Keskustelut Harrastukset Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

Esillä 10 vastausta, 781 - 790 (kaikkiaan 834)
  • Metsänomistajien vaikutusmahdollisuudet hirvieläinten kannansäätelyssä

    Nimimerkki  ”Taviokuurna” nosti vieraslajikeskustelussa esiin aivan avainkysymyksen:

    ”Tällä hyvällä palstalla mouruaminen ei auta meitä, miten saamme asian julkiseksi, keskusteluun ja päätöksiin?”

    Metsänomistajat/ maanomistajat on täydellisesti pelattu ulos pöydistä, joissa tehdään päätökset hirvieläinten kannansäätelystä. Mitä sitten voidaan tehdä asian korjaamiseksi?

    Ensiksi nostaisin uudestaan esiin Tiina Lietzenin kolumnin ”Maanomistajat ovat vellihousuja”. Siinä on asian ydin, kukaan muu ei pidä maanomistajien puolta, kuin maanomistajat itse.

    Metsänomistajiakin on yli puoli miljoonaa, mutta joukko on hajanainen, ettei mitään yhteistä köyttä ole löytynyt vedettäväksi, edes tässä asiassa. Jotkut saattavat luulla, että jokin etujärjestö tai puolue ajaisi maanomistajien puolesta tätä asiaa, mutta näin ei valitettavasti ole. Ei tämä asia olisi näin surkeassa jamassa, jos joku taho olisi oikeasti yrittänyt korjata sitä.

    Tiina kirjoitaa palstalle harvoin, mutta asiaa. Hän herätteli porukkaa, että lausuntokierroksella oli Metsäkeskus alueelliset metsäohjelmat 2021–2025, joihin pyydettiin kommentteja. Toivottavasti mahdollisimman monet metsäomistajat käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen. Kiitos Tiinalle!

    Toisena nimenä nostaisin Annelin. Hän pyrkii vaikuttamaan myös muualla kuin ”muoruamalla” tällä palstalla, omilla kontakteillaan ”metsäpiireissä” ja sosiaalisessa mediassa, oikomaan vääriä käsityksiä ja jakamaan faktaa. Kiitos siitä!

    Kolmantena nostaisin nimimerkki ”Puunhalaajan”. Hän pyrkii myös vääntämään sosiaalisessa mediassa liikkuvia virheellisiä ”tietoja” oikeille jengoille. Lisäksi huomasin, että hän sai jokin aika sitten samanlaisen ahaa-ilmiön kuin itse vuosia sitten, eli mitä hyötyä tällä palstalla ”mouruamisesta” saattaa olla ja ryhtyi sen seurauksena reippaasti konkreettisiin toimenpiteisiin. Kiitos myös ”Puunhalaajalle”.

    Näin vaikutetaan!

    Toivottavasti tämä asiallisesti vaikuttavien lista alkaa kasvaa vauhdilla. Jos metsänomistajista vaikka vain yksi promille saataisiin aktiivisesti ja systemaattisesti ajamaan asiaa, niin se olisi valtava joukko.

    Kainuun ja Karjalan tätä ”vaahtoamista” ihmetteleville tiedoksi, että täällä yhteenlaskettu hirvi+valkohäntäpeura+metsäkauris-tiheys on keskimäärin luokkaa 100 / 1000 ha. Siellä taitaa ola 2-3?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos ynnätään yhteen metsätaloustappiot (metsänomistaja maksaa pääosin), liikennevahingot (autoilijat maksavat vakuutuksissaan omaisuusvahingot sekä ihmisten hoitokulut verovaroista), riista-aidat (valtio maksaa), maatalousvahingot (viljelijät maksavat pääosin) ja punkkitautien hoito sekä niistä johtuvat työkyvyttyömyydet (yhteiskunta eli veronmaksajat ja työnantajat maksavat), aika raskaasti tappiolle menee. Välilliset kulut eli ulkoisvaikutukset on pääosin ulkoistettu muille, ja metsästyksen harrastajat maksavat vain harrastuksen välittömät kulut.

    Jean S

    Hyödyt otetaan itselle ja haitat maksatetaan yhteisestä pussista, on yleinen toimintamalli monilla muillakin aloilla. Sinänsä ihan hyvä tämä Annelin analyysi.

    Se, että eri toimijoilla on erilaiset intressit, on sinänsä ihan normaalia kauraa (eli siis että joku haluaa sorkkaeläimiä eri syistä paljon tai vähän), mutta kiinnostavaa asiassa tosiaan on se, että metsästyslailla on luotu eräänlainen sorkkaeläinmonopoli, jolla metsästyksestä päättäminen on siirretty maanomistajilta seuroille. Tämä siirtäminen koostuu käytännössä metsästysalueiden minimikokojen määrittämisestä ja vuokrasopimuksen katkeamattomuudesta, lisäksi sen päälle on tietysti tämä mankeli jossa sorkkaeläinmäärät leikisti mitataan ja päätetään montako lupaa halutaan myöntää tai hakea.

     

    mehtäukko

    Luken erikoinen tutkija J Matala on esittänyt eräässä hirvipalaverissa kummallisen keinon alentaa puustotuhoja. Lisätään männyn viljelyä, että elukoiden laidunnuspaine jakaantuisi suuremmalle alueelle…!

    Matala ei siinä esitä kuka maksaa turhan työn moneen kertaan ja odotusarvot hukatuista vuosikymmenistä.

    Visakallo Visakallo

    Kuusen viljelyalan lisääntyminen on luonnollisesti lisännyt hirvivahinkoja männiköissä ja koivikoissa. Minullakin työnalla olevassa kolmen hehtaarin koivuntaimikossa näyttää jo tässä vaiheessa siltä, että loppukasvatukseen ei montaakaan sellaista puuta, jossa ei olisi hirvien aiheuttamia vaurioita. Männiköissä aivan sama tilanne. Osa alasta on pakko kasvattaa metsäksi luontaisesti syntyneistä kuusista, koska kaikki koivut on syöty kasvatuskelvottomiksi. Männyn ja koivun viljelyä on toki lisättävä, mutta nykyisillä hirvimäärillä se tule onnistumaan.

    Puuki

    Mä kylvämisellä onnistumis% paranee jonkin verran istutukseen verrattuna mutta  hirvet aiheuttaa hirvialueilla yleensä siinäkin tapauksessa tulon menetyksiä esim. puulajin vaihtumisen, tukkipuun vähenemisen  ja kasvun hidastumisen muodossa.  Eräällä talvilaidun alueella hirvet aterioi kylvömännikössä  useana vuonna peräkkäin ja vain n. 1/3-osa kasvatuspuustosta on nyt mäntyjä, loput kuusia ja hieskoivuja.   Kun männyt on tukkipuukoossa, yltää kuuset vasta juuri ja juuri kuitupuukokooon tai osa vielä alle sen. Hieskoivut on osin liki mäntyjen kokoa mutta tukkipuuta niistä ei saa.   Metsän norm. kiertoajan tuotto putoaa ~ 50-60 % .

    mehtäukko

    Yhtenä keinona Matala esittää hirvikannan vähentämistä. Toisena männyn viljelyn lisäämistä. Voi kysyä, mitä tutkijan päässä liikkuu kun vaihto-ehdot ovat noin äärilaidat ja toinen niistä aito aivopieru.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuo mehtäukon mainitsema periaate tulee Ruotsista. Siellä solmittiin joku vuosi sitten hirvielinkeinon ja metsäviranomaisten välillä sopimus, jossa pääsisältönä oli, että metsästäjät pitävät hirvikannan alempana ja maanomistajat uudistavat alueita enemmän männylle. Nämä yhdessä olisivat ihan toimiva konsepti, jonka onnistuminen riippuu määristä: kuinka paljon hirvikanta alenee ja kuinka paljon männyn taimikoiden ala kasvaa.

    Ruotsin hirvikanta on sen verran korkea, että siellä olisivat varmaan tyytyväisiä meidän nykytilanteeseen josta täällä valitetaan. Siellä sopimuksen mittarina oli, että männyn viljelyaloilla on jäätävä vähintään 70 % taimista kehityskelpoisiksi taimivaiheen aikana. En tiedä onko tästä luovuttu vai mikä on tilanne nyt. Meillä em. periaate tavallaan toteutuu hirvivahinkojen korvausjärjestelmän kautta: siinähän korvaus riippuu elinkelpoisten ja vaurioituneiden taimien määrästä.

    Lukelle: aitaukset olisivat aivan ehdoton työkalu hirvieläintutkimuksiin. Niiden avulla pääsee suoraan laskemaan kasvilajit ja niiden biomassat.

    Riistakeskukselle: laskekaa hirvitalousalueittain hirvien ja pienten hirvieläinten määrä per ravintoresurssin pinta-ala (taimikot ja viljelykset). Tämä muuttuja saisi olla etelän tuottoisammilla alueilla hiukan suurempi (enemmän eläimiä per laidunhehtaari) kuin pohjoisen karussa ilmastossa. Luvut ARN:lle päätöksenteon avuksi!

    reservuaari-indeksi

    Jalkanenhan huitoo asian tiimoilta kuin Timppa jatkuvan kasvatuksen koulutusillassa. Nyt on näköjään sellainen tahtotila päällä että alkaa tapahtumaan! Vihdoinkin.

    ♥ Kerttu

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei tyylillä kai väliä jos saa asioita etenemään. Nyt syytetään aina vain metsätaloutta monimuotoisuuden vähenemisestä, mutta samaan aikaan on meneillään paljon muutakin.

    Hirvikannan säätelyjärjestelmä voisi toimia, jos sille annetaan mahdollisuus – tarvitaan vain tahtotilaa ja hienosäätöä. Tiedolla johtaminen on avainsana: täytyy ensin tietää mitä tapahtuu ennen kuin asioita voi muuttaa.

    reservuaari-indeksi

    Juu, tyyli vapaa.

    Rapiat 20v olen tuota hirvikeskustelua jollain tasolla seurannut. Omissa taimikoissani mittavia hirvituhoja toistuvasti vähän (lue paljon) siellä sun täällä, siksi kiinnostanut.

    Vaikuttaa vähän siltä, että tulokset asian korjaantumiseksi on tuon 20v aikana olleet luvalla (ja lievästi) sanottuna vähän vaatimattomia. Mukava kuulla, että nyt tuohon ”tiedolla johtaminen” -taktiikkaan latautuu positiivisia odotuksia. Siitä se lähtee, halitsempit!

    ♥ Kerttu

Esillä 10 vastausta, 781 - 790 (kaikkiaan 834)