Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 6,449 vastausta, 130 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten A.JalkanenA.Jalkanen toimesta.
Esillä 10 vastausta, 2,091 - 2,100 (kaikkiaan 6,450)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • nuori isäntä

    Olen Visa kanssasi täysin samaa mieltä. Siinä on sellainen juttu, kun ei ole enää ihmisarvoa toimittajien silmissä niin voi kirjoittaa yksipuolisesti ja jopa valheellisesti. Muut ovat vielä säilyttäneet ihmisoikeutensa Ylen ja HS:n silmissä. Siksi neutraalimpi suhtautuminen

    Planter Planter

    Älkää innostuko liikaa. Tässä todistettiin, että hakkuiden vähentäminen on nopein ja tehokkain tapa torjua ilmastonmuutosta. Millään muulla toimenpiteellä ei olisi vuodessa saatu vastaavaa aikaan.

    nuori isäntä

    Tässä todistettiin se, että vuodet eivät ole veljiä keskenään. Yhdestä tai kahdesta yksittäisestä vuodesta ei voida tulkita pidemmän ajan kehitystä. Pitkällä ajalla metsien kasvu on lisääntynyt ja kasvu aina enemmän kuin poistuma. Näin varanto ja kasvupohja kasvaa koko ajan.

    Tolopainen

    Kaikenlaisessa EU hölmöilyssä Suomenkin pitää olla mukana. Rajoitetaan metsien hakkuita ja nyt pitää olla mukana lahjoittamassa rahaa Etelä-Euroopalle, kun siellä ei haluta maksaa veroja yhteiskunnalle. Eu:n piti olla meille pääsy taivaaseen, nyt joudumme rukoilemaan, että se ei vie meitä helvettiin.

    Puuki

    Metsän hiilinielu palasi normaalille tasolle vuoden -18 poikkeuksen jälkeen.  Silloin toitotettiin kuinka hiilinielu on liian pieni koska hakataan liiaksi.  Se tilastopoikkeama on nyt korjautunut ennalleen eikä tarvitse olla huolissaan metsän hiilinielusta.

    Metsitystukea aletaan maksaa muun kuin metsämaan metsitykseen ensi vuonna. Tuhkalannotukseen saa jo nyt tukea  eli hiilinielut kasvaa entisestään vaikka hakkuita vähän lisättäisiinkin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/mielipide/artikkeli-1.1108081

    Linkin mielipidekirjoituksessa on laskelmia soiden hiilinieluista.

    En osaa arvioida, miten realistisia ojien umpeenkasvun tuottamasta hiilen sidonnasta esitetyt kasvulaskelmat ovat. Sen sijaan suon rahkasammalkasvusto voi palautua nopeastikin kasvukuntoon suota ennallistettaessa – samalla lailla kuin se tunkee soistuville maille ja elpymistä voidaan ”kylvämällä” myös nopeuttaa.

    Lehtijutussa arvioidaan, että turvetta olisi historiallisesti jääkauden jälkeen tullut noin puoli metriä 5000 vuoden aikana eli keskimäärin 0,1 mm per vuosi, eli kuutio per hehtaari luonnontilaista suota, vaikka suot ja vuodet ovat erilaisia. Jos lukema olisi kymmenkertainen, turvetta syntyisikin jo 10 kuutiota per hehtaari. Jääkauden jälkeisenä aikana eli 10000 vuodessa on syntynyt enintään 10 metrin turvekerros. 10 metriä eli 1000 cm tekee 0,1 cm vuodessa eli 1 mm vuodessa?

    VMI10:n mukaan ojittamattomia soita on jäljellä 4 miljoonaa hehtaaria. Uutta turvetta syntyy siis oletetusta kasvunopeudesta riippuen 4 – 40 miljoonaa kuutiota vuodessa. Turveinfon mukaan muu kuin energiakäyttö on ollut vuositasolla noin 1,5 – 3 miljoonaa kuutiometriä. Kun energiakäyttö loppuu, muuta käyttöä on varaa lisätä ja niin kannattaisi tehdäkin, koska siten saadaan ylläpidettyä turvetuotantoalueet, nostokalusto ja osaaminen.

    Tuo on tärkeä havainto, että metsäojitusalueiden turvekerros on keskimäärin melko ohut, vain puoli metriä. Jos ojan pohjalla on kivennäismaata, ojista ei tule metaania silloinkaan kun niissä on vettä! Ojamaiden tiivistyminen (turpeen hajotessa) kestää aikansa, ja sitten hiilipäästö turpeesta loppuu, mikäli kerros on noin ohut. Tase kääntyy sitten positiiviseksi eli hiilivarastoa kerryttäväksi puuston tuottaman karikkeen ansiosta.

     

    Visakallo Visakallo

    Turpeen tulevaisuutta käsittelevissä suunnitelmista näyttää lähes aina jäävän pois se kaikkein olennaisin asia. Turpeen energiakäyttö halutaan lopettaa, mutta kasvu-, ympäristö-, yms. turpeen nostoa jatkettaisiin. Tämä on kuitenkin pidemmän päälle mahdotonta. Se turve, minkä käyttöä halutaan jatkaa, on aina turvekerroksen ylimmässä osassa. Kun suo halutaan hyödyntää, pitää se ensin valmistaa ojituksella, pintavatiuskenttien ja muiden vedenkäsittelytoimintojen rakentamisella ja kuivatuksella. Tämä ei ole halpa toimenpide. Tähän asti turvetuotanto on saatu kannattamaan, kun myös energiakäyttöön soveltuva alempi turvekerros on voitu hyödyntää. Jos turpeen energiakäyttö lopetetaan, loppuu vähitellen myös muu turvetuotanto, ja tarvittava turve joudutaan jatkossa tuomaan Suomeen muualta. Tätä eivät poliitikot jostain syystä halua sanoa ääneen, – miksiköhän?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyvä täsmennys V. On tutkittu myös vaihtoehtoa jossa otetaan vain pintaturvetta mutta tekniikan toimivuutta en tiedä.

    Tähän jatkoksi vielä toisesta MT:n jutusta kommentti jonka on kirjoittanut Pentti Seljamo:

    Tässä juuri on tuo ennallistaminen ydin. Pannaan kädet taskuun ja annetaan ajan hoitaa virheet. Täällä Satakunnassa tehtiin metsäkeskuksen ensimmäinen suon ennallistaminen -90 luvun alussa Varsinais-Suomen rajoilla. Oltiin viisaita ja otettiin vesinäytteet laskuojista ennen ja jälkeen toimenpiteiden. Ojien tukkimisen ja veden nousun seuraukset ravinnekuormaan, typpi, fosfori ja myös kiintoaine, olivat niin järkyttävän suuret, että siitä seurasi meille kielto tehdä ennallistamisia. Vaikka käytettiin pintavalutuskenttiä niin ei ollut merkittävää apua.

    Parhaaksi keinoksi on osoittautunut, kädet taskuun ja annetaan nopeakasvuisen rahkasammaleen hoitaa ennallistuminen.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/mielipide/artikkeli-1.1024543

    Puuki

    Kuvia oon joskus nähnyt pintaturpeen nostosta ojittamattomalta, märältä  suolta. Leveäteleisella kaivinkoneella nostellaan ”lättyjä” kuivamaan kasoihin.

    Noista ennallistamisen aiheuttamista haitoista on muistaakseni lisäksi jokin uudempikin tutkimus tehty.  Päästöjen hallinta on siis liki yhtä vaikea toteuttaa ennallistamisessa kuin yleensäkin turvesuon perustamisessa. Siihen kun tulee lisäksi metaanipäästöjen lisääntyminen, niin johtopäätöksenä pitäisi (koneellinen) ennallistaminen tehdä luvanvaraiseksi ja käyttää vain hyvin harvoissa kohteissa tai mieluummin ei olleenkaan. Myös rahan keruu pitää lopettaa ko. toiminnan tiimoilta.

    Turpeen  noston ravinne-ja kiintoainepäästöjen ehkäisemiseen pitäisi kehittää tehokkaita menetelmiä.  Esmes laaja-alaisia laskeutusaltaita keräämään kiintoainetta ja pajuviljelmät valutuskentille keräämään ravinteita .  Luulisi jo nykytiedoilla olevan mahdollista tehdä riittävät vesiensuojelutoimet . Kevättulvat lienee siinä ongelmallisimmat ajat.  Niinhän ne on muissakin vesienkäsittelykohteissa mm. jätevesien puhdistus-/ohijuoksutuslaitoksilla .   Vapon soillakin riitäisi yleensä lääniä tehdä isot keräysalueet kunnolla toimiviksi, jos vain politiikka ei sotkisi koko hommaa muiden maiden eduksi.    Muuten kohta meillä ei ole muuta kuin lainarahalla ostettavia tuotteita niin kauan kuin lainaajilla riittää kärsivällisyyttä , sen jälkeen käypi kreikat jne.     Suomi ei voi ryhtyä koko maailman hiilinieluksi, varsinkaan kun osa toimista ei edes toimi siihen suuntaan kuin on annettu ymmärtää.  Suu säkkiä myöten tai muuten käy kansantaloudessa ohrasesti.

    Kurki

    Kuten metsänomistajat ovat surukseen havainneet, ojat umpeutuvat vuosien saatossa. Jos umpeutuminen kestää 50 vuotta, keskimäärin turve lisääntyy neljä kuutiota vuodessa. Osittain umpeutuminen johtuu turpeen painumisesta. Arvioin kuitenkin umpeenkasvun olevan suurempi hiilen sitoja kuin luonnontilaisen suon koko kasvu.

    Tämä on mielenkiintoinen kohta tuosta mielipidelinkistä eli ojien umpeenkasvaminen sitoisi hiiltä enemmän kuin luonnontilainen suo.

    Siis mitä enemmän on ojia turvepohjaisella metsämaalla sitä enemmän hiilensidontaa. Johtuuko tuo Ojasen tutkimuksen tulos ”ei hiilipäästöjä 80 cm syvillä ojilla” juuri tuosta?

    Hiilensidonta tai päästö on kuitenkin pientä sen rinnalla, että ojittamalla luonnon suo metaanipäästöt loppuvat. Ojasen mukaan luonnontilaisen suon metaanipäästö olisi n. 6 ekv tn/ha/v.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/mielipide/artikkeli-1.1108081

Esillä 10 vastausta, 2,091 - 2,100 (kaikkiaan 6,450)