Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 2,101 - 2,110 (kaikkiaan 6,476)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Puuki

    Ojasen mukaan luonnontilaisen suon metaanipäästö olisi n. 6 ekv tn/ha/v.

    Tuohan on aika paljon . Esim. avohakkuualueiden CO2-päästö on alkuvuosina hakkuun jälkeen kaikkiaan n. 15-20 t /ha .  Sen jälkeen kasvuston sitoma CO2 alkaa kompensoida maaperästä tullutta hiiilidioksidia ja  hiilen sidonta lisääntyy sitten jatkuvasti puun kasvun lisääntyessä samalla , kun maaperän päästöt vähenee.

    Kurki
    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos Kurki, hyvä linkki, ja tutut luotettavat tekijät.

    Kurki

    Esim. avohakkuualueiden CO2-päästö on alkuvuosina hakkuun jälkeen kaikkiaan n. 15-20 t /ha .

    Paavo Ojanen siinäkin tutkimuksessa mukana.

    https://www.biogeosciences.net/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1

    Tolopainen

    Vasemmiston ja vihreiden valta vahvistuu Suomessa oikeisto ja keskusta ovat täysin kaaoksessa. Persujen eduskuntaryhmä koostuu häiriköistä ja keskustan puheenjohtajaksi valittiin esiintymiskyvytön tytönhupakko, josta tuli rampa ankka alle vuodessa.

    Visakallo Visakallo

    Otetaan ihan rauhallisesti Tolopainen. Vasemmiston ja vihreiden vallankäyttö perustuu aina siihen, että ensin on laitettu talous kuntoon ja saatu rahaa jaettavaksi. Syksyllä on jo velkapiikki kiinni, rahat loppu, ja kannattajat pettyvät.

    Tolopainen

    Meillä oli ravintolat kiinni pari kuukautta ja sen takia pitää ottaa 18mrd€ uutta velkaa. En ole huomannut, että koronasta olisi ollut mitään haittaa. Peruskoulunkin voisi suorittaa aivan hyvin etänä. Koulu on vain päivittäinen säilytyspaikka lapsille.

    Puuki

    15-20 tn/ha CO2-päästö avohakkuualoilta on ymmärtääkseni ~ keskiarvo ja määrät vaihtelee paljon sen mukaan minkälaista on maaperä , miten on muokattu jne.  Turvemailta irtoaa enemmän ( tutk. mukaan 1. vuonna irtosi n. 3 kg/m²,  2. vuonna jo 30% vähemmän)  kuin kivennäismailta ja lämpötilan noustessa päästöt lisääntyy.  Runsasravinteiselta suolta pääsee eniten mutta toisaalta, jos kasvuolosuhteet on siellä kunnossa, niin puun ym. kasvuston kasvukin sitoo paljon hiiltä.   Runsasravinteisilla voidaan yleensä kasvattaa esim. ra-koivua jonka hiilensidonta kyky ja -nopeus on suuri.  Alle 20 vuodessa on avohakkuun aiheuttama lisääntynyt co2-päästökin viimeistään tullut kuitattua.

    Puuki

    Hiilen sidonnan osuus metsien arvosta kuuluu olevan  jopa max 2/3-osa.   Eli metsätaloudellinen arvo olisi sitä pienempi.  Virkistysarvo jotain n. 7 % lisäksi. Jos nyt laskettasiin niin, että puukuution arvo pystykaupassa olisi keskimäärin vaikka 45 € kiinnolta , niin sen muu arvo olisi max n. 119 € . Sillä hinnalla kannattasi jo kasvattaa hiilinieluja  ja virkistysarvometsiä.  Tai sitten ensin myydä puut ja lisätä hiilensidontaa nopeammin kasvavilla istutuspuilla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Toivottavasti noiden laskelmien käyttäjät ymmärtävät, että esimerkiksi Suomen puuvaranto on saatu aikaan metsiä käyttämällä ja hiilinielukin säilyy samalla tavoin!

Esillä 10 vastausta, 2,101 - 2,110 (kaikkiaan 6,476)