Linkistä: Runsainta lisäys oli 60–100-vuotiaissa metsissä, joissa metsämaan hiilivarasto kasvoi vuodessa keskimäärin noin 300 kiloa hehtaarilla. Yli satavuotiaissa metsissä hiilen kertymä maaperään väheni. Hiilen määrän muutos mukailee puuston vuosikasvun tasoa.

Ymmärrän tuon, että maapohjan hiilen määrä korreloi maanpinnan yläpuolisen biomassan eli suurammaksi osaksi puiden biomassan kanssa.Alukasvillisuuden biomassa on suhteessa vähäistä. Hakkuun jälkeen metsäpohja päästää vanhaa CO2-kertymää aluksi, mutta uusi biomassakasvu jossain vaiheessa korvaa sen ja maapohjan hiillen määrä alkaa seurata taas puunkasvua periaatteella 40/60. Esimerkiksi jos avohakkuun runkopuuston määrä oli 100 m3/ha, niin maapohjan kunnostaminen suraavalle puusukupolvelle parempaan kasvukuntoon johtaa sitten samassa ajassa 200 m3/ha määrään, niin maapohjankin hiilivarasto on sitten 2- kertainen. Ei kannata tehdä johtopäätöksiä 1 ha aukosta, vaan katsoa kokonaisuutta eli koko valtakunnan metsäalaa.

Suomessa metsien runkopuumäärä oli 60..200 vuotta sitten vakiintunut enimmmään puolet nykyisestä ja samoin metsäpohjien hiilen määrä.

Ei liene vaikeaa ymmärtää, että petsäpohjien hiilen määrä siitään on lähes 2-kertaistunut koko valtakunnan puuton kasvun myötä.

Joten tämäkin nielu on jätetty huomiotta kuten metaanipäästöjen loppuminen 6 milj.ha ojitusaloilta, joka antaa jo -18 milj.ekv metaaninielun vuosittain.

Vaikeaa ottaa kantaa maan hiilivarastojen kasvuun; tieto asiasta on liian puutteellista ja vaihtelu suurta. Jätän asian niille joille maksetaan että niitä laskevat. Koko puun biomassasta kertyy puun iästä riippuen jokin osa maan alle, ei kuitenkaan 60 prosenttia vuotuisesta kasvusta.

Varmaan johtuu viimeisessä inventoinnissa havaitusta puuston kasvun notkahduksesta sekä runsaista hakkuista tuo nielusta päästöksi keikahdus. Nyt pitäisi analysoida tarkkaan notkahduksen syyt ja reagoida niihin korjaavilla toimilla.

Vihreiden Verde-verkkolehdessä valitetaan että metsätalouden tuet suosivat edelleen avohakkuita. On älyllisesti epärehellistä valittaa yhtä aikaa hiilinielujen alenemisesta ja avohakkuista.

Kurki: ”Eli nielulaskelmia on muutettu aikaisempiin vuosiin nähden niin, että metsämaan hiilinielu tipahtaa kolmasosaan.”

Melkoisesti on siis tässäkin tapauksessa käytetty sovellettua matematiikkaa. – Mikä siihen mahtaa olla syynä? Tällainen ei ainakaan lisää luottamusta Lukeen.

Nyt ei todcdellakaan kannattaisi nipottaa jostain hiilinidelusta, koska Venäjällä ja Valko-Venäjällä syntyy hakkuusäästöjä.  Nyt on syytä ottaa kaikki hyöty hyvistä puunhinnoista.  Vahvistamme samalla maaseudun työllisyyttä, puunjalostustollisuutta ja valtion verotuloja.

Ainakin meidän yhteismetsä on myynyt aika paljon.  Ei odotella liian kauan.  Nyt näyttää olevan puulla kova tarjonta ja tietysti kysyntäkin.  Jossain nvaiheessa kysyntä hiipuu, kun markkinatilanne muuttuu.  Koska, sitä ei tidedä kukaan.

Selvä nousutrendi puunhinnoissa ja ostomiehen mukaan tarjonta vähäistä.