Rukopiikki voisi käydä katsomassa vesi.fi-palvelun karttapalvelusta pintavesien laatu ja ravinnekuormitus -muuttujat, ja katsoa vastaako kartan kuva omaa kokemusta lähiympäristön vesien tilasta. Arviot on laskettu vemala-mallilla, joka huomioi ainakin luonnonkuormituksen, havainnot veden laadusta ja virtaamat yms. Säännöstellyt järvet saa myös näkyviin, ja muutakin tietoa kuten valunta ja virtaama (tulvariskialueet).
Vasemman reunan valikosta voi hakea ensin paikan ja teemat-valikosta mitä haluaa tarkastella. Oikean yläkulman +/- työkalulla saa karttaa suuremmaksi tai pienemmäksi.
Nyt oli YLE:llä juttua Ranuan Suhangon kaivoksen suunnitelmista: ensi vuonna mahdollisesti tulossa investointipäätös. Purkuputki aiotaan tässäkin tapauksessa johtaa Kemijokeen, samoin kuin Soklista ja Simon suunnaltakin? Kuinka paljon Kemijoen vesistö kestää kaivoshankkeita?
Espoon Keskustan keskustelussa oli syksyllä esillä mm. että lainsäädännössä on olemassa vesien ja pohjavesien ehdoton pilaamiskielto, mutta niitä ei voida soveltaa tehokkaasti ympäristöluvituksessa, koska päästöiltä puuttuvat raja-arvot, eli sallitun kuormituksen määrä aikayksikössä. Hankkeiden yhteisvaikutusta ei myöskään arvioida yksittäisen hankkeen YVA:ssa.
Voiko käydä niin että vesistöjen tilan heikkeneminen johtaa tiukkeneviin metsien käytön rajoituksiin (suojakaistat ja ennallistaminen) vaikka toinen syyllinen on kaivostoiminta?
Mm mielestä ei olla huolissaan vesistövaikutuksista. Mielestäni osa meistä on ollut huolisssaan – sen osoittaa tämä ketju ja keskustelu raakuista. Mutta kuten tavallista, porukat muodostavat mielipiteiden jakauman: osa ei lainkaan, osa keskimäärin ja osa paljon.
Kurki ja Aki Ikonen siteeraavat taas eri lukuja. Aiemmin oli skismaa luontokadosta eli vanhojen metsien lajimääristä, tällä kertaa typen päästöistä ojitusalueilta. Sama lähde eli Suoseuran taulukko. No ehkä tämä selkenee…
Ei viitsi alkaa nillittää Ikosen kanssa, kun artikkelin otsikko liittyy haittamaksuihin eikä soiden päästöihin.
Aki Ikonen HS:
”Turve ei valitettavasti ole uusiutuva energialähde. Turve ei kasva, koska se ei ole elollista vaan kuollutta biomassaa.
Jos turpeen nostossa poistettaan turpeen tuottanut elävä kasvisto suo pinnalta, suo ei tuota enää lisää turvetta ja turpeennoston loputtua suo ei palaa ennalleen.
Turpeennosto siirtyy seuraavalle suolle jossa tapahtuu sama asia, kunnes meillä ei enää ole soita ”kasvattamassa”.
Hauskaa, että nyt suo on sinulle hiilinielu, ennen se on ollut sinulle vain kasvihuonekaasujen lähde, ajat muuttuvat, hyvä niin.
Mitä tulee soiden vesistöjä rasittaviin päästöhin, tässä tietoa suoriin mittauksiin perustuvien tutkimuksien tulokset soiden kokonaistyppipäästöistä (TN kg/ha/v):
Ojittamaton suo 1
Metsäojitettu suo 3,1-4,3
Turvemaapelto 18
Turpeennostoalue 10,7-15
Kivennäismaan metsä 0,29-0,88
Kivennäismaan pelto 14-22
Kaikki edellä ovat TN tiedot löytyvät Suoseurasta haulla ojittamattomien ja ojitettujen soiden vesistökuormitus.
Ojitetut suot lisäävät sekä vesistöjen ravinnekuormitusta, että kasvihuonekaasujen päästöjä.”
En ole varma mikä on mikä, mutta luulisin että: TOC (total organic compounds) sisältää sekä silmin erotettavat hiukkaset että veteen liuenneet humusmolekyylit DOC (dissolved organic compounds). Liuennutta humusta ei voi erottaa silmin muuten kuin veden ruskeasta väristä.
Tässä vielä kerran Pöyryn erinomainen kalvosarja humuksesta!
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.