Pitää elävistä puista koostuvassa hakkuusäästössä huomioidakin koko biomassan lisäys, ei vain runkopuun lisäystä. Hakatuistakin puista jää metsämaahan hiilivaraston lisäykseksi kannot kuten Kurki kuvasi. Näistä olen samaa mieltä mutta tuosta 40/60 periaatteesta en niin välitä. Pidän selkeämpänä vaihtoehtona biomassamallien käyttöä; niillä saadaan mukaan kaikki puun osat.

Jonkin verran hakkuita voisi nyt himmailla ja niin tulee tänä vuonna ehkä käymäänkin, kun osa jää odottamaan puun hinnan nousua. Energiahakkuita ja kiireellisiä nuorten metsien harvennuksia kannattaa nyt suosia.

Taitaa kuitenkin olla niin, että joku Ilmastopaneeli on aika pieni tekijä Suomen puukaupassa ja hakkuissa. Ne päätökset kun tehdään aivan muualla.

Niinpä niin mutta tuleeko sitä biomassaa minkä verran lisää joka vuosi. Pintakasvillisuuden määrä riippuu paljon puuston määrästä. Jossain aukossa sitä on paljon ja synkässä kuusikossa ei juuri mitään.

Voipi olla melko isot vaihtelut miten paljon missäkin metsässä on hiiltä maan alla ja maan päällä.  40/60 0n ehkä keskiarvo.     Kun tehdän aukko rehevälle maalle,niin melko pian sen täyttää erilaiset heinät, vatut ja horsmat.  Sen jälkeen alkaa lisääntyä vesakko.  Niiden hiilen keruu unohtuu useimmiten vaikka se vastaa suunnilleen kasvatusmetsän hiilen kerryttämistä.  Suuri osa hiilestä kiertää metsässä kuten ravinteetkin .  Ei se hiili haihdu CO2:na    ilmaan kuin osaksi. Ja uusi kasvu lisää joka vuosi taas hiiltä kasvuun ilmasta.

Hakkuut tulee lisääntymään varmasti yhtiöiden ja valtion metsissä, sen verran kovaa on puun tarve kun investointeja valmistuu, ja itätuonti on loppu, se että mitä yksityiset metsänomistajat tekee niin hintojen kehitys sen varmaan näyttää..