Mikä ratkaisuksi?

Ainakin tarvitaan  päästökertoimia määrittävät tutkimukset.

Nyt kansalaisten ja yritysten päästökompensaatioista kertyvää rahaa käytetään soiden ennallistamiseen ja puiden istuttamiseen, mutta voisiko niillä rahoittaa myös turvetuotannon päästövähennyksiä? Esimerkiksi Hiilipörssi tms. ostaa turvetuotantoalueen ja metsittää tai ennallistaa sen. Voi ostaa myös turvepeltoja samaan tapaan ja siirtää toiseen maankäyttöön. Metsittäminen torjuisi samalla metsäkatoa.

https://yle.fi/uutiset/3-12099007

Linkistä poimittua.

Kristiina Regina sanoo, että ”mielenkiintoista” näistä tutkimuksista ja jatkaa:

Nurmen osalta johtopäätökset tulisi tehdä mittausvuosista, joihin sisältyy nurmen uusimisvuosi, koska osa maahan varastoituneesta hiilestä vapautuu takaisin ilmakehään kynnön yhteydessä.

Hyvä että muutkin tutkii ja taitaa LUKEa harmittaa. Voisivat laskea myös Suomen todellisen hiilinielun,  jossa olisi mukana myös metaanipäästöjen vähentyminen ojitetuillta turvemailta -18 Mekvtn/v ja maatalouden turvepeltojen todellinen päästö ehkä +1 Mtn/v LUKEn laskeman +7 Mtn/v sijasta. Tuosta tulisi jo viime vuoden hakkusäästön 23,5 milj.m3 kanssa nielua -55 Mekv tn/2020, joka kattaa kaikki energia- ja maankäyttösektorin päästöt.

Linkin mittausten mukaan nurmella olevien turvepeltojen päästö ei poikkea kivennäismaista ja nurmi sitoo CO2 koko kasvukauden ja talveksi jää lepotilaan. Nurmea esim. voi kasvattaa 5 vuotta ja kun maaperän hiili ei vähene tai lisäänny, niin tuskin se nurmen uusiminen kovin paljon pääsöjä ehtii aiheuttaa, kun uusi kasvustokin uusimis vuonna myös sitoo hiilidioksidia.

Kun nurmen viljelyssä turvemaapelloissa on kysymyksessä tasapainotila ei päästöjä eikä nielua, niin nurmipeltojen päästöt jäisivat kerran 5 vuodessa tapahtuvaksi ja nurmiviljely olisi pitemmällä aikaväliillä kestävää.  Odotellaan tutkimustuloksia vielä nurmen uusimisvuoden päästöistä.

Turvepeltojen CO2-päästö taitaa olla sitten murto osa Luken laskemasta 7 Mtn/v, kunhan kaikilla turvepelloilla siirrytään nurmeen. Ei kai näiden nurmipeltojen viljelyä tarvitse lopettaa.

Lukehan on tainnut jo tutkimuksensa tehdä ja näkyy pitävän kiinni niistä.

Aika kummallista, että tutkija on poliittisen liikkeen Ilmastopaneelin propagandan viestijä.

Harmaa mittalaite tallentaa maasta irtoavat kaasut ja kirkaskupuinen analysaattori mittaa kasvien hiilensidontaa.Kuva: Markku Sandell

– Meillä on ollut vertailua kasvipeitteisillä nurmipelloilla, eloperäisillä ja kivennäismailla. Ei ole havaittu mitään suuria erovaisuuksia hiilivuon arvoissa, mitä on vuorokauden keskiarvoista saatu.

Tuossa ei sanota onko harmaa maakaasuja mittaava laite perusmaan päällä eli nurmi juurineen on poistettu vai onko suoraan nurmen päällä. Kun ei sanota eroja olevan kivennnäismaan ja turvemaan välillä hiilivuossa, niin voisi olettaa on nurmen päällä molemmat.

Luken arvio mittauksista ”mielenkiintoista” voi viitata siihen, että mittaus on tehty perusmaa turpeen päältä ja saadusta hiilivuosta on vähennetty laskemalla nurmen juuriston pitkäaikainen CO2-nielu tai juuristo on jättety kokonaan pois laskelmista.

Tilastokeskus on jättänyt maanpäällisen karikkeen huomiotta ”näennäiskertymänä” laskettaessa ojitettujen turvmaiden CO2-päästöä  ja Ojasella ne on mukana, mutta hänellä ei hakkuutähteet vuorostaan ole mukana.

Tutkimukset eivät näytä olevan vertailukelpoisia.

Jossain Hs:n kommenttissa kerrotaan miten avohakatun metsän puut haihduttaa sitoutuneen  CO2:n  ilmaan maaperästä ja puista.    Mutta todellisuudessahan se ei mene niin (as we all know), jos mietitään vähänkin pidemmälle.      Kun uudistaminen hoidetaan kunnolla , kuten melkein kaikki palstalaiset ja muutkin mo :t tietenkin tekevät , niin kiertoajan (60-70 v) puun kasvu lisää hiiltä ~ 30 % verrattuna sen korjatun päätehakkuupuun hiilivarastoon.    Maaperästä ei irtoa CO2 sen enempää kuin korkeintaan vähän yli normin aluksi .  Ja sen mahdollisen päästön korvaa siis lisääntyvä puun kasvu moninkertaisesti runkopuuhun ja karikkeeseen josta osa sitoutuu lopulta maaperään pysyvästi (10-15% karikkeen hiilestä; L: Metsämagaziini) .

Kun hyvin saavutettavissa oleva puiden lisäkasvu on esim. 100 mottia /ha/ 60 v.  niin CO2:a lisäkasvu kerää n. 130 t /ha.  Maaperään kaikkiaan kok.kasvusta n. 125 t/ha (Lisäkasvusta 3-4,5  t /ha)  pysyvää hiilivarastoa ja pitkäaikaisiin puutuotteisiin n. 145 t   (josta lisä n. 35 t) ,  fossiilisia muoveja, myrkyllisiä liima-aineita ym. korvaaviin tuotteisiin sellupohjaisia tuotteita xx  t.  Lisäksi sellun sivuvirroista mm. luomulannotteita, lääkeaineita, nanosellutuotteita  jne. (Sahanpuruista bioöljyä ja tulev. puunkuorista myös. )

Kun avohakkuita uudistetaan vuosittain viljelemällä  n. 80 000 ha:lla (?)  ,niin  niiden lisäämä CO2 nieluvaikutus  (=kasvulisän ossuus) olisi n. 10,5 milj.t CO2:a  / kiertoaika (= 130 t x 80000 ha).  Eli keskimääräinen lisä olis tuon 10,5 milj.t /v.  Ei huono.  Kompensaatiovaikutus olisi yli miljoonan kansalaisen keskimäär. CO2-päästöt.  (Huom. osa karikkeen hiilestä haihtuu ja osa jää varastoksi maahan, mutta suuruusluokka on tuo) .

Ilmastopaneelin metsäväittämät. Totta vai tarua?

http://www.ilmastopaneeli.fi/testi-metsasivu/