Mitä enemmän näihin Ilmastopaneelin ja muidenkin ilmastojärjestöjen tiedonantoihin tutustuu, sitä varmemmaksi olen tullut siitä, että metsät on otettu niin suureen tarkasteluun, koska ne ovat mukavuusalueella. Kaikki muut elämänalat ovat vaikeanpia käsitellä, koska niissä joudutaan puuttumaan kaupunkilaiseen elämänmenoon, ja  se taas vaikuttaisi myös omaan elämään. Todellisuudessahan metsien hakkuilla ei ole juurikaan merkitystä Suomen hiilinieluihin, sillä meillä ei metsiä hakkuilla hävitetä. Jos ilmaston hyväksi oikeasti halutaan tehdä jotain, pitää silloin metsien sijasta huomio kiinnittää aivan muihin asioihin.

En ymmärrä, miten nykyinen hakkuutaso ennallaan pitämällä päästään hiilinielujen alenemiseen lyhyellä aikavälillä. Toistaiseksi tällaista alenevaa trendiä ei kai ole näkynyt – ainoastaan suhdanteista eli hakkuutasoista johtuva vaihtelu. Hiilinielun komponentit ovat kasvu ja poistuma. Jos kasvu kiihtyy ja poistuma pysyy ennallaan, niin hiilinielu kasvaa. Laskelman pitää siis saada tulokseksi kasvun aleneminen, mutta miten, kun puustopääoma kasvaa?

Täytyy perehtyä aiheeseen syvällisemmin; ehkä ymmärrys sitten kasvaa ja huomaamme olleemme väärässä.

Ilmastopaneelin lausuma ”Metsien hyödyntäminen nykyisellä hakkuutasolla pienentää hiilinielua Suomen metsissä niin paljon, ettei sen negatiivisia ilmastovaikutuksia pystytä korjaamaan kuluvan vuosisadan aikana, jos puusta valmistetaan nykyisen kaltaisia tuotteita ja ne korvaavat nykyisen kaltaisia kilpailevia tuotteita.” taitaa viitata siihen, että nykyisellä hakkuutasolla hiilinielu on pienempi kuin nykyistä pienemmällä hakkuutasolla. Kyseessä ei siis ole absoluuttinen hiilinielun pieneneminen tästä hetkestä eteenpäin vaan suhteellinen. Jos hakkuita alennettaisiin nykyisestä, saataisiin vielä suurempi hiilinielu ainakin muutamaksi vuosikymmeneksi. Täsmällinen vaikutus riippuu siitä, mihin ikäluokkiin hakkuiden vähentäminen kohdistuisi. Ehkä niin että suurin haitta koituisi ensiharvennusten tekemättä jättämisestä ja pienin haitta päätehakkuiden lykkäämisestä.

Päätehakkuiden lykkääminen tosin lisää hiilinielua vähän aikaa mutta lopulta vaikutus on päinvastainen. Olen pari kertaa aiemminkin kommentoinut sitä asiaa , on tutkittukin 90-luvulla miten vaikuttaa.  Ei siihen  kulu 100 v. ei edes 30 ;ntä, kun ns.. normaalimetsän (90v) kasvu alkaa hiipua ilman hoitoa.   Kun karikkeen hiilestä jää 10-15 % maaperään, niin siitä voi päätellä ja laskeakin (noin arvion) miten paljon metsän hyvä kasvu lisää  hiilinielua.    Kasvatusmetsien ”kohtalon” ilman harvennuksia tietänee  jokainen metsän kasvatuksesta edes jotain ymmärtävä.

Metsien kasvu ei välttämättä lisäänny, jos kuusettuminen jatkuu lisääntyen eikä mäntymaille saada mäntyjä kasvatettua kunnolla. Ra-koivujen kasvatuksen mahdollisuuksien parantaminen  lisäisi sekin hiilinielua jo lyhyellä aikavälillä parhaiten.

Kyllä Ilmastopaneeli käsittelee monipuolisesti koko aihepiiriä, metsä on vain yksi siellä joukossa. Voi käväistä heidän sivustollaan katsomassa tiedotteita ja raportteja. Käsittääkseni paneeli ei ole antanut sellaista suositusta, että hakkuita pitäisi vähentää, mikä onkin viisasta koska se on asiantuntijaelin.

Heitin vielä Hesarin keskusteluun tuhoriskit. Luonnonmukaisella metsänhoitomallilla on etunsa mutta on myös haittoja kuten juuri metsien kasvun hiipuminen. Se johtaisi alenevaan kierteeseen jos samaan aikaan metsäteollisuuden korvaavat ja lisäävät investoinnitkin hiipuisivat. Millä sitten korvataan verotulot? Jo tämänhetkinen hiilinielu vähentää kansantaloudessa kiertävää rahaa aika olennaisesti.