Keskustelut Harrastukset Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 771 - 780 (kaikkiaan 834)
  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    http://jukuri.luke.fi/handle/10024/547582

    Luken raportti ja siihen pohjautuvan Hirviseminaarin antia.

    Pellikka: metsästys on myös hyvinvointia, ei vain lihan hankintaa.

    Matala. Viimeisimmissä VMI-mittauksissa on tuoreiden hirvituhojen määrä noussut. Syynä todennäköisesti männyn taimikoiden ja hirvien määrän suhteen muuttuminen epäedulliseksi, kun männyn uudistusala on pienentynyt. Kanta-Hämeen alueella pienissä mäntyvaltaisissa taimikoissa paljon hirvieläintuhoa sekä myös Ahvenanmaalla. Näissä todennäköisesti kauriiden vaikutus merkittävä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nikula. Hirvieläinonnettomuudet ovat kasvussa. Vuositasolla vahinkojen määrä noin 100 miljoonaa. Tavoitteeksi kannanhallintaan voitaisiin asettaa vahinkojen määrän aleneminen tietyllä prosentilla vuodessa.

    Aikio. Tiedot maatalousvaikutuksista toistaiseksi vähäiset. Erityisesti metsäkauriista ja epäsuorista vaikutuksista puuttuu tietoa. Valkohäntäpeuran maatalouden korvaushakemusten määrä on noussut. Ekosysteemivaikutuksista tarvitaan myös lisää tietoa. Ilman ihmistä hirvieläinkannan määräävät kasvillisuuden tuottavuus ja pedot. Kuusipeura on enemmän tyypiltään ruohonsyöjä kuin valkohäntäpeura , metsäkauris tai hirvi. Hirvieläinten ravintokasveissa on päällekkäisyyksiä, erityisesti talvella. Laidunnuksen vaikutus riippuu sukkession vaiheesta. Meillä esimerkiksi mustikka ja lehtipuut voivat vähentyä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Huitu. Hirvieläinten määrä = puutiaisten määrä. Infektoituneiden punkkien määrään vaikuttaa myös pienjyrsijät ja linnut. Myös hirvikärpäsellä on vahva riippuvuus hirvien määrään. Imusuonimatoja esiintyy porolla ja hirvellä: Setaria tundra ja Rumenfilaria ansersoni. Hirviekinokokki voidaan estää kun ei anneta sisäelimiä raakana koiralle.

    Paasivaara. Susi rajoittaa metsäpeuran kantaa. Myös ahma ja ilves ottaa metsäpeuran vasoja saaliiksi.

    Leppä. Hirvieläinkanta on aiheuttanut liikaa vahinkoa. Miten saamme tasapainon hyötyjen ja haittojen välille? Tehty raportti antaa osavastauksia. Vuoropuhelua tarvitaan. Ovatko nykyiset käytössä olevat päätöksentekomekanismit oikeanlaiset? Miten tihentymät ovat päässeet syntymään? Matkailun ja riistalihan merkitys? On selvää että valkohäntäpeuran kantaa pitää leikata, vaikka sen tuoma lihaan liittyvä uusi liiketoiminta onkin hyvä.

    Yleisökysymys tavoitekannan määrittelystä: onko tulossa muutoksia? Leppä: tilannetta mietitään koko ajan. Lakimuutoksia ei ole valmisteilla mutta valmius niihin on jos tavoitteisiin ei päästä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Yleisökysymyksiin.

    Timo Leskinen kommentoi että osassa Suomea maanomistaja ja muut tahot voidaan sivuuttaa tavoitteiden määrittelyssä. Vahinkojen määrän tilasto on aliarvio, koska vain vahinkoilmoitukset huomioidaan mutta ei VMI:n tuottamaa vahinkotilastoa.

    Vesa Ruusila: vhp:n houkutteluruokinta ok, mutta kannan kasvua lisäävästä ylläpitoruokinnasta tulisi luopua.

    Aslak Pekkala. Vierasmetsästys haittaa poronhoitoa ja paikallisten metsästystä. Paikallinen ääni tavoitteiden määrityksessä hävisi Riistakeskusuudistuksessa. Körhämö: rhy:n verotussuunnitelman vaikuttavuus lopulliseen suunnitelmaan on voimakas.

    Sakari Kuikka. Valkohäntäkauris on vieraslaji. Liikennevakuutusten ottajilta tulee taloudellinen tuki metsästäjille. Mikä auttaa vhp:n kannan kasvun katkaisemisessa? Vesa Ruusila: säätelyjärjestelmä avainasemassa ja yhteisten tavoitteiden löytäminen metsästysseuroissa. Lisäksi poikkeusluvat. Keskustelussa ehdotettiin pukkien kevätmetsästystä ja maan jakamista vyöhykkeisiin niin että joillakin alueilla ei talviruokintaa sallita.

    Hyvin kiteytetty Metsäuutisten jutussa: ”Maanomistajalla, vaikkei olisikaan metsästäjä, tulee olla mahdollisuus saada myös hyötyjä eläinkannasta, ei vain haittoja. Oikeudenmukaisuus tulee olla pääperiaate. Metsästyksen ja maa- ja metsätalouden täytyy löytää tässä asiassa tasapaino”, Luken tutkimuspäällikkö Markus Melin sanoo.

    P.S. Hirvieläimiltä aidatut alueet olisivat hyvä työkalu, kun tutkimuksen keinoin koetetaan tilkitä tietoaukkoja.

    Gla Gla

    Kiitos hyvästä yhteenvedosta, kun jäi tuo webinaari väliin. Olisi pitänyt laittaa kalenteriin, eikä vain linkki tänne palstalle.

    Keskustelun perusteella mitään parannusta ei ole luvassa. Leppäkin vain jyrähtelee ja sanoo, ettei aio tehdä mitään. Onnea vaaleihin!

    jees h-valta

    Just noin. Leppä on aivan outo luopio maa-ja metsätaloudessa. Ei voi kuin ihmetellä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hirviwebinaarin tallenne tulee Luken nettiin katseltavaksi mutta vain kahdeksi viikoksi. Miksiköhän?

    Puuhastelija

    Tuossa laskin yhtenä vuonna täkäläisen metsästysseuran hirvisaaliin arvon käyttäen teuraspainona muistaakseni hieman yli 100kg ja ruhon kilohintaa 7e/kg niin sain kyseisen alueen hirvisaaliin hinnaksi 3e/ha. Oli kyllä mielestäni yllättävän kova hinta. Silti maanomistajille tulee mielestäni hyvänäkin vuonna niukasti jaettavaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lihan ja virkistyksen arvo on huomattava. Lihaa kertyy vuodessa karkeasti 10 miljoonaa kiloa joka kerrottuna 7-10 eurolla tekisi jo 70 – 100 miljoonaa plus lihajalosteet ja vähittäiskauppa. Myös hirvieläinkannan haitat ovat raskaat. Tasapainoa pitää hakea, niin että hyödyt eivät kokonaan häviä mutta haitat saadaan pienemmiksi.

    HUOM. Oikean reunan linkeissä tallenne.

    http://www.luke.fi/uutinen/hirvielainten-vaikutukset-yhteiskunnassa-ekosysteemien-avainlajeja-arvokasta-riistaa-ja-merkittavia-vahinkojen-aiheuttajia/

    Puuki

    Hirvieläimistä on harvan kannan alueilla  haittaa metsätaloudelle , kun  talvilaidun alueilla männyn kasvatus muuttuu luont. sekametsän kasvatukseksi. Ja kesälaidun alueilla ei voi kasvattaa ra-koivua.   Ne puulajinvaihto-/kasvutappiot tulisi korvata vaikka tuosta lasketusta virkistysarvosta.  Lihan ja elämysten myynnistä tulevista voitoista. Sen verran kuin mo:n ”virkistysarvot” vähenee.    Tai sitten arvotaimikoiden suojaus 100% korvattavaksi kaatolupamaksuvaroista.

    Hirvien talviruokinta varsinkin tulisi hoitaa muiden kuin metsän kasvattajien kustannuksella.

Esillä 10 vastausta, 771 - 780 (kaikkiaan 834)