Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 2,051 - 2,060 (kaikkiaan 6,475)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Visakallo Visakallo

    Sehän tässä onkin, että suurin osa suomalaisista olisi osaltaan halukkaita toimimaan ilmaston eteen, mutta niin kauan kuin laskelmat eivät perustu todellisuuteen ja ovat Suomelle epäoikeudenmukaisia, poliitikkojen on aivan turha odottaa kansaltaan avointa tukea ja pyyteetöntä maksajan osaa. Ajat ovat nyt muuttuneet, ja paluu todellisuuteen on nopeampaa kuin osattiin odottaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsätilastollinen vuosikirja Suomen metsätilastot 2019 kertoo mm. että Etelä-Suomen metsät ovat (tietenkin) puustoisempia kuin Pohjois-Suomen metsät, mutta etelässä ne ovat myös ikärakenteeltaan nuorempia, mikä oli minulle hienoinen yllätys. Voi silti olla, että harvennusrästit ovat kasaantuneet pohjoiseen, joten siellä olisi investointivaraa puunhankinnan näkökulmasta. Hiilinielujen näkökulmasta olisi hyvä saada puustopääomaa kasvatettua: etelässä on puuta paljon hehtaarilla, mutta Lapissa vain 75 mottia ja Pohjanmaalla vain 100 mottia. Isompi puusto kasvaisi enemmän, kun kerran vielä nuoria ovat.

    Puuki

    Hiilinielun keräämiseen oiva kohde nyt myynnissä huutokaupassa : Suota jossa myös pieniä metsäisiä kohtia lh alle 300 k€ , pinta-ala yli 600 ha.  Ostakee kompensaatio aluetta. Samalla pääsee  ison tilan omistajaksi. Parempi kohde tuo on kuin esim. hiilipörssiin sijoittaminen.  Päästöjä sitoo  paremmin kuin metaania päästävä ennallistettu suo jolta vähenee/estyy puun kasvu. Ha -hintakin ainakin tällähetkellä paljon edullisempi kuin ennallistamisalmun hinta. (mainostaminen lienee sallittua tässä tapauksessa kun on kyseessä maapallon pelastaminen).

    Lapissa on kiertoaika paljon pidempi kuin etelässä, siksi puuston keski-ikä voi olla korkeampi vaikka kasvatusmetsiä (ja hakkuurästejä) on pohjoisessa eniten.

    Tolopainen

    Aika ikävä juttu, että Suomi rysähtää keskelle lamaa ja maassa on huulipuna hallitus. Nyt kannattaa päästö höpötykset väkäksi aikaa unohtaa. Kiina on ne jo hoitanut.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Risto Isomäki ehdottaa Aarre-lehden kolumnissaan metsiin Sveitsin WWF:n perustaman Gold Standard -mallin mukaista hiilensidontakorvausta. Malli toimisi niin, että metsänomistaja saisi korvauksen ns. normaalin metsänhoidon päälle tuottamistaan ylimääräisistä moteista.

    Mallissa on monia kysymysmerkkejä. Esimerkiksi se, että metsien ’normaalia’ kehitystä (jonka päälle tulisivat siis korvattavat kasvun lisäykset) on täysin mahdotonta ennustaa sadan vuoden päähän. Semmoinen varaus täytyy tehdä, että kasvumallit eivät ehkä pysty tällä hetkellä tarkasti ennustamaan hyvin hoidettujen ja jalostetulla siemenellä perustettujen metsien tulevaa kasvua, eli ne saattavat yllättää ja jatkaa hyvää kasvua totuttua pitempään, elleivät tuhoriskit realisoidu.

    Lisäksi metsiään tähän saakka hyvin ja huonosti hoitaneet olisivat aivan eri asemassa. Huonosti hoitaneiden olisi helppo lisätä kuutioita. Hyvää mallissa on se, että tuotetun puun saisi edelleen myydä, eli tavallaan puusta tulisi korvaus jopa kahteen kertaan.

    Olen sen verran vanhanaikainen, että laittaisin valtion käytössä olevat metsien kasvua ja monimuotoisuutta lisäävät panokset mieluiten METSO-ohjelmaan (hiilivarastot) ja kemeraan (hiilinielut). Markkinoilla toimivat kompensaatioita myyvät yritykset voivat sen sijaan kehitellä hiilinielukaupasta omia sovelluksiaan, kunhan saadaan pelisäännöt selviksi ettei sorruta laittomaan rahankeräykseen.

    http://www.aarrelehti.fi/kolumnit/artikkeli-1.1023254

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jatkan vielä terveisiä Isomäelle. Aarre-lehden artikkelia lukiessa askarruttaa, onko kirjoittaja ihan loppuun asti miettinyt termien käytön ja tavoitteet. Hiilen sidonnalla voidaan asiayhteydestä riippuen tarkoittaa joko puuston kasvua, kasvun ja poistuman erotusta (hiilinielua) tai hiilivarastoa elävässä puustobiomassassa. Jos nyt metsiköiden kiertoaikoja pidennetään, kuten Isomäki ehdottaa, keskimääräinen hiilivarasto toki kasvaa, mutta riippuen tapauksesta, kiertoajan keskikasvu voi jopa pienentyä. Tällä palstalla on jo aiemminkin ollut esillä, että männiköissä kiertoaikaa voidaan pidentää melko turvallisesti ja tehdä vaikkapa väljennyshakkuu ja kevyt maanmuokkaus, jolloin nähdään saadaanko luonnonsiemennyksestä seuraava metsä. Kuusikoissa ja koivikoissa kiertoajan pidentäminen on riskialtista, koska laho ja muut tuholaisarmeijat uhkaavat.

    Onko päätavoite siis hiilinielujen kasvattaminen VAI hiilivaraston kasvattaminen? Mielestäni vastaus on selvä: ilmastokriisiin vastataan taloudellisesti kestävästi kasvattamalla kasvua ja hiilinielua ja biodiversiteettikriisiin vastataan kasvattamalla hiilivarastoja alueilla joissa monimuotoisuusarvot saavutetaan kustannustehokkaasti. Metsälössä tämä tarkoittaa, että kunkin metsikkökuvion kohdalla mietitään mikä on sen päätuotantomuoto eli hyödyke.

    Puuki

    Melko vaikea olisi saada tarpeeksi tarkkaa tietoa kuviottain miten paljon hiilinielua kertyy yli keskimääräisen kasvun.  Jokin ”noin arvio” suurella vaihteluvälillä olisi tietysti mahdollista tehdä.   Helpompi keino olisi lisätä tukea selvästi hiilinielua lisääviin toimenpiteisiin ; tukea tuhkalannotuksiin, peltoheittojen metsityksiin ( varsinkin puulajeilla, joiden kasvulla hiiltä kertyy moninkertaisesti eniten alkuvuosikymmeninä = esim. koivu, lehtikuusi )  ja jalostetun siemenalkuperän käyttöön sopivilla kohteilla.

    Metsän kenttä-ja pensaskerros kerää hiiltä paljon esim. päätehakkuun jälkeen muutaman vuoden ajan ennen kuin uusi taimikko alkaa kerätä sitä enemmän. Horsmilla , vatukoilla ja muilla ”tarpeettomilla ” kasveilla vesakoita myöten on oma merkityksensä hiilen kierrossa varsinkin nuorissa taimikoissa.

    Tehokkain hiilenkeräysmetsä saataisiin viljelemällä energiapuuta.   Pajujen ja lepän kasvatus pellolla tuottaa jo 10 vuodessa paljon enemmän biomassaa kuin minkään muun puulajin kasvatus ja korjuun jälkeen uudistuminen tapahtuu itsestäänkin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Poikkeama pelloille. Peltojen viljelykiertokasvina voitaisiin käyttää kuituhamppua; se lisää maan kuohkeutta ja orgaanisen aineen määrää.

    http://www.proagria.fi/sites/default/files/attachment/kuituhampun_viljely_jatkojalostus_ja_kaytto.pdf

    Per Ä Reikäs

    Pärre ihan huvikseen meinannut kylvää.

    https://www.puuilo.fi/Hampunsiemen-18kg

    Tie si onko rikos?

    Puuki

    Hiilen haihtuminen metsämaasta erilaisilla kasvatustavoilla oli joskus aiheena.  HYO:n tutkimuksen mukaan( v:lta -14 A. Mäkelä ,Metsien kasvu eri kasvatusvaihtoehdoissa)    . Jk:n ja tasaik. metissä C02 päästöt erilaisisssa maan lämpötiloissa- käppyrän mukaan tasaikäiset kasvatusmetsät päästää selvästi vähemmän kuin jk:n metsät, tasaikäiset aukkohakatut taimikot n. 10 % enemmän kuin jk:n metsät.   Mutta parempi fotosynteesi tasaikäisissä  10-20 %/kiertoaika  –> lisäkasvu kompensoi siis alun aukon lisäpäästöt .

    Muokatun paljaan maan päästöt aluksi suuria mutta nekin vähenee yl. melko pian ( 3- 4 vuotta) , kun pensas ja pohjakerros rehevöityy.  Taimikoissa tietysti eroja mutta vesakkojen  ja muun ryönänkin kasvu kerää Co2:a (ja ravinteita) kiitettävästi ennen kuin taimikot saavuttaa sen koon, että jo käyttöpuun kasvu riittää nettohiilensidontaan suhteessa aukon perustamisesta lähtien.

Esillä 10 vastausta, 2,051 - 2,060 (kaikkiaan 6,475)