› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 3,441 - 3,450 (kaikkiaan 6,475)
1 2 3 … 344 345 346 … 646 647 648

  • Metsien hiilinielu

    Sent on: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Tolopainen 13.11.2021, 08:47

    Nyt olemme asian ytimessä hakkuut eivät pienennä hiilinieluja vaan hiilivarastoja tilapäisesti. Miten olisi edes mahdollista pienentää hakkuilla hiilinieluja, kun niillä aina tähdätään Suomessa kasvun lisääntymiseen ja sehän näkyy pitkän ajan tilastoista. Kasvu ja puumäärä ovat tuplasntuneet viimeisen 50v aikana. Kun harsintahakkuut on lopetettu. Vanhoja metsiä on päätehakattu ja uudistettu, harvennushakkuissa on siirrytty alaharvennukseen, kun meillä on kuitupuuta hyödyntävä teollisuus. Mikä tässä on vikana.

    Timppa 14.11.2021, 10:32

    Ikimetsät eivät ole enää vuosituhansiin ollut hiilinielu.  Jos olisivat olleet, niin kasvu muualla maaspallolla olisi lopulta loppunut.  Ylijäämähiili on sitoutunut soihin tai meriin.  Kun metsiä on aikanaan hävitetty maltillisesti, niin näin on tapahtunut, koska hiilidioksidin määrä ilmakehässä ennen teollista aikaa oli pysynyt vakiona.

    Teollistuminen toi kaksi tekijää.  Metsien hävittäminen, minkä seurauksena puiden hiiltä karkasi ilmakehään ja sitten tietysti fossiilisten polttoaineiden käyttö.  Meret ja suot eivät pysty tuollaista määrää imemään.  Siksi ollaan tässä tilanteessa.

    Kun tiedetään kuusikoiden riskit, niin on ilman muuta selvää, ettei kuusikoita kannata ajatella hiilivarastoina.  Päin vastoin.  Niiden uudistamista on nopeutettava noiden riskien vuoksi.

    Männiköitä uhkaavat lähinnä myrskyt, lumi ja tuli.  Niidenkin kasvu näyttää loppuvan aika tyystin n 100-vuoden iässä, jonka jälkeen tase saattaa muuttua mieluummin negatiiviseksi.

    Nämä Heli Peltolan teesit ovat juuri tähän tilanteeseen sopivia.  Suojelua ei kannata harjoittaa, jos kohta ei mitään suojeltavaa.  Vain kasvattaa niitä hiilivarstoja rakennuksiin ja nieluja nuoriin metsiin.

     

    Puuki 14.11.2021, 11:05

    Ilmankehässä on CO2:a  eniten, sitten merissä ja  metsissä.   Metaanin lisääntyvä haihtuminen   voi olla yhtä iso tekijä kuin CO2: n lisääntyminen  lämpenemisen kannalta.

    Yli 100 v. männikötkin kyllä kasvaa vielä. Hoidettuina aiemmin harvennuksin ne lisää hiilinielua mutta hitaammin kuin nuoremmat kasvatusmetsät.

    Suomessa  lisääntynyt metsien puusto ja sen kasvu   on lisännyt hiilinielun kertymistä viimm. vuosikymmenten aikana paljon.  Kun esim. puiden vuosikasvu on lisääntynyt n. 30 % ~ 40  vuoden aikana , niin CO2:n sitoutuminen metsään ja metsämaahan on lisääntynyt keskimäärin n.  33 milj. tn /v.       Vaihteluväli vuosien välillä on suuri; esim. v:n -19 hiilinielu lisääntyi n. 70 % edellisen vuoden (laskennallisesta) hiilinielusta hakkuiden vähenemisen takia.   Siitä puhuttiin vähän julkisuudessa mutta edellisenä vuonna oli hehkutettu miten isot on päästölisät metsistä hakkuumäärän lisääntymisen takia.

    Kasvu saattaa heiketä kuivuuden takia varsinkin E-Suomen kuusikoissa.  Mänty selviää paremmin kuivista kausista.   Kuivien kasvupaikkojen  kuusettuminen lisää myös tuholaisriskiä.  2. kasvua hidastava tekijä on metsien ikääntyminen ja 3. harvennusrästit.

    PS  Energiasektori tuottaa Suomessa 74% CO2-päästöistä, siitä ei kovin paljon ole juttua vaan keskitytään mieluummin moittimaan mm. maanviljelyä (13 % päästöistä)  ja lehmien piereskelyä.  Vaikka Lulucf -sektori (metsä, maanviljely,maankäytön muutokset mm. rakennusmaaksi)  on kok. nielu jatkuvasti.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.11.2021, 18:58

    Juttelin erään professorin kanssa maaperän hiiliasioista. Palaan asiaan kirjallisuusviitteiden kera sitten kun sellaisia on esittää. Asian ydin oli kuitenkin tämä.

    Opinnäytetyötä varten otettiin näytteitä 30 v sitten avohakatulta ja jatkuvasti kasvatetulta koealalta. Avohakatun alueen maaperässä oli enemmän hiiltä. Se on peräisin avohakkuussa maaperään tulleesta karikesyötteestä, eli hakattujen puiden latvuksista ja juuristoista, jotka ovat 30 vuodessa hajonneet maaperään. Avohakkuu ei siis tuossa kohteessa vähentänyt maaperän hiiltä vaan lisäsi.

    Kurki 26.11.2021, 20:12

    Suomen metsien kasvu on lisääntynyt 1960-luvulta 100%.

    https://findikaattori.fi/fi/49

    Puuston (runkopuu) määrä on noussut 1960-luvulta 1500 m3:stä 2500 m3:iin.

    Avohakkuu ei siis tuossa kohteessa vähentänyt maaperän hiiltä vaan lisäsi.

    Tämän on todennut myös Luken Ilveniemi.

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#0f9046d9

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.11.2021, 20:39

    Tässä on yksi tutkimus Ruotsista. Vertailtiin eri maanmuokkausmenetelmiä ja tuloksena oli, että maanmuokkaus lisäsi ekosysteemin hiilivaroja, koska muokatulle alueelle syntynyt metsä sitoi enemmän hiiltä, siis kasvoi enemmän.

    Kristina Mjöfors ym. 2017. Indications that site preparation increases forest ecosystem carbon stocks in the long term

    SCANDINAVIAN JOURNAL OF FOREST RESEARCH, 2017 VOL. 32, NO. 8, 717–725

    ABSTRACT

    Mechanical site preparation (MSP) causes a mixing disturbance of the soil, which may increase decomposition of soil organic matter and subsequent carbon (C) dioxide emissions to the atmosphere. MSP also promotes the establishment and growth of tree seedlings, and hence ecosystem C fixation. However, there are uncertainties regarding the net effects of MSP on C stocks at the ecosystem scale. To assess decennial effects of MSP on ecosystem C stocks, C stocks in soil, ground vegetation and trees at three experimental forest sites with Pinus contorta, Pinus sylvestris and Picea abies in Sweden were sampled and measured for ca. 25 years in a control and after three MSP treatments: disc trenching, mounding and ploughing. After 25 years, all of the MSP treatments resulted in larger ecosystem C stocks than the control treatment due to positive effects on the tree biomass C stock. The tree C stock was highest after ploughing, intermediate after mounding or disc trenching and lowest in untreated control plots at all experimental sites. The MSP treatments did not affect the soil C stocks down to 30 cm. We recommend mounding or disc trenching to promote C sequestration as they disturb sites’ ecological, aesthetic and recreational values less than ploughing.

    Kurki 26.11.2021, 21:18

    Linkissä tutkitaan aukon muuttumista hiililähteestä hiilinieluksi. Kuolleista hakkuu- ja perkauskarikkeista ei tule päästöjä, kun ne vähennetään poistumassa vuotuisesta metsien kasvun biomassasta laskettaessa hakkuusäästöä. Jos niistä lasketaan päästöjä kuten tässä tutkimuksessa aiotaan, niin se olisi 2-kertaista laskentaa.

    Päätehakkuun jälkeen metsikkö on jonkin aikaa hiilen lähde, koska maasta ja hakkuutähteiden hajoamisesta vapautuu hiiltä ilmaan enemmän kuin vähäinen kasvillisuus ennättää sitä sitoa.

    Hakkuu- ja perkauskarikkeesta voi laskea vain maaperään sitoutuvaa hiilivaraston lisäystä.

    Perkauskarike (runkopuukarike) on raivauksissa poistunut yli 1,3m korkea puuvartisen kasvin vesa.

    Linkki: https://www.luke.fi/blogi/kuusentaimikko-hiilen-lahde-vaiko-nielu/comment-page-1/#comment-11388

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.11.2021, 21:34

    Pitää erottaa toisistaan khk-laskennat ja se mitä metsässä todellisuudessa tapahtuu. Todellisuudessa avohakkuu aiheuttaa maaperään ison hetkellisen hiilipulssin eli varaston lisäyksen. Sen jälkeen hajoaminen on jonkin aikaa kyllä suurempaa kuin sidonta, mutta maaperän hiilivarasto ei välttämättä vähene juuri lainkaan verrattuna aikaan ennen avohakkuuta, kun kauden alussa varastoon tuli suuri lisäys.

    Kurki 26.11.2021, 21:46

    Todellisuudessa avohakkuu aiheuttaa maaperään ison hetkellisen hiilipulssin eli varaston lisäyksen.

    Ja myös hakkuukarikkeesta hajoavan CO2-impulssin.

    Tolopainen 27.11.2021, 06:04

    Hesassa kahden hiilivoimalan päästöt ovat 2miljt/y. Miksi vihreät sallivat tämän omassa pesässään. Lopettaisivat asuntojensa lämmittämisen heti. On aivan käsittämätöntä että voimaloissa on 310 ihmistä töissä. Automatisoiduissa laitoksissa, joissa vain keitetään vettä, sitähän jokainen tekee vapaa-ajalla.

Esillä 10 vastausta, 3,441 - 3,450 (kaikkiaan 6,475)
1 2 3 … 344 345 346 … 646 647 648