Keskustelut Metsänomistus Metsät /sijoitusrahastot

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 209)
  • Metsät /sijoitusrahastot

    Merkitty: 

    Näissä tärkeintä on voiton maksimointi.Samalla metsämme voivat päätyä minnepäin maailmaa tahansa.Näissähän käsittääkseni verotuskin on keveämpää.Metsävähennys samaa kuin yksityisillä.

    Kohta siis metsämme kuten monet muutkin täälltä on myyty ulkomaiseen omistukseen.Mikä meitä suomalaisi vaivaa emmekö osaa olla ylpeitä omastamme.Tällä menolla meitä ei ole.Toivotavasti metsämme ja maaomistuksemme jatkossa säilytetään itsellämme.

    Mitä mieltä vai eikö väliä.

  • Jovain

    Saahan sitä kuseksia omilla kintuilleen ja jatkaa luettelointia.

    Puuki

    Metsärahastojen vuosiarvot vaihtelee erikoisen paljon.  Muutama on miinuksella n. 1,6 % , yksi norm. 3,5 % tuottotasolla  ja yksi ilmoittaa nousua olleen 20 % vuodessa.

    aegolius

    Mielenkiintoinen huomio. Rahastothan lupailevat sellaisia tuottoja, jotka eivät pelkästään puuta tuottamalla onnistu. Idea siis on, että kirjaavat taseeseen silloin tällöin arvonkorotuksia – ehkä ihan vuosittainkin. Tuotto-odotus perustuu siis puun tuottamisen lisäksi metsän arvostuksen nousuun. Mikäs siinä. Toimii varmaan ainakin niin kauan kuin rahastoihin virtaa rahaa sisään ja kauppa käy. Jos käy jossain vaiheessa päin vastoin ja sijoittajat haluaisivat rahojaan ulos, voi käydä ohraisesti, kun tuleekin myyntipainetta. Onko Oravan kiinteistöbisnekset täällä joillekin tuttuja? Siinä oli vähän samaa ideaa.

    Panu Panu

    Vaatii kyllä aika rautaista ”ammattitaitoa” tai erittäin korkeita kuluja jos on saanut metsän tuoton miinukselle tänä vuonna.

    Tai tietysti jos on kesäkuun lopun arvo niin myrskytuhot voivat vaikuttaa.

    Puuki

    Rahaston arvo voi mennä miinukselle väliaikaisesti  myös vuosituoton ulosmaksun aikaan.

    Orava-vedätys on tuttu menneiltä vuosilta.  Pörssi on pääosin casinopeliin verrattavaa touhua jossa suurimmat voitot käärii pelin mahdollistajat, jos ei muuten niin kikkailemalla.

    TTL

    En kyllä rinnastaisi kehittyneiden maiden pörssejä kasinopeleihin.

    Jos kasinopeli määritellään tuloksen täysin (tai lähes) sattumanvaraisena muodostumisena, niin hyvin hajautettu osakesalkku on lähes toisesta ääripäästä. Kymmenien vuosien periodilla hajautetun salkun tuotto on ollut vuositasolla jossain 4% ja 15 % välillä. Tuo alin tullee Japanista ja noin 30 vuoden sarjasta. Vaikka Japanin indeksi on laskenut tällä aikavälillä, niin osingot ja ulosostot ovat antaneet selkeän positiivisen tuoton. Suomessa ja esim 50-60 vuotta, tuotto on tuolla toisessa päässä.

    Ns. kasinopeleissä palautus on (siis nopeasti kiertävälle pääomalle) 40 – 99,9%. Kun tämä ei ole mikään vuosituotto, niin ”hedelmäpelissä” kuukausipalkkansa saa hävitettyä nopeasti. Jokaisesta eurosta tulee keskimäärin takaisin 80%. Ei tarvitse olla edes nopea niin pystyy tunnissa satoja kertoja pyörittämään ”rulettia”.

    Ns. kasinopelien mielestäni kaikkein kiehtovin muoto on urheiluvedonlyönti ihmisistä ja hevosista. Siinä syntyy illuusio, että pystyy jollain systeemillä voittamaan markkinan. Markkina palauttaa nykyisin 80% – 99,9% kohteittain keskimäärin.

    Suomestakin löytyy satoja ihmisiä, jotka pystyvät kuitenkin pitkässä sarjassa positiiviseen tuottoon ja uskon, että vähintään kymmeniä, jotka elävät urheiluvedonlyönnillä hyödyntämällä siis tavalla tai toisella markkinan virheitä.

    Tässä pääoman kierto ja tuloksen selviäminen on nopeaa (toisin kuin metsässä). Saa palautteen lähes heti. Suosittelen sopivasti annosteltuna!

    Pörssissä tietysti, jos sijoittaa kehityksensä alkuvaiheessa olevaan yhteen yhtiöön, tulos on 10 vuoden periodilla jotain nollan ja tuhatkertaistumisen välillä. Keskimäärin ehkä noin kolminkertaistuminen sijoitukselle. Pääomasijoittajilla kymmenestä vedosta ehkä noin 5 nollautuu, 3 pyörii jotenkin omillaan ja kahdella tehdään tuotto. Tässä tulee se hajauttamisen idea avuksi.

    Edelleen pidän metsärahastoja verrattomina sijoituskohteina maksimissaan kymmenien tuhansien pääomille ja jotain 5-20 vuoden periodilla. Jotenkin voisi ajatella, että pitkäaikaisena parkkina rahoille. Tärkeintähän kaiketi on, että säilyttää sen hankitun pääoman ja toiseksi pystyy kaivamaan sille jotain suhteellisen varmaa tuottoa.

    Yksi on tietysti aina sijoittaa huvituksiin, sillä niistä jää muistijälki ja sitä on vaikea ottaa pois.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    TTL, hyvä kooste sijoituksista, kiitos! Minäkin kannatan huvituksiin sijoittamista – sekä lyhyen (matkat) että pitkän tähtäimen (mökki).

    Jos olisi veikannut Suomen voittoa Tanskasta EM-futiksessa, olisi saanut rahat takaisin kertoimella 12.

    Itselläni on nyt 10 osakkeen pieni salkku, jossa pääpaino on aloittelevissa (kasvavissa) uusiutuvan energian, metsäteollisuustuotteiden ja teknologioiden yrityksissä. Tarkoitus olisi ostaa vielä 10 lisää mutta myöhemmin. Monet sanovat, että osakkeet ovat nyt kalliita ja voivat tulla halpuutetuiksi myöhemmin, viimeistään sitten kun inflaatio ja korot nostavat päätään. Tavoitteena ei tässä ole niinkään voiton maksimointi, vaan yrityselämän logiikan ymmärtäminen ja sen kehityksen seuraaminen.

    Laitetaan vielä nimetkin, niin voitte arvostella valintoja: AMD (USA), VAISALA, Metsä Group, Spinnova, Konecranes, Merus Power, Maven Wireless Sweden, Cloudberry Clean Energy (Norja), Enersense International. Yllätysmomentti: Green Hydrogen Systems (Tanska).

     

    Puuki

    TTL. No oli vähän kärjistettyä sanoa pörssin olevan pääosin casinopeliä. Mutta totta toinen puoli ainakin. Robotit hoitelee varmimmat voitot isoilla toimijoilla kaupanteon väleissä itselleen mikrosekunneissa.  Wahlrooskin kehui lehdessä miten hyvin onnistuu sijoitukset niin nousu-kuin  laskusuhdanteessakin , kun on tietotekniikkaa mukana ostoissa-ja myynneissä.   Sitten on nämä vedätykset jotka suunnattu suuremmalle yleisölle;  mm. Pekka Perän mainostus 2012 tuloksen erinomaisuudesta Talvivaarassa, pankkien ”sijoitusasiantuntijoiden” vinkit monessa tapauksessa ja Oravan tapaus.   Melko pitkään sijoitin eri osakkeisiin , välillä pärjäsi hyvin ,välillä joutui maksamaan vähän  oppirahojakin, plussan puolelle jäin selvästi kuitenkin.  Sitten kyllästyin koko hommaan ja laitoin roposet pääosin muutamiin rahastoihin.   On toki hyviäkin sij.kohteita  olemassa.   Puhdas vesi- ja ilmastorahastot on mm. tuottaneet hyvin .  Samoin jotkin kiinteistörahastot.

    AJ:llä ihan hyviä valintoja,  ainakin Spinnova on varmaan ”nouseva tähti” (oikeasti).  –  Karpalo Puhdas Energia Norjasta- , mikä tuo mahtaa olla ? Ei ainakaan ole öljyrahasto, luulisin.

    Urheiluvedonlyönnistä tuli mieleen,  että pitkävedossa on kuulemma olemassa systeeemi jolla tekee jatkuvasti pientä voittoa mutta on aika työläs ottaa selvää ja seurata jatkuvasti pelien kertoimia.     Joskus pitkävetoa on tullut harrastettua pienillä panoksilla harrastusmielessä. Kotikylän ja lähialueen joukkueiden pelejä veikkasin enimmäkseen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Karpalo tuottaa vesi- ja tuulivoimaa.

    TTL

    A.J., hyvä ja lukumäärällisesti mielestäni riittävä hajautus. Itse en tällä hetkellä painottaisi vihreyttä noin paljon. Trendi on varmaankin se, mutta näkynee hinnoissa jo. Tosin yksittäisiä yhtiöitä ei millään pysty seuraamaan niin tarkasti.

    Esittäisinkin pientä leikkimielistä vetoa vaikkapa päivällisestä juomineen: tarkasteluaika 5 vuotta (täsmäytys 19.7.21. klo 10.00), minä tulen mukaan Seligsonin OMXH25-indeksirahastolla. Tietysti ongelmana kuka pitää kirjaa ja miten osingot ja mahdolliset ulosostot sijoitetaan. ”Avoin vastuuni” on yksi  päivällinen.

    Aina on huono aika sijoittaa osakkeisiin, metsään yms.! Jos ei viikonloppuna ole muuta tekemistä, niin voi etsiä Arvopaperin kolumnin Hannes Kulvikilta. Suunnilleen otsikoituna: ”Koskaan ei ole oikea aika sijoittaa”. Kulvik taitaa toimia tällä hetkellä Sveitsissä. En tiedä miten päin saatavat ovat tällä hetkellä: Suomen valtio – Hannes Kulvik. Voi olla, että nollattu. Finanssimaailmassa käsittääkseni kuitenkin Wahlroosin tasoinen peluri.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 209)