siksi otin yhteyttä ensin Sinuun ja luottamushenkilöihin. Kumpi on nyt fakta, onko Kalluinen seuransa sihteeri vai ei?”

    Vastaus oli lyhyt ja tuli äkkiä.” Jep, on/oli vuoden 2019, jää tehtävästä pois 2020.”

    Ja nyt siis Kalluinen on ”vain” seuransa hallituksen jäsen.

    Ei MTK meitä vellihousuja metsästysasioissa millään lailla auta. Asenne on jopa ylimielinen ja aina saa eteensä vastauksen: ala sitten itse metsästämään, niin näet mitä se on.”

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 1,096)