Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

  • This topic has 2,128 vastausta, 71 kirjoittajaa, and was last updated juuri nyt by AvatarPuuki.
Esillä 10 vastausta, 2,111 - 2,120 (kaikkiaan 2,128)
  • Metsien hiilinielu

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Puuki

    Toivottavasti noiden laskelmien käyttäjät ymmärtävät…

    Niin toivottavasti ymmärtävät päättäjät EU.ssa ja muualla, että ei tehtäisi tyhmiä suojeluvelvotteita ilman oikeaa tietoa asiasta. Esim. Hollannin ja Suomen metsien määrä , tila ja hoitotarpeet eroaa hyvin paljon toisistaan eikä viheriätaustainen lainlaatija  sitä luultavasti ymmärrä alkuunkaan.  Puistometsien hoito pitää olla erilaista kuin talousmetsien. Se pätee myös hiilitaseen parantamisen kohdalla.  Jos Suomesta yritetään tehdä jotain hiilenkeruu-/villieläinreservaatti- matkailumaata, niin jonkun pitää maksaa sen lisääntyvät kustannuksetkin, kun verotulot putoaisi entisestään. Maailmapankin hallinnassa oleminen ei ole tavoittelemisen arvoinen päämäärä yhellekään maalle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos matkailija haluaa nähdä pohjoisen havumetsän lähes täysin villinä, matkailija voi mennä sen sijaan Alaskaan, Kanadaan tai Venäjälle. Ja onhan meillä sitä varten kansallispuistot. Ei tarvitse ihan joka hehtaari olla villinä. Avohakkuutonta aluettakin on aika paljon.

    Kurki

    Suometsien uudistushakkuut vapauttavat hiiltä ilmakehään
    pe 12 kesäkuu 2020/Maaseudun Tulevaisuus

    Ojitettujen suometsien kasvava puusto sitoo hiiltä enemmän kuin hajoava turve ehtii vapauttaa, joten useat suometsät toimivat nykyisin hiilinieluina.Suometsien tilanteen muuttumista käsiteltiin torstaina Luonnonvarakeskuksen (Luke) isännöimässä verkkoseminaarissa.”Ojitettujen suometsäalueiden ensimmäinen puusukupolvi on kasvanut hakkuukypsäksi, jolloin alueiden uudistamisesta on tullut ajankohtaista’’, kertoo tutkija Päivi Mäkiranta Lukesta.Verkkoseminaarissa Luken tutkijat esittivät, että alustavien lyhytaikaisten tutkimuksien mukaan perinteinen metsien uudistushakkuu lisäisi suometsien kasvihuonekaasupäästöjä.Uudistushakkuussa turpeen päällinen puusto poistetaan, jolloin pohjavedenpinta nousee puiden haihdunnan vähentyessä.
    Pohjavedenpinnan nousu lähelle maanpintaa lisää metaanipäästöjä ja puuston puuttuminen vähentää suometsän hiilen sidontaa.Suomessa turvemaita on ojitettu metsätalouskäyttöön noin viisi miljoonaa hehtaaria ja niiden kasvihuonekaasupäästöjä on mitattu 1980-luvulta lähtien.

    Mainittu metaani ja että avohakkuu lisää metaanipäästöjä ojitusalueilla.

    Onko unohtunut luonnon soiden metaanipäästöt laskemista. Ojitushan on poistanut ne. Metaania rehevillä luonnon soilla tulee enimmillään 11 ekv tn/ha/v.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    JOS raportoitaisiin luonnonsoiden metaani, tulisi raportoida myös niiden tekemä hiilen sidonta turpeeseen. Sinänsä on hyvä että tällaisia tuloksia julkaistaan koska metaaniongelma tulee eteen soita ennallistettaessa (maatalous- ja metsämaata). Pitäisi pystyä laskemaan kunkin ennallistamishankkeen kokonaistase ennen kuin ojia ryhdytään tukkimaan.

    Kurki

    Voihan luonnon suon hiilensidonnan ottaa mukaan myös. Sen osuus vain taitaa olla vaatimaton metaanipäästöihin nähden. Metaaninkaasupäästöjen loppuminen on nopein tapa vaikuttaa ilmastoon, kun sen vaikutus häviää jo 20 vuodessa. Hiilidioksidi säilyy ilmassa parisataa vuotta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei Suomen kannata investoida metsänkasvun kannalta kannattamattomiin luonnontilaisten ojituksiin metaanin tuottamisen lopettamiseksi, jos se on ainut toimenpiteestä saatava hyöty. Miinuspuolelle olisi laskettava paitsi hiilidioksidipäästöjen kasvu, myös suoluonnon köyhtyminen ja uudisojitusten aiheuttamat ravinnepäästöt. Mainehaitta olisi myös aika mittava.

    Kurki

    Minulla mielessä oli enemmänkin nuo 5 milj.ha luonnon soiden ojittaminen ja metsittäminen, joka on poistanut niiltä metaanipäästöt (vaikutus on kadonnut 20 vuodessa) ja niiden huomioon ottaminen. Nyt kun kyseessä vielä on maankäytön muutokseen liittyvät kasvihuonekaasujen päästöt, johon näkyy Luken seminaarissakin viitatun, että avohakkuu ojitetuilla turvemailla lisää metaanipäästöjä.

    Sama kiistanalaisuus on riisivilelyssä, jossa kosteikko, joka luonnontilaisena tuottaa metaania, tuottaa myös riisin viljelyssä metaania. Lasketaanko maalle nyt metaanipäästö riisinviljelystä eikä huomioida sitä, että riisinviljely lopetti tuon alan luonnon metaanipäästöt.

    Kurki

    https://books.google.fi/books?id=M32gBwAAQBAJ&pg=PA40&lpg=PA40&dq=IPCC+does+not+include+natural++greenhouse+drain&source=bl&ots=n0NgulahyC&sig=ACfU3U1_FXtVoaIOnpu6o-Q6gWYAPrja4w&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwiY9brmz8bpAhW1w8QBHVKRDKMQ6AEwAXoECAoQAQ#v=onepage&q=IPCC%20does%20not%20include%20natural%20%20greenhouse%20drain&f=false

    The IPCC guidelines present methods for estimating net GHG (kasvihuonekaasu) emissions due to anthropogenic activities; natural emissions and sinks are not to be included in national inventories.

    Eli IPCC linjaa; Luonnon päästöja ja nieluja ei tule sisällyttää kansalliseen kavihuonekaasutaseeseen.

    Luonnon soiden hiilinielua ei voi käyttää nieluja laskettaessa eikä metaanikaasupäästöjä tarvitse sisällyttää Suomen kansalliseen kasvihuonekaasumääriin.

     

    Timppa

    Sinänsä Suomen linja, jonka mukaan pyritään eroon fossiilisista polttoaineista on oikea.  Ei siksi, että voisimme vaikuttaa jotain maapallon ilmastoon.  Siihen emme pysty vaikuttamaan.  Siksi, että jossain vaiheessa tulee rytinä, kun ilmastonmuutoksesta kärsivät Afrikan maat aloittavat sotia.  Ensimmäiseksi kohteiksi joutuvat vauraat mutta heikot öljyntuottajavaltiot.  Silloin on kultaakin kalliimpaa olla omavarainen, koska öljyn tulo loppuu.

    Meidän tulee panostaa vahvasti metsien kasvuun ja niistä saatavan energian muuttamiseen esimerkiksi liikennekäyttöön.  Haapaveden laitos on juuri tällaista toimintaa.  Valitettavasti on voimia, jotka hölmöyttään pyrkivät heikentämään metsiemme kasvua.  Toinen valttikorttimme on turve.  Pystytäänkö sen nostotekniikkaa kehittämään niin, että vesistövaikutukset voidaan estää.

    Kuten ne kivikauden tyypit selvisivät omin neuvoin täällä pohjoisessa, niin mekin tulemme selviämään, kunhan vaan emme ala törsätä rahojamme turhanaikaisiin liikennehankkeisiin vaan siihen, että energiatuotantomme on niin hyvää ettemme tarvitse lainkaan tuontia.

    Kurki

    https://books.google.fi/books?id=M32gBwAAQBAJ&pg=PA40&lpg=PA40&dq=IPCC+does+not+include+natural++greenhouse+drain&source=bl&ots=n0NgulahyC&sig=ACfU3U1_FXtVoaIOnpu6o-Q6gWYAPrja4w&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwiY9brmz8bpAhW1w8QBHVKRDKMQ6AEwAXoECAoQAQ#v=onepage&q=IPCC%20does%20not%20include%20natural%20%20greenhouse%20drain&f=false

    However, the distinction between anthropogenic and natural is not always clear, and different national interpritation of this distinction have led to difficulties in comparing country emission estimates. This issue has been particularly contentious for 1) rice cultivations (that is rice is grown on lands that were previously freshwater wetlands, are the rice CH4 emissions just a replacement for what would have occurred naturally?)Are they natural or are they an anthropogenic activity that should be included in inventories?

    Pitäisikö riisinviljelyn metaanipäästöt lukea kasvihuonekaasutaseeseen, vaikka ne korvaavat luonnollisia metaanipäästöjä?

    Ei liene mitään perusteita lukea niitä ihmisperäisiksi silloin, jos ovat pienemmät kuin luonnolliset. Yijäämä olisi lisäksi metaaninielu.

Esillä 10 vastausta, 2,111 - 2,120 (kaikkiaan 2,128)