Keskustelut Harrastukset Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 1,096)
  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

  • Planter Planter

    Lainaus edelliseltä sivulta:

    ”Ei-metsästävää maanomistajaa ei kuulemma voi laittaa jäseneksi alueelliseen riistaneuvostoon, koska siellä täytyy olla sisällä metsästysasioista.”

    Tämä on mielenkiintoinen tulkinta. Alueellisessa riistaneuvostossa on kymmenen jäsentä, joista kuusi on metsästäjien edustajia riistahoitoyhdistyksistä.

    Lisäksi on neljä muuta jäsentä: edustaja maakuntaliitosta, ELY-keskuksesta (liikenne), Suomen metsäkeskuksesta ja alueellisesti merkityksellisestä maanomistajajärjestöstä.

    Koskeeko näitä kaikkia vaatimus metsästyskortista ja aktiivisesta metsästämisestä. Täytyykö liikenneturvallisuudesta vastaavan edustajan olla myöskin aktiivimetsästäjä, entä maakuntaliiton, että ymmärtää edustaa asiaansa neuvostossa, tuskin. MTK:n tulkinta ihmetyttää, että maanomistajan pitää olla metsästäjä, vaikka metsästäjillä on jo enemmistö neuvostossa, ei sen ole tarkoitus olla metsästäjäneuvosto.

    Entä miten toteutuu tämä tasa-arvopykälä , joka pyydettiin ottamaan huomioon jäsenten esittämisessä, 0%. Naiset toisivat moraalista ryhtiä, jos olisi merkittävä edustus.

    ”Jäsenten esittämisessä tulee ottaa huomioon naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) velvoitteet. Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 4a §:n mukaan valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa että kuntien välisen yhteis-toiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu.Viranomaisten ja kaikkien niiden tahojen, joita pyydetään nimeämään ehdokkaita tässä pykälässä tarkoitettuihin toimielimiin, tulee mahdollisuuksien mukaan ehdottaa sekä naista että miestä jokaista jäsenpaikkaa kohden.”

    Metsästyslaki:
    26 § (18.2.2011/159)
    Hirvieläimen pyyntilupa

    ”Pyyntiluvan myöntää Suomen riistakeskus. Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla.”

    Riistakeskusta valvovan maa-ja metsätalousminiteriön hirvikannan hoitosuunnitelman mukaan yli 4 / 1000 tiheyksillä ”on toistuvasti törmätty laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvynylittäviin metsä-ja viljelysvahinkoihin sekä lisääntyneisiin hirvionnettomuuksiin.”

    Riistakeskuksen lupapolitiikalla on asetettu tavoite 4,75 / 1000, ei näytä kohtuulliselta? Näyttäisi laittomalta.

    Riistahallintolaki
    1 §
    Suomen riistakeskus
    Suomen riistakeskusta ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö.

    Ei ole valvonut!

    Eikä ole noudatettu tasa-arvolakia. Jos ahtaajan leivästä haukkaa rotta palan, on maailma heti seis. Metsänomistajien etujärjestö MTK lakimiehineen varmaan vie asian käräjille ja katsoo miten asiat kuuluisi hoitaa?

    Ola_Pallonivel

    Pistä Planter MOT penkomaan touhua ja pääsee joku telkkariin naama punaisena selittämään, miten homma toimii. Tai ei toimi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Olin yhteydessä Lukeen hirviselvityksestä, ja sen verran selvisi, että valkohäntäpeura on siinä mukana. Luvassa kattava selvitys hyödyistä ja haitoista sikäli kuin tutukimustietoa on olemassa.

    Laitoin Luken selvittäjille myös hirvikannan hoitojärjestelmään liittyvän kommentin (toistoa teille):

    ”Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmä on kyllä periaatteessa hyvä ja toimiva, kunhan sitä opitaan käyttämään, ja saadaan eri toimijat vetämään samaan suuntaan eri tasoilla. Pari muutosta saattaisi tuoda suurta apua. 1. Sidosryhmien ARN:lle esittämät toiveet hirvieläinkantojen tasosta pitäisi olla velvoittavia – niistä saisi poiketa ylöspäin vain poikkeustapauksissa. 2. Metsästysseurojen pitäisi vuokrasopimuksissa sitoutua kaatamaan vähintään se määrä eläimiä että ARN:n tavoite toteutuu, myös rakenteen osalta. Toteutuneet kehityskulut osoittavat, että kyllä suurin osa ARN:sta ja seuroista toimiikin juuri noin, mutta osa änkyröi vastaan.”

    ***

    Kertausta. Hoitosuunnitelma (2014): ”Maa-ja metsätalousministeriön tulosohjauksella hirvikannan tiheys on vuodesta 2004 lähtien pyritty pysyttämään hirvitalousalueittain tiheydessä 2-4 hirveä tuhatta hehtaaria kohti lukuun ottamatta Keski-ja Ylä-Lappia, missä vastaava tiheystavoite on ollut 0,5-3 hirveä tuhatta hehtaaria kohti. Hirvikannan noustessa tavoitehaarukan ylärajaa suuremmaksi on toistuvasti törmätty laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvyn ylittäviin metsä-ja viljelysvahinkoihin sekä lisääntyneisiin hirvionnettomuuksiin.”

    Siis vuodesta 2004! Nyt vedotaan välillä siihen, että uusittu kannanhoitojärjestelmä ei ole vielä päässyt näyttämään kynsiään, mutta itse asiassa tavoitteet ovat olleet suhteellisen oikealla tasolla ainakin jo vuodesta 2004, eli 16 vuotta!

    Toinen huomionarvoinen lausuma alun lainauksessa on Maa-ja metsätalousministeriön tulosohjauksella. Jos tuo tulosohjaus jälleen aktivoituisi ja hoitaisi nämä pari asiaa (1: tavoitekanta, 2: sitoutuminen) kuntoon?

    mettämiäs

    ”Mitä tekemistä mettämiäs ehdotat? Jos lähden mukaan ampumaan elikoita, se ei alenna kantaa yhtään, koska jos minä en ole siellä, joku muu ampuu ne kumminkin.”

    Lähde vaan Anneli mukaan metsästysseuratoimintaan; verkostoidut siellä muiden metsästäjien kanssa ja alat kääntää niiden torveloiden päätä ymmärtämään metsänomistajien vaatimukset paremmin. Kyseessä on kuitenkin ainakin tämän palstan keskustelujen perusteella se kaikkein tärkein asia metsätalouden kannattavuuden kannalta. Ajan puutteesta ei voi olla kysymys, koska aikaa on tälläkin palstalla roikkua päivät pitkät…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Totta, verkostoni koostuu tällä hetkellä pääosin tutkijoista. Kyllä aikaa olisi, kun jätän toisen verkostoni eli mhy-valtuustonkin nyt, mutta metsästysalueeni on 300 km päässä Keski-Suomessa, ja siellä hommat toimivat vielä toistaiseksi hyvin. Serkun poika johtaa sitä seuraa tällä hetkellä. Lankomies on Pohjois-Karjalassa metsästysseuran puheenjohtaja. Varmaan tuossa punkkihankkeessa joutuu/pääsee jalkautumaan kentälle ja alkaa syntyä lisää verkostoa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ainakin valtateiden varsien riista-aidat ovat välittömiä kuluja. Tautien hoidot ja liikenneonnettomuuksien uhrien hoidot myös.

    suorittava porras suorittava porras

    Tarkastuskertomus ei ole enää ajankohtainen ,kun siinä esitettyihin toimenpiteisiin on jo ryhdytty. Toisaalta siinä esiintyneet tiedot ovat vanhentuneita eivätkä vastaa enää tämän päivän olosuhteita.  Kummasti kuitenkin tarkastuskertomuksen huonot asiat kiinnostavat , mutta ei se ,millainen urakka oli jo tehty asioiden korjaamiseksi  ennen tarkastuskertomuksen julkaisemista. Hirvikannan hoitosuunnitelmat olivat jatkoa toimenpiteille. Samanlainen hoitosuunnitelma tarvitaan myös valkohäntäpeurojen kohdalla , jotta kaaos saadaan edes jotenkin hallintaan. Pienten sorkkaeläinten tilannetta on käsitelty viime vuosiin astivähän ”toisella kädellä”, mutta ongelmat ovat pakottaneet suhtautumaan asioihin vakavammin. Kummasti tänne keskelle Suomea kiiri riistaviranomaisten viesti jo 20 vuotta sitten siitä ,että on pidettävä vhp-kanta matalalla , että ongelmilta vältytään. Ydinalueella näyttää vesti kiirineen ohi korvien.

    Valkohäntien metsästys ei kiinnosta läheskään kaikkia metsästäjiä , joten pienelle porukalle on kasaantunut aikamoinen savotta selvitettäväksi. Mitä muuten teki palstalla vieraillut rhy:n toimari 19  vuoden aikana valkohäntäpeuratilanteen pitämiseksi hallinnassa ? Hän on ollut aitiopaikalla seuraamassa tilanteen kehitystä . Meidän alueen toiminnanohjaaja teki asian kerralla selväksi , että valkohäntiä ei Keski -Suomeen tarvita. Tappotalkoot alkoivat välittömästi. Vasta viiden viimeisen vuoden aikana on tartuttu aseisiin uudelleen edellä mainitussa tarkoituksessa , kun etelän karkulaiset ovat aloittaneet uuden invaasion.  Tilanne on päässyt kehittymään aivan vaivihkaa . Ainoastaan peurakolarit ovat kavaltaneet kutsumattomat vieraat.

    suorittava porras suorittava porras

    suorittava porras suorittava porras

    suorittava porras suorittava porras

    Kuten edellisistä kuvista käy ilmi , hirviä voi metsästää arn:n suosituksia enemmän ja riistaneuvostojen suositukset ovat alkaneet muutenkin purra koko valtakunnan mittakaavassa. Hirvihavainnot ovat selvässä laskussa.

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 1,096)