Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 2,081 - 2,090 (kaikkiaan 6,476)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • MaalaisSeppo

    Metsänomistajilla on kaksi tavoitetta: kasvattaa puuta ja myydä puuta. Kasvatus on melko hyvin metsänomistajien omissa käsissä. Myyntiin tarvitaan myös ostaja. Ostopäästähän tämä tökkii. Maksaa ulkomaisesta puusta selvästi enemmän kuin kotimaisesta.

    Nyt on metsänomistajille asetettu uusi velvoite:sitoa hiiltä. Tätähän he ovat tehneet jo 60 v pyytämättä. Hiilen sidonta/mo on kasvanut tasolta 0 tasolle 30 t/a/mo ilman mitään vaatimuksia. Eli keskimäärin jokainen mo sitoo nyt hiiltä enemmän kuin päästää.

    Nyt kehitellään toimia, joilla metsille esitetään vaatimuksia koskien hiilen sidontaa. Tämä nostaa metsänomistajien niskakarvat pystyyn. Voi käydä niin, että virallisten toimien vaikutuksesta lähtee lapsi virkapyykin pesuveden mukana.

    Visakallo Visakallo

    Taitaa käydä niin, ettei seuraavien vuosien aikana metsien hiilinielut oikein kiinnosta ketään, kun Euroopassa ja muuallakin on niin paljon muuta ajateltavaa. Italia ei ole ainoa ongelmamaa, seuraa tekevät ainakin Espanja ja Ranska. Pohjoisen Euroopan maiden erkaantuminen omaksi talousalueekseen olisi nyt paitsi viisasta, myös välttämätöntä.

    Kauppalehti kirjoittaa: ”Näyttää mahdottomalta yhtälöltä, että Italia selviää vain EKP:n tuella”, sanoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Euroalueella on kaksi vaihtoehtoa: joko yhteisvastuuta lisätään, tai tehdään jonkinlainen velkajärjestely, jossa Italia jättää valuuttaunionin, minkä tuloksena uhkana on koko euroalueen vakaus.

    Puuki

    Jos hiilensidonnasta joskus aletaan maksaa mo:lle, niin vertailutasoksi voisi ottaa saman vertailutasoajan johon verrataan muutenkin eli 2000-luvun (?) .    Puun kokonaiskasvun kasvattaminen ja osin hakkuusäästöt lisää hiilensidontaa ; ei suojelumetsien perustaminen yksistään. Vanhojen metsien kasvu hidastuu ja lahopuuta alkaa syntyä jossain vaiheessa enemmän kuin sen metsän lisäkasvu on.  Siksi nykyisin jo käytössä olevat firmojen hiilipäästökompensaatiot suojelumetsiä perustamalla ei välttämättä toimi oikeasti.

    Suomessa metsien kasvun lisääntyminen on ollut jo pitkään keskimäärin n. 1 milj. mottia/vuosi.  Koska puuperäiset tuotteet korvaa enemmän luontoa kuormittavia ja hiilen päästöjä aiheuttavia tuotteita, niin metsien hiilen kerryttämisen kokonaismäärän voisi ihan hyvin laskea syntyvän puuston kasvusta.     Kasvua saadaan lisää mm. metsittämällä viljelykelvottomia peltoheittoja, jalostetun siemenalkuperän käytöllä, sopivalla maan muokkauksella ja tuhkalannoituksella (pitkäaikainen vaikutus).  Siihen tulisi kannustaa ja palkita toimia joilla kasvua lisätään.    Mitä enemmän tukkipuuta kasvatetaan , sitä enemmän pidempia-aikaisia hiilivarastoja syntyy.  Siitä syystä talousmetsien katkaisuhoidosta pitäisi palkita myös hiilitasepuolella.  Varsinkaan harvennushakkuurästit ei lisää hiilivarastoja vaan vähentää niitä pitkityksessä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Näin. Hiilinielukaupan ilmeisten ongelmien vuoksi saattaisi olla järkevämpää tukea kakun kasvattamista kuin sen säästämistä eli päähuomio kohdistuisi puuston kasvun lisäämiseen. Miten tämän idean saisi myytyä niille kuluttajille jotka haluavat ostaa hiilinieluaneita? Vastuu on tietenkin hiilinielukaupan järjestäjillä. Muun muassa soiden ennallistamiseen sijoittava on vaarassa hukata rahansa turhuuteen.

    mulle

    Suomelta suurin hiilinielu teko olisi lähettää kielitaitoista ja hyvin koulutttua,matkustus haluista nuorisoamme maailmalle saarnaamaan,kuinka metsiä kasvatetaan,lopetetaan roskaaminen ynm.

    Valtio maksaisi palkan ja kulut.

    Kurki

    Euroalueella on kaksi vaihtoehtoa: joko yhteisvastuuta lisätään, tai tehdään jonkinlainen velkajärjestely, jossa Italia jättää valuuttaunionin, minkä tuloksena uhkana on koko euroalueen vakaus.

    Miksiköhän Gerich ei ehdota ratkaisua, jossa EKP ostaa kunkin euromaan velkaa markkinoilta (kuten nytkin viime vuosien aikana on ostanut) aina 100% velkasuhteeseen saakka ja mitätöi sen velan. Nythän esim. EKPn rahalla ostetut Suomenkin valtion velkakirjat Suomen pankille pitää valtion maksaa pois. Mitätöinti tarkoittaisi, että ei tarvitsisi maksaa.

    Tällöinhän ei tarvita mitään yhteisvastuuta.

    Italiankin velkasuhde laskisi nykyisesta 135%;sta  35%:iin.

    Suomesta tulisi velaton.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lisätoimilla metsiin sitoutuneen hiilidioksiditonnin kustannus jää alle 10 euroon.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1066738?fbclid=IwAR2qy2YN0MC1_UBrAyWEI_1iFx28fOxErk9qcI3INz-SOXOf29kBGjloUJs

    nuori isäntä

    Metsien hiilinielu kasvoi vuodesta 2018 valtavasti.

    http://www.metsalehti.fi/uutiset/tilastokeskus-metsien-hiilinielu-kasvoi-roimasti/#65b9daf3

    Tästä tuskin Yle ja HS uutisoi mitään (ainakaan positiivista).

    Visakallo Visakallo

    Ylen ja Helsingin Sanomien asenne metsään on jotenkin vino. En ole havainnut muuta elämänalaa, mitä käsiteltäisiin näissä kahdessa tiedotuskanavassa yhtä yksipuolisesti. Miltähän jostain muusta ammatti- ja ihmisryhmästä tuntuisi, jos heidän enemmistöään edustavien kerrottaisiin vuodesta toiseen ajattelevan ja tekevän työtään väärin.

    Aimo Jortikka

    Huomisen lehtien etusivu on nyt laitettava uusiksi- NETTOnielu kasvoi 70% !

    Kohtuuden vuoksi näin on välttämättä tehtävä, sillä silloin kun se pieneni, otsikot oli suuria ja jotkut jopa vaativat hakkuita pienennettävän.

Esillä 10 vastausta, 2,081 - 2,090 (kaikkiaan 6,476)