Iltalehti kysyi pääministeri Sanna Marin suhtautumista bensan hinnan nostoon.

– Meidän tavoitteemme ei ole nostaa liikkumisen hintaa vaan tehdä siitä entistä päästöttömämpää, ja tässä esimerkiksi käyttövoimaratkaisut ovat yksi osa-alue, josta voidaan vähentää. Marin korosti, että päästövähennyksille on muitakin keinoja, kuten julkisen liikenteen tukeminen, raideinvestoinnit tai kaupunkialueiden rakentaminen niin, että liikkumisen tarve vähenee.

– En itse lähesty asiaa siitä näkökulmasta, että halutaan vaikeuttaa ihmisten elämää. Me haluamme parantaa ihmisten elämää ja sen vuoksi alueellinen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat tärkeitä elementtejä, kun haetaan ratkaisuja, Marin sanoi.

Liikenne tuottaa 20 prosenttia ja henkilöautoliikenne vain kymmenen prosenttia Suomen päästöistä.

Hallitus ampuu nyt tykillä hyvin kalliita ammuksia tappaakseen kärpäsiä. Tuo liikkumisen tarpeen vähentäminen voi onnistua muutamassa suurimmissa kaupungeissa, mutta miten se toteutetaan muualla Suomessa? Ainakin terveyspalvelut ovat siirtyneet aina vain kauemmas. Lähisukulainenkin reissasi vuoden aikana liki 10 000 km taksin kyydissä pelkästään yhden sairauden takia. Toinen esimerkki oli, että Kela-taksin mittariin tuli liki 300 km vain siitä, että käytti asiakasta vain 20 km päässä olevassa terveyskeskuksessa. Minäkin haluaisin vielä nähdä  sen päivän, että liikkumisen tarve vähenisi, eikä vanhoja ihmisiä kiusattaisi vain jonkun poliitikkojen keksimän  järjestelmän takia.

Hiilipäästöjä saadaan vähennettyä, jos aletaan rakentaa mm. puutaloja entistä enemmän betonisten sijaan.  30 % vähemmän päästöjä käyttöaikana . Rakenteissa puu on hiilivarasto melko pitkään . Niin pitkään,  että ehtii ilmasto mahdollisesti vaikka alkaa viilentyä uudelleen. Ja myös uusi entistä paremmin kasvava puusto ehtii kerätä hiiltä ainakin sen mitä seiniin on laitettu ko hakkuukohteesta saadusta puusta.

Helpompi ja paljon edullisempi tapa vähentää vaikka koko h-autoliikenteen aiheuttama määrä CO2- päästöjä kuin väkisin vähentäminen autoilusta.

Kerrostalojen käyttöaikaisten päästöjen osalta (- 30% vs betonitalot) on vasta tehty yksi uusi tutkimus (löytyy jostain , en jaksa nyt etsiä) . Aiemmin tehtyjäkin on olemassa.

Puun hankinnan hiilinielutappio  johtuisi siis wwf:n Nikulan mielestä käytetyn puun pienestä osuudesta rakentamiseen ja vuosikymmeniä kestävästä huonommasta hiilivarastosta ko metsässä.  Mutta sehän ei pidä paikkaansa, kun tarkastellaan asiaa tarkemmin.  Päätehakkuun jälkeen hiilipäästöt maaperästä kasvaa vain lyhytaikaisesti (tämä asia on ollut esillä ainakin pari kertaa ennenkin) .     Se maaperän lisäpäästö oli erään tutk. mukaan max. 15-20 t/ha / taimikkovaihe .  ( Lisäksi tutkitusti voimakkaasti muokatut metsämaat sitoi eniten hiiltä myös maaperään myöhemmin) .    Mutta siihen pitäisi laskea mukaan mm. uuden puuston lisääntyvä hiilen sidonta ja myös vesakon ym. pensaskerroksen kasvun sitoma hiili taimikkovaiheessa.   Jos kokonaiskasvu lisääntyy esim. 25 %, edellisen puusukupolven kasvusta, niin se tekee kiertoaikana ( 6 motin ha/v-keskikasvu)  ~ 105 t lisää CO2:a 70 vuodessa, kun harvennukset tehdään ja käyttöpuu korjataan käyttöön eikä lahoteta pystyyn.      2. harvennuksista lähtien tukkipuuta korjataan harvennuksilta yl. enemmän kuin muuta puuta.     Kuitupuun käyttökin korvaa osaksi fossiilista alkuperrää olevia  raaka-aineita varsinkin uusilla sellutehtailla joiden rakentamista ilm. Wwf:kin jostain käsittämättömästä  syystä vastustaa.

Kivirakennusfirman intressi on tietysti koettaa tuoda esille puurakentamista negatiivisessa valossa.  Mutta ei taida olla kovin helppoa.      Esim. Ruotsissa jossa kerrostalojen puurakentamisella on pidemmät perinteet kuin Suomessa , on laskettu puurakennuksen  ”päästökerroin etu” co2-päästöjen osalta betoniseen olevan yli 2 -kertainen.

Hesarin tiedetoimitus jatkaa puurakentamiskeskustelua

Puurakennukset voisivat niellä lähes puolet sementtiteollisuuden päästöistä Euroopassa

http://www.hs.fi/tiede/art-2000007610580.html

On siellä mepeissä lisäksi Sarvamaa joka laati metsästrategiapaperin.

Oma kommenttini Hesarin puurakentamisartikkeliin:

”Ottelinin mukaan kestävä metsän kasvatus tarkoittaa sitä, että metsien hiilinielut pysyvät vähintään nykyisellä tasolla. Jos puurakentamista ja siten hakkuita kasvatetaan Euroopassa ehdotetulla tavalla, on samalla kasvatettava uusien metsien istutusta.”

Metsiemme hiilinielut on saatu aikaan hyvällä metsänhoidolla (lue: hakkaamalla ja uudistamalla) ja samalla lailla ne myös pysyvät yllä. Suomessa saa ensi vuonna tukea joutomaiden metsitykseen, mutta meillä metsäalaa voidaan kasvattaa vain rajallisesti. Euroopan mittakaavassa metsitysmahdollisuuksia on runsaasti, ja keskikasvu etelässä meihin verrattuna suurempi.

Jos hiilitaseita tarkastellaan vain Suomen mittakaavassa, sorrutaan helposti osaoptimointiin, kun itse asiassa päästövähennyksiä pitää tavoitella globaalissa mittakaavassa. EU haluaisi mielellään velvoittaa meidät pitämään hiilinielumme nykyisellä tasolla, jotta EU:n hiilineutraalius tai Suomen hiilineutraalius olisi helpompi saavuttaa. Hiilinielujen avulla saadaan toki väliaikaista helpotusta, mutta tärkeämpää olisi pyrkiä eroon fossiilitaloudesta mahdollisimman nopeasti.

”Jos tämä ei ole mahdollista, puurakentamisen kasvu pitäisi toteuttaa siten, että samalla vähennetään metsien hakkuuta lyhytaikaisempien tuotteiden kuten sellun ja paperin tuotantoon.”

Puutuotteita ja puun käyttöä pitää samoin tarkastellla kokonaisuutena, eikä osaoptimoida pelkästään rakentamista. Noilla lyhytaikaisemmilla tuotteilla korvataan puuvillaa ja fossilisia raaka-aineita. Puurakennus on pitkäaikainen puuvarasto, samoin metsien tai soiden suojelualue. Talousmetsä sen sijaan on lyhytaikainen puuvarasto, jonka myrsky, hyönteinen, laho tai metsäpalo voi nopeastikin hävittää.

Täsmennys. Pitäisi tietenkin lukea ”hiilivarasto” eikä ”puuvarasto” kun puhutaan myös soista ja metsämaaperästä. Maaperä pitäisi muistaa – sen hiilivarastosta hupenee vain pienen pieni osa avohakkuun jälkeen.