› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 3,551 - 3,560 (kaikkiaan 6,475)
1 2 3 … 355 356 357 … 646 647 648

  • Metsien hiilinielu

    Sent on: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 19.1.2022, 14:18

    Kun metsäalue siirtyy Brasiliassa metsämaan luokasta toiseen maankäyttöön eli vaikka pelloksi, tai meillä Suomessa metsästä rakennetuksi eli vaikka sähkölinjaksi, siirtymästä lasketaan metsäkadon aiheuttamaa ”sakkoa” kasvihuonekaasujen inventaariossa keskimääräisen metsämaan hiilivaraston aleneman verran. Sitoohan se maa jotain muussakin käytössä, mutta yleensä vähemmän kuin metsänä.

    Kurki 19.1.2022, 14:59

    Brasilian metät kun aikanaan hakataan niin mikä estää etteikö ne pellot ja viljellyt kohteet ja joutomaat muutu nieluksi?

    Nielulla tarkoitetaan hiilivaraston kasvua tai luonnon päästöjen alentamista.. Pelto ottaa hiilidioksidia (CO2) ilmasta satoon, joka yleensä syodään vuoden sisällä ja se hiilidioksidi vapautuu näin ilmaan takaisin syöjien elintoimintojen ylläpitämisessä ja hengityksessä. Jos satovarastot kasvaisivat joka vuosi kuin Suomen metsien puumäärä, niin silloin peltoja voisi sanoa hiilinieluksi. Nieluja voisi saada ihmisten ja eläinten ruoansulatuksen läpi menevästä osasta, joissa on vielä paljon hiiltä esim. biokaasun muodossa lietelannasta tai jätevesistä puhdistamoilla vähentämään fossiilisia polttoaineita. Märehtijöiden metaanipäästöt ovat myös suuret miljoonia ekv-tonneja vuodessa siksi, että metaani on 32..70 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Jos näitä metaanipäästöjä ei olisi, niin kivennäismaiden viljelyn kasvihuonekaasupäästöt olisivat minimaaliset.

    Viljapellot eivät yleensä ole hiilinielu, kun sato korjataan joka vuosi ja pellot muokataan ja juuristoon sitoutunut CO2 vapautuu melko pian hiilidioksina ilmaan, kun  juuristo kuolee.

    Pitempiaikainen nurmipelto on hiilinielu aikansa siksi, että juuristo saa kasvaa ja se pysyy elävänä useampia vuosia, mutta sekin luovuttaa sitten uudistettaessa juuristoon sitoutuneen hiilidioksidin, kun kuolee.

    Lisäksi nuo turvepellot ovat maaperän osalta päästö, sillä turpeeseen sitoutunut hiiltä (C) palaa hapettumalla ilmavassa muokkauskerroksessa  hiilidioksidiksi CO2.

    Mämä maatalouden päästöt eivät ole ongelma, kun Suomen nielut ovat jo nyt suuremmat kuin päästöt, kun metsien nielu lasketaan periaatteella 40/60.

     

    Teufelin Zumi 19.1.2022, 20:02

    Se on vielä kurkiloisella hiilinielun ja hiilivaraston ero selvittämättä.

    aegolius 19.1.2022, 20:07

    Mikä kohta teukaloisen mielestä ei pidä paikkaansa?

    Kurki 19.1.2022, 20:42

    Se on vielä kurkiloisella hiilinielun ja hiilivaraston ero selvittämättä.

    Eikö teukka voisi avittaa ja kertoa eron.

    Visakallo Visakallo 19.1.2022, 20:47

    Teukan luontainen vaatimattomuus estää häntä jakamasta tietojaan meille.

    mehänpoika 19.1.2022, 21:08

    Tarjosin kerran ylisuuren hirvikannan matalina pitämiä taimikoita (jatkuvasti 200 000 hehtaarin luokkaa) hiilinielun ja hiilivaraston pienentäjinä. Silloin se ei kelvannut. Vain maatalouskäytöstä vapautuneet turvemaan pellot, sekä rakennusmaaksi otetut kohteet kelpasivat. Nyt tuntuvat kelpaavat sähkölinjat ja tietkin.

    Minun mielestä hirvipolitiikan vaikutus hirvinieluun ja hiilivarastoon on ylivertaista muihin esitettyihin kohteisiin verrattuna. Hirvipolitiikkaa ”katsotaan sormien läpi.”

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.1.2022, 08:31

    Kurki laittanut Pukkalalle aimo pläjäyksen tavaraa. Voi mennä vähän aikaa pureskellessa. Onhan se totta että suurin osa puuston hiilivarastosta poistuu avohakkuussa ja siitä suurin osa palautuu nopeasti ilmakehään. Kuten kirjoitin eilen Hesarin Piia Elosen juttuun, on kuitenkin myös niin että tämä (hiilen sidonnan) notkahdus on avohakkuualalla väliaikainen ja sen sijaan jatkuvan kasvatuksen noin viidenneksen heikompi kasvu on pysyvä.

    Aina välillä tarjotaan metsien tärkeimmäksi tehtäväksi hiilivarastoina toimimista, mutta siitä ei toistaiseksi makseta ja vaikka maksettaisiinkin metsänomistajalle kelpo korvaus, kansantalouden kannalta tämä olisi laajamittaisesti toteutettuna tuhoisaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.1.2022, 10:14

    Kyllä Kurki kommenttisi näkyy blogissa vaikka siinä lukee odottaa hyväksyntää. Jonkilainen bugi ilmeisesti. Itse kävin heittämässä myös kommentin (sitaatti).

    http://www.arvometsa.fi/kolmas-jatkuvan-kasvatuksen-hakkuuni/#comment-196

    ”Kommentoin tuota hyvää havainnollista kuvaa, jossa metsän hiilivarasto on jaettu puustoon, maaperään ja tuotteisiin. Jos avohakkuussa tuotteisiin poistuu runkopuu eli 60 prosenttia, maaperään jää latvus ja juuret eli 40 prosenttia kokonaisbiomassasta. Maaperän osuus pylväästä vuonna 2023 olisi siis suurempi, ts. avohakkuu aiheutti maaperään suuren karikesyötteen. Myöhemmin avohakkuun jälkeen perustettu uusi kasvava puusto korvaa loput maaperän hiilivaraston tilapäisestä notkahduksesta, koska jaksollinen metsä kasvaa pysyvästi paremmin kuin jatkuvapeitteinen.

    ”Metsäalan vallitseva ajattelutapa näyttää olevan, että pienikin lisäys puuntuotannossa oikeuttaa metsänhoitotavat, jotka heikentävät metsälajien elinympäristöjä, pilaavat virkistysmetsiä ja pienentävät metsän hiilivarastoja.”

    Itse ajattelen niin että jatkuvapeitteinen malli saisi kyllä lisääntyä jonkin verran, koska on eliöitä, jotka hyötyvät siitä, turvemailla on sille sopivia kasvupaikkoja (rehevät korvet), samoin varsinaiset virkistysmetsät ovat sopivia käyttöalueita. Talousmetsän virkistyskäyttäjäkin hyötyy siitä, että metsää hoidetaan ts. harvennetaan taimikoita ja nuoria metsiä. Sen sijaan lahopuuta ja monimuotoisuutta tuottava hoitamaton hiilivarastometsä ei ole välttämättä hyvä virkistysmetsä, kun siellä on vaikea liikkua. Huomasin tämän omissa metsissäni Asta-myrskyn jälkeen v. 2010.

    Metsälajien elinympäristöjä säästetään ja parannetaan suojelualueilla, talousmetsien luonnonhoidolla ja tärkeiden elinympäristöjen huomioimisella. Metsän hiilivarastoja voidaan lisätä vähentämällä vuotuisia hakkuita väliaikaisesti, jos se nähdään ilmastonmuutoksen torjunnassa tarpeelliseksi.

    Kurki 31.1.2022, 10:53

    Näkyykö tuo minun kommentti Pukkalan blogin kommenteissa? Minulla se kyllä näkyy, mutta on vielä kuitenkin hyväksymättä.

    Hyvä. Nyt näkyy tulleen lisää AJ:n kommentti eli näkyvät.

    Heikosti on kuitenkin  kommentoitu.

    Linkki: https://arvometsa.fi/kolmas-jatkuvan-kasvatuksen-hakkuuni/

Esillä 10 vastausta, 3,551 - 3,560 (kaikkiaan 6,475)
1 2 3 … 355 356 357 … 646 647 648