Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 3,457 vastausta, 93 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 tuntia sitten AvatarKurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 3,381 - 3,390 (kaikkiaan 3,457)
  • Metsien hiilinielu

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Puppeliskukkula

    Kirjoitin huonosti: ”…pelottaa maaseudun väestönkin puolesta.” Ilmastomuutos toki koskee meitä kaikkia, maalaisia, kaupunkilaisia, mutta koetin sanoa tuolla (epäselvästi), että metsistä, puusta johtuva tulo on maaseudulle ja sen ihmisille elintärkeä. Nuo tulovirrat, monesti ohuetkin, ovat niitä elämänlankoja, joiden varassa täällä (maaseudulla) eletään. Jos nuo tulovirrat pienenee huomattavasti, niin työt, tulot, palvelut häviävät. Vaikea täällä olisi elää ja tuo kolahtaisi kaikkein heikompiin. Joskus mieleen hiipii epäilys, puuhaavatko etnistä puhdistusta.

    Kysyisin A Jalkaselta.    Joskus aikoinaan, kun kansa raivaisi peltoja, niin puhtaalla kivennäismaalla näkyi lahoavat kannot juurineen ja kivennäismaa oli kivennäis- maata, ei siellä paljon eloperäistä ainesta näyttänyt olevan ja kyllä se olisi näkynyt. No tuosta on paljon aikaa, toivottavasti muistan oikein. Mitä tarkoittaa tuo, ”muuttuvat pitkään säilyviksi hiilivarastoiksi”? Mikä tuon aiheuttaa, happamuus, hapettomuus, eloperäinen maa, tms

    aegolius

    >Kannot, paksujuuret ja useimmiten oksatkin jäävät hakkuun jälkeen maan hiilivarastoon.

    Tätä jäin itsekin pohtimaan. Kun juurikääpäkuusikko kaadetaan ja puulajiksi vaihtaa rauduskoivun seuraavaksi 45-50 vuodeksi, niin eikö idea ole se, että kannot ja paksut juuret ehtivät kokonaan lahota ja juurikääpä hävitä niiden mukana? Silloinhan tämän puuaineksen hiili on taivaan tuulissa eikä maaperässä hiilivarastona. Eikö sitä hiilivarastoa ole vain hapettomissa oloissa maatumattomaksi jäävä aines?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nyt kysytte vaikeita! Tuossa sana ”jää” viittasi siihen, että hakkuun tapahtumishetkellä vain runsas puolet puun hiilestä poistuu ja puolet jää. Juurikääpäasia on juuri noin kuin aegolius esitti. Mutta tuona aikana kuusen juurten tilalle on tullut aika paljon koivun juuristoa, maa ei ole suinkaan ”autio ja tyhjä”.

    Julkaisussa (linkki) on asiaa maaperän hiiliyhdisteistä eli orgaanisista yhdisteistä. Yleensä puhekielessä puhutaan humuksesta. Osa siitä on metsämaan pinnalla tummana kerroksena. Osa voi kuitenkin piileskellä aika huomaamattomassa  muodossa liuenneena maaveteen tai sitoutuneena kivennäishiukkasten pinnoille.

    http://carbonaction.org/wp-content/uploads/2020/01/BSAG-hiiliopas-1.-painos-2020.pdf

    Kurki

    Ei voi pitää paikkaansa että puuston biomassasta olisi kolmannes maan alla.

    Kirjallisuudesta poimittua tietoa on , että elävän puun osat ovat keskimäärin runkopuu 58%, maanpäällinen karike( oksat, latvus ja kanto) 20% ja maanalainen karike (juuret) 22%.

    Alla olevassa linkissä Luken metsäntutkija Ilvesniemen mukaan Metsän hiilestä on maanpinnan yläpuolella 40% ja maanpinnan alapuolella 60%.

    Tuo 60% sitten sisältää paljon muutakin kuin puiden juuret. Esimerkiksi elävän puun juurten kanssa symbioosissa olevan sienijuuren(antaa puille veden ja saa vastaavasti puilta yhteyttämistuotteita), joka ei ole kovin näkyvää, vaikka metsäpohjaa kaivaisi, mutta sitä on valtavat määrät ja se on yksi kasvikunnan suurin elävä organismi. Sitten on vielä lähottajasienet ja hienojuuret ja maanpinnan alla olevat eliöt, mikrobit ja madot esim. änkyrimadot.

    Kaikki nämä elävät organismit korreloivat metsän maanpäällisen osan määrän kanssa. Esimerkiksi jos puuta on hehtaarilla 500 m3/ha , joka sitoo CO2 n. 500 tn ilmasta, niin maan alla on elävää biomassaa, joka on sitonut  CO2  ilmasta 750 tn/ha.

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#0f9046d9

    Kurki
    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mielenkiintoinen tuo sieniasia. Myös maan hiilestä tarinoineet hemmot (Carbon Action -linkki edellä) mainitsevat, että osa maan hiilestä voi olla itse asiassa mikrobimassaa.

    Kurjen ja minun lukujen ero johtuu siitä, että minulla kanto kuuluu kokonaisuudessaan juuristoon.

    Aegoliuksen mietteistä tuli mieleen kysymys. Kuinka kauan juurikääpäkohteen avohakkuusta pitää kulua ennen kuin juuret ja kannot ovat muuttuneet epäkelvoiksi kasvualustoiksi juurikääpäsienelle, ja kuusen/männyn voi antaa tulla takaisin?

    aegolius

    >Kuinka kauan juurikääpäkohteen avohakkuusta pitää kulua ennen kuin juuret ja kannot ovat muuttuneet epäkelvoiksi kasvualustoiksi juurikääpäsienelle, ja kuusen/männyn voi antaa tulla takaisin?

    Muistan lukeneeni, että rauduskoivikon alle tullut kuusialikasvoskin suositeltiin kaatamaan maahan, koska muuten koivukierto menisi hukkaan. Tästä päätellen parikymmentä vuotta ei vielä ainakaan riitä. Pitäisi ehkä kysyä suoraan Tuula Piriltä (Luke, erikoistutkija).

    Kurki

    Kurjen ja minun lukujen ero johtuu siitä, että minulla kanto kuuluu kokonaisuudessaan juuristoon.

    Voipi olla niinkin, että kanto kuuluu juuristoon.

    Linkki jonka talletin puun eri osien suhteista ei näy toimivan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Minulle jäi mieleen Metsätieteen Päivän 2021 Heli Peltolan esityksestä käppyrä FORBIO-hankkeen skenaarioista, joissa esitetään mitä metsien eri hakkuutasoilla tulee tapahtumaan. Jos hakataan vain 60 % kasvusta, metsien kokonaisbiomassa kaksinkertaistuu, mutta kasvu alkaa hiipua muutaman kymmenen vuoden päästä ikärakenteen vanhenemisen vuoksi. Jos hakataan 80 % kasvusta, biomassa ei juurikaan nouse nykyisestä, mutta kasvu alkaa silti vähitellen hiipua. Vastavoimaksi tarvitaan kasvua lisääviä toimia, mikäli koko kasvua ei voida poliittisista syistä hakata.

    Jos metsien biomassa kasvaa paljon, sen ilmastonmuutosta torjuva vaikutus on kyllä merkittävä, mikäli metsätuhot eivät samaan aikaan merkittävästi lisäänny. Monimuotoisuushyötyjä saadaan myös. Metsänomistaja voisi saada rahaa hiilen sidonnasta hakkuutulojen sijasta.

    Kakun säästämisellä on kuitenkin kova hinta. Hakkuutulot eivät pyöri eivätkä työllistä kansantaloudessa, ei tule vientituloja eikä verotuloja.

    Kurki

    Näissä hakkuutasoissa 60% ja 80%, jotka lopulta johtavat kasvun taantumiseen, ei liene mukana uuden puusukupolven kasvunlisäys parantamalla maapohjien kasvukykyä ja puuttunee mahdollisuus myös selvästi vajaatuotoitoisten metsien kasvun parantaminen samoilla menetelmillä.

     

Esillä 10 vastausta, 3,381 - 3,390 (kaikkiaan 3,457)