Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 1,661 - 1,670 (kaikkiaan 6,476)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Remie

    ” Niin ja kivihiilen ja öljyn hiilikin on alun perin kasvien ilmasta sitomaa.” Viittasin juuri tuohon kun puhuin aarniometsistä ja mammuteista. Kuinkahan paljon tuolloin on ollut ihmisiä. Kun ihmisetkin ovat noin 65 vuotta hiilivarastoja. Nythän meidän lukumäärämme tiedetään suurin piirtein. Eläimiin sidottu hiili on tuolloin ollut suurempi kuin nykyään, no ainakin suurempia eläimiä.

    uudehko metsänomistaja

    Onko sääntöjen mukaista  arvostella tällä palstalla Luken laskuharjoituksia ja niiden vaikutuksia suomalaisten metsänomistajien kohteluun nyt ja tulevaisuudessa? Vai pitäisikä ehkä avata uusi otsikko, esimerkiksi nimellä LUKE käsittelemään tuollaisia erittäin ajankohtaisia ja tulevaisuudessa aina metsänomistajille kalliimmaksi ja kalliimmaksi käyviä asioita?

    Scientist Scientist

    Meillä on näitä ns. sektoritutkimuslaitoksia kansainvälisestikin paljon ja niissä on suosittua ja helppoa tehdä tietokoneella erilaisia laskelmia ja skenaarioita/projektioita. Itsekin olen aikanani työskennellyt sellaisessa. Yle ja monet muut tahot otttavat nämä harjoitelmat/laskelmat täytenä totuutena. Useat ympäristöön liittyvät tutkimukset eivät täytä kunnon tieteellisen tutkimuksen kriteerejä, varsinkin kun niistä puuttuvat virhearvioinnit. Laskelman  yhteydessä tulisi aina ilmoittaa sen tuloksen ohella sen lähtökohdat ja virherajat (maksimi-minimi), jotta suurikin yleisö ja toimittajat osaisivat arvioida niitä oikein.

    Tolopainen

    Mitä pienemmät laskennalliset hiilinielut, sen vapaammin voi hakata, eikä tarvitse pelätä nielujen pienenemistä, kun lähtötaso on alhainen. Lopettakoot Helsinki hiilenpolton ja ne loputkin hiilivoimalat joutaa ajaa alas, kun ne käyvät enää muutaman päivän vuodessa, jos tuolla maailma pelastuu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei ole ollut tarkoitus sensuroida laskelmia/pohdintoja. Koetin vain tuoda vähän realismia peliin.

    Tolopainen on oikeassa: kannattaa esittää EU:lle mahdollisimman pieni vertailutaso niin se saavutetaan helpoimmin. Sekin on totta että virhemarginaali pitäisi esittää aina kun se vain kyetään laskemaan. Siitäkin olen samaa mieltä, että Suomen kannattaisi toimittaa mahdollisimman yksinkertainen laskelma, jotta vastaanottaja ymmärtäisi mitä sai.

    Remie

    Realismia tarvitaan. Planeetan koko nais hiilen määrään emme voi vaikuttaa. Suomi on metsävaltainen maa ei kai meidän tarvitse sitoa muiden maiden tuottamaa hiiltä. Miksi sellaisia sopimuksia mennään tekemään. Jokainen valtio huolehtii omat hiilenä. Mitään kauppaa hiilen ja ilmaston kanssa ei saisi hyväksyä missään olosuhteissa. Tuommoinen kauppa on tuomittavaa

    nuori isäntä

    Yksinkertainen ja riittävän tarkka tapa olisi tosiaan hakkuiden suhde kasvuun. Erotus on nielu.  Sovittaisiin sitten vaikka, että erotus pitää olla 30milj.m3. Laskenta tehtäisiin aina liukuvalla kolmen vuoden keskiarvolla. Näin metsänomistajilla ja alalla olisi motiivi pitää kasvu hyvänä ja lisätä sitä.

    Remie

    Fortum on suomalainen yritys, tuleeko Fortumin hiili Suomen kontolle. Lankeeko lasku Suomen veronmaksajille. Minkä laisia lehmänkauppoja on taas väännetty.

    1. Uniperin päästöt ovat valtavat

    Uniperin kasvihuonekaasupäästöt vuodessa (60 Mt) ovat suuremmat kuin koko Suomen valtion (56 Mt). Yksistään Uniperin hiilivoimaloiden päästöt vastaavat puolta Suomen päästöistä. Ilmastonmuutosta kiihdyttävien kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi fossiilivoimaloiden ilmansaasteet aiheuttavat sairauksia kuten astmaa ja ennenaikaisia kuolemia.
    2. Fortum ajaa kaksilla rattailla
    Mainonnassaan yhtiö kutsuu mukaan muutokseen kohti puhtaampaa maailmaa ja kehittää uusia energiaratkaisuja. Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark on myös kunnianhimoisia ilmastotavoitteita vaativan Climate Leadership Coalitionin hallituksen jäsen. Uniper-kaupan myötä Fortumista on kuitenkin tullut yksi Euroopan saastuttavimmista yhtiöistä, eikä se ole esittänyt suunnitelmaa Uniperin hiilivoimaloiden alasajamiseksi. Päinvastoin, se on jopa antanut siunauksensa uuden Datteln 4 -hiilivoimalan käynnistämiselle Saksassa. Uniper on myös uhannut haastaa Hollannin oikeuteen, koska se aikoo kieltää kivihiilen käytön vuonna 2030.3. Fortumilla on paljon valtaa
    <h2>Suurimpana omistajana (49,99 %) Fortumilla on huomattavasti enemmän vaikutusvaltaa Uniperiin kuin se antaa ymmärtää. Yhtiön vastuulla on ohjata Uniper mahdollisimman pian vähäpäästöiselle polulle ja kertoa julkisesti suunnitelmistaan hiilivoiman alasajamiseksi.4. Suomalaisten eläkkeet ovat Fortumin kautta kiinni riskialttiissa kivihiilessäVastuullisten sijoittajien, kuten Suomen valtion ja suomalaisten eläkeyhtiöiden, rahat eivät voi olla kiinni ilmastonmuutosta kiihdyttävässä toiminnassa. Sijoittajien on käytettävä vipuvoimaansa Fortumiin ja valtion omistusohjauspolitiikka on linjattava 1,5 asteen tavoitteen mukaiseksi</h2>
    5. Uniperin ja Fortumin kivihiilivoimaloiden alasajolla on kiire

    Climate Analyticsin laskelmien mukaan kivihiili on ajettava EU:ssa ja OECD-maissa alas vuoteen 2030 mennessä, jotta 1,5 asteen tavoite on saavutettavissa. Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark on kuitenkin julkisesti tukenut uuden Datteln 4-hiilivoimalan käyttöönottoa Saksassa sekä Saksan aikeita luopua hiilestä vasta 2038. Fortumin on päivitettävä suunnitelmansa 1,5 asteen tavoitteen ja ilmastotieteen mukaiseksi, ja käynnistettävä nopeasti hiilivoimaloiden alasajo – työntekijöiden oikeudet huomioiden.

     

    MaalaisSeppo

    Fortum tuli minullekin mieleen. Lähinnä siinä mielessä, että nyt olisi otollinen aika käynnistää uuden atomivoimalan suunnittelu Loviisaan ja sieltä kaukolämpö Hesaan. Valitettavasti Fortum tyhjensi kassansa Saksan hiilivoimaan.

    Remie

    Meillä on ydinvoima ongelma joka ei hevin unohdu. Olisiko aika alkaa säästämään energiaa ja lopettaa fossiilisten voimaloiden käyttö. Järkeistämällä energiataloutta tuloksiin pääsisi heti. Energian kulutus on ohjattu suurta kulutusta suosivaksi hurjan siirtomaksun seurauksena. Suhde pitäisi muuttaa niin että energiaa kulutettaisiin harkiten. Poliittisesti voitaisiin puuttua hinnoitteluun siten että kokonaishinta olisi sähkön kulutuksen nimissä , ja siitä energiayhtiö ja siirtoyhtiö sopivat keskenään osuudestaan. Eihän kuluttajalle kuulu kuinka sähkö hinnoitellaan. Energiayhtiöltä selkeä lasku kuluttajalle iman mitään kikkailua ja yhtiö maksaa siitä rahasta siirrot, kulunsa ja veronsa. Nykyinen käytäntö on aika romuttaa.Normaali liike toimi.

Esillä 10 vastausta, 1,661 - 1,670 (kaikkiaan 6,476)