Voihan pojat. Pitää taas palata lähtöruutuun. Ei tässä
haukuta ketään. Etsitään syitä miksi kaikkialla hirvikannan säätösysteemi ei toimi ja miten sitä voisi korjata. Etsitään syitä, annetaan kritiikkiä kun aihetta on, ei haukuta, se on koiran virka.

Täällä Varsinais-Suomessa hirvikannan säätö ei toimi, koska alueellinen riistaneuvosto käyttää mielivaltaa, eikä siihen valvoja halua puuttua. Muualla voi tulla vastaan vaikka tilanne, että säätelyä hoitava metsästysseura kuolee pois. Jossain omistajarakenteen muutos voi johtaa siihen, että uudet maaanomistajat kieltävät metsästyksen maillaan, vaikka ns piiperöt tai muuten vaan änkyrät maanomistajat.

Alueet pilkkoutuvat ja lain vaatimia yhtenäisiä alueita ei saada kasaan. Nykyisen lainsäädännön puitteissa metsästys näissä tapauksissa loppuu, koska maanomistajalla, joka ensimmäisenä törmää haittoihin, ei ole mitään työkaluja ratkaista asiaa. Joidenkin mielestä tämä on hyvä asia, minusta se on huono asia.

Sorkkaeläinmetsästäjiä en ole haukkunut, koska porukassa on ihmisiä joka lähtöön, ei voi yleistää, siinä loukkaisi niitä, jotka hoitavat asiallisesti hommansa.
Osalle metsästys on pakkopullaa, vastenmielistä kivikossa kompurointia. Toisessa ääripäässä intohimo ja elämäntapa ja metsästyskalenteri tahdittaa koko elämää. Suurin osa asettuu välimaastoon.

Hirviporukan kokoontuminen on mukava sosiaalinen tapahtuma, jossa porukka kauempaakin kokoontuu turisemaan ja samalla ammutaan ne myönnetyt luvat pois.

Kun homma toimii, sekä maanomistajat, että metsästäjät hyötyvät ja ovat tyytyväisiä. Saalistakin saadaankohtuullisesti, että pääsee lihan makuun ja vahingot pysyvät aisoissa. Toivottavasti näin on suurimmassa osassa maata.

Keskustelupalstalla on muutamilla mennyt kompassi rikki. Suunta vaihtuu jatkuvasti ja pääasia on olla eri mieltä tiettyjen nimimerkkien kanssa, vaikka samalla  olisi eri mieltä itsensäkin kanssa.

Otetaan tästä esimerkki kompassin rikki menemisestä:

”Asianmukaiset käsittelytilat puuttuu ja Planter nostaa heti metakan kaupalliseen toimintaan ryhtymisestä ,jos sellaiset rakentaa. Paikallinen MTK:n edustaja riistaneuvostossa sai ikuisen Planterin kirouksen päälleen em syystä . Kuitenkin herra pisiti vähän omaa kroppaa ja rahaa likoon ,että peurakannan vähentäminen ei olisi käsittelytiloista kiinni. Sekin on vuodatuksen perusteella pahasta.”

Kyseinen nimimerkki on aiemmin vastustanut kaupallista metsästystä, mutta tässä tilanteessa sitä onkin syytä kannattaa, että voi yrittää teilata toisen nimimerkin. Todetaan nyt vielä, että antamani kritiikki kohdistui siihen, että MTK valitsi maanomistajia edustamaan henkilön, jonka intressissä on suuri sorkkaeläinkanta. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön. Itsekin yrittäjänä toimineena arvostan yrittäjää ja erityisesti hänen rehellisiä kommenttejaan Aromi-lehdessä.

Tässä pykälää ylempää riistahallinnon organisaatiosta ex valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtajan kannanotto kaupalliseen metsästykseen. Asiaa on puuhailtu jo pitkään Keski-Suomessa.

Aiemmin kun yritin linkittää tarkastuskertomuksen uuden sijainnin hävisi koko tarina jälkiä jättämättä. Uusi yritys

https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/07/04111535/hirvikannan-saatelyjarjestelma-100-2005.pdf

On hyvä lukea hieman ”historiaa” vaikka tilanne on muuttunut. Kuusettuminen oli jo silloin huolena, mutta on entisestään kiihtynyt. Sorkkaeläinkanta on lounaisessa Suomessa moninkertaistunut raportin tekemisen jälkeen. Yritin kolmisen vuotta sitten saada siitä syystä päivityksen tarkastuskertomukseen tai uuden vireille, mutta lihakset eivät riittäneet.

MMM:n ulkopuolisen tahon olisi syytä tarkistaa toiminta. Nyt Luke on tekemässä jotain selvitystä, mutta se kuuluu MMM:n organisaatioon ja MMM kiistää, että hirvieläimistä olisi haittaa. Jos ”hyvinvointia riistasta” hanke laskee kaupallisesti hyödynnetyn hirviluvan arvoksi yli 6000 eur, niin siitä tulee jo vuodessa 300 miljoonaa hyvää ja pienet hirvielämet päälle, niin plussaa tulee jo ainakin 400 miljoonaa vuodessa.

Otteita tarkastuskertomuksesta näin 15 vuotta sitten.

”Valtiontalouden kannalta hirvi aiheuttaa lähinnä kustannuksia. Kerätyt pyyntilupamaksut käytetään kokonaisuudessaan vahinkojen korvauksiin.(Planter: ei enää vain alle puolet) Viime vuosina korvausten määrä on ollut noin 4 miljoonaa euroa vuodessa. Sillä on korvattu pääasiassa metsävahinkoja. Korvaukset kattavat vain pienen osan aiheutuvista yhteiskuntataloudellisista kustannuksista. Valtiontaloudellisia kustannuksia aiheutuu liikenneonnettomuuksien sairaanhoidosta, poliisi- ja pelastustoimista sekä onnettomuuksien välillisistä vaikutuksista.”

Metsätalouden näkökulmasta vahingonkorvaus ei kata kaikkia haittoja. Hirvivahinkojen torjumiseksi joudutaan tietyssä tapauksissa viljelemään epätaloudellista puulajia, käytännössä kuusta lehtipuiden ja männyn sijaan. Vahingot myös kumuloituvat ja toistuvat samoissa paikoissa useana vuotena, jolloin korvaus metsityksen uudistamiselle menee hukkaan.

Taloudellisena uhkakuvana pidetään sitä, että vahingot voivat tulevaisuudessa aiheuttaa tukkipuun laadun heikkenemisen ja toisaalta altistaa metsiä laholle. Myös kuusikoiden uudistaminen kuuselle lisää juurikäävän yleisyyttä. Puulajien yksipuolisuus tarkoittaa myös metsäluonnon yksipuolistumista ja monimuotoisuuden vähenemistä.

Valtiontalouden kannalta hirvi on lähinnä haitta. Myös yhteikuntatalouden kannalta hirven arvo on nykyisellä hirvikannalla negatiivinen. Tarkastuksen perusteella hirvikannan vähentäminen kestävään taloudelliseen ja ekologiseen minimikantatasoon, 60 000 eläimen talvikantaan, olisi valtiontaloudelliselta kannalta edullista.”

Tarkastuskertomuksen alussa sanotaan näin: ”Suoritettuun tarkastukseen kohdistuvan jälkiseurannan yhteydessä tarkastusvirasto tulee erikseen selvittämään, mitä toimenpiteitä tarkastuskertomuksessa todettujen epäkohtien korjaamiseksi on tehty.”

Jälkiseurantaraporttia ei löynyt netistä, joten tilasin sen Valtiontalouden tarkastusvirastosta.
Siinä MMM kiistää, että hirvi olisi valtiontaloudelle haitta.

Otteitta seurantaraportista:

”Maa-ja metsätalousministeriö (MMM) ei yhdy VTV:n tarkastusraportissa esitettyyn näkemykseen, että hirvi olisi valtiontaloudelle haitta. Tätä perustellaan sillä, että hirvestä ei aiheudu valtiolle välittömiä kustannuksia, koska hirvieläinten aiheuttamat vahingot korvataan metsästäjiltä kerätyistä pyyntilupamaksuista. MMM ei siis huomioi niitä kustannuksia, joita valtiolle aiheutuu riistahallinnon ylläpidosta, teiden suojaustoimenpiteistä sekä poliisi- ja sairaanhoitotoimista hirvionnettomuuksissa.”

”Tämä MMM:n näkemys on ilmeisesti johtanut siihen, että ministeriö ei ole katsonut aiheelliseksi ryhtyä tarkastuksen johdosta säätelyjärjestelmää uudistaviin toimiin. Perusteluina ministeriö esittää, että se ei näin pikaisella aikataululla ole ollut tarpeellista. Toisaalta koska hirvikanta on metsästyksen takia jonkin verran laskenut, pidetään myös tätä perusteena siihen, että järjestelmään ei ole tehty muutoksia. MMM ei ole aloittanut hirven erilaisten säätelyjärjestelmän etujen ja ongelmien eikä myöskään nykyiseen järjestelmään liittyvien joustomahdollisuuksien selvittämistä. Ministeriö ei ole laatinut taloudellista laskelmaa hirvikannan säätelyn ja hirvien valtakunnallisen tavoitekannan perustaksi.”

”Tarkastuksessa havaittiin, että hirvikannan säätely ei nykymuodossaan vastaa kaikilta osin sille asetettuja tavoitteita. Järjestelmä takaa hirvikannan säilymisen, mutta johtaa suuriin kannanvaihteluihin ja ajoittain liian suureen hirvikantaan. Päätökset hirvikannan säätelystä tehdään alueellisissa riistanhoitopiireissä. Maa- ja metsätalousministeriö tulosohjaa piirejä ja asettaa tavoitteen alueelliselle hirvikannalle.”

”Jälkiseuranta osoitti, että tarkastus ei ole vaikuttanut hirvikannan säätelyjärjestelmään. Maa- ja metsätalousministeriön ohjaus mahdollistaa edelleen suuret kannanvaihtelut. Tavoitteena ei ole valtiontalouden kannalta perusteltu, nykyistä selvästi alhaisempi hirvikanta. Syynä tähän on muun muassa se, että maa- ja metsätalousministeriö katsoo hirvivahinkojen tulevan korvatuiksi pyyntilupamaksuilla. Ministeriön näkemys ei huomioi lainkaan tiestön suojaamisesta ja liikenneonnettomuuksista aiheutuvia kustannuksia.”

Tarkastukertomuksen tekemisen jälkeen on tehty organisaatiomuutos, hirvikannan hoitosuunnitelma (jota ei noudateta) ja muita viilauksia, mutta tavoitteeseen ei ole päästy.Hirvimäärä keikkuu 100 000 paikkeilla eikä ole missään vaiheessa laskenut alle 85 000, kuusettuminen jatkuu, MMM:n vastahakoisuus korjata asiaa jatkuu.