Avohakkuualan ~ 1 metrin mittainen vatukko, horsmat ja heinät vastaa täyskasvuisen metsän hiilikertymää/v.   jos kasveja on koko alalla.   Lisäksi maaperässä juuristossa on suunnilleen saman verran hiiltä kuin puiden  juurten sienirihmastoissa .   Sen perusteellakin puustoon saatu lisäkasvu lisää myös maaperän hiilimäärää.        Esim. sulkeutuneen kuusikon   pensas- eikä kenttäkerroksessa ei kasva juuri mitään joten hiiltä sitoutuu maahan vähän tai ei olleenkaan kuin vain puuston kautta.

Ravinteita avohakkuualalta voi ihan aluksi huuhtoutua ja haihtua (typpeä)  enempi tai vähempi riippuen tapauksesta.  Mutta fosforia sinne voi kertyä jo muutaman vuoden päästä enemmän kuin on ollut ennen hakkuuta.

Juu, näkyy olevan poistettu. Ehkä parempi niin, kun ei ollut ihan täysin kartalla se sivu.

2 milj. mottia jää Taivalkoskella ötökkäpuiksi.  Se vähentää tieten myös ympäristön havupuiden kasvua ja lisää tuhoja.  Korvausvaatimukset voi siten osoittaa asiasta päättävälle taholle. (jos on Kuntun porukka ollut astialla vaatimassa, niin heille sitten laskuja myös) .   Niin sannoo metsälaki, jos yksityinen jättää metsäänsä yli 20 mottia/ha kuusipuuta pötkölleen ja siitä leviää kirjanpainajia tms. haittaötököitä naapurin metsään, niin korvausvelvoillisuus jää mo:lle jonka metsässä on liikaa havupuuta nurin/kuivamassa.

Aika omintakeinen laskentatapa, mikäli ei huomioida kantojen mukana poistunutta hiiltä päästönä.

Olen jo pitemmän ajan ymmärtänyt tämän niin, että kannot ja hakkuiden kaikki kuollut karike on laskettu poistumaan mukaan ja siten ne on jo kerran huomioitu päästönä haakkuusäästön koko biomassan (elävä runkopuu+elävä karike) nielua laskettaessa.

Pitkään hakkaamattomissa olleissa metsissä maassa oleva hiilivarasto on suurempi kuin puuston hiilivarasto.