Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,041 - 7,050 (kaikkiaan 7,233)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Asiallinen kirjoitus metsistä ja hiilinieluista.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/cdd17480-ad70-465c-a51a-02f516a14f29

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Miten kivennäismaan maaperän hiilinielu ei kasva, vaikka hakkuut ovat pyörineet ennätytasolla, sinnehän ne juuret ja latvukset jäävät. Vai kerätäänkö latvuksia jo niin paljon energiaksi että näkyy tilastoissa? (Metsäuutiset: metsä ei ollut hiilinielu vuonna 2023.)

    Kurki Kurki

    Ei vain mielenkiintoista, vaan järisyttävää.

    Inventaarion aikasarjan tulokset lasketaan uudelleen, kun tiedot tai laskentamenetelmät päivittyvät (kuvat 1 ja 2). Uusimmassa inventaariolaskennassa suurin muutos aikasarjan loppuvuosiin syntyy puuston biomassakertoimiin tehdystä päivityksestä.

    https://www.luke.fi/fi/uutiset/kasvihuonekaasuinventaarion-ennakkotiedot-2023-metsat-ovat-kaantyneet-paastolahteeksi-koska-puuston-nielu-ei-enaa-riita-kattamaan-metsien-maaperan-paastoja

     

    Kurki Kurki

    Nyt metsämaakin on päästö.

    Metsät olivat 1,12 Mt CO-ekv. nettopäästölähde vuonna 2023 (kuva 2). Puuston kasvun ja poistuman erotus tuotti -13,2 Mt CO-ekv. nettonielun, mutta maaperän päästöt olivat yhteensä tätä suuremmat

    Tarkistettu hakkuusäästökin vain 17 milj.m3 (ennakko 21 milj.m3) ja se tuotti CO2-nielua -13,2 Mtn.

    Eli biomassakerroin on nyt 13,2/17= 0,776 ja vanha oli 1,3. Pudonnut lähes puoleen.

    https://www.luke.fi/fi/tilastot/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma-alueittain-2023

    Kurki Kurki

    Vai kerätäänkö latvuksia jo niin paljon energiaksi että näkyy tilastoissa?

    Vain kuusikoista kerätään etupäässä oksia ja latvuksia ja vähäisemmässä määrin kantoja.

    Sillä missä vain oksia ja latvuksia  kerätään, metsien runkopuun sidontakertoimen pitäisi vastaavasti olla 2, sillä kuusten eri osien biomassaosuudet ovat yhtäsuuret eli (oksat+latvus)=1, runkopuu=1 ja kanto+juuret=1.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos Kurki tiedoista. Biomassakertoimen muutos saattaisi selittää sen miksi kivennäismaan nielu pieneni eli karikekertymä arvioidaan nyt pienemmäksi kuin ennen. Onko sitten puiden muoto muuttunut vai pelkästään laskenta tai aineisto tarkentunut – se kyllä kiinnostaisi.

    Tolopainen Tolopainen

    Ilmakehän hiilinielu on sade, joka poistaa ilmasta hiilidioksidia. Veden mukana se päätyy  meriveteen ja ja sieltä sedimenttikerroksiin, jotka mannerlaattojen liike peittää. Maapallolla on vielä elinaikaa miljardeja vuosia, ihmiskunnalla joitakin satoja. Ei kannata huolestua luonto voittaa aina, sillä on aikaa palautua lähtötilanteeseen ja kohti lopullista tuhoa, joka maapalloa odottaa. Noutaja tulee.

    Visakallo Visakallo

    Älähän nyt Tolopainen turhaan synkistele. Vaikka se noutaja aivan varmasti meille kaikille henkilökohtaisesti tuleekin, ihminen on pahuksen neuvokas, sopeutuvainen ja ja sitkeä laji.

    MaalaisSeppo

    Metsätkin muuttuivat päästölähteeksi. Hallitus seuraa tilannetta huuli pyöreänä. Metsänomistajat reagoivat nopeammin ja alkavat hätäpäissään myydä puuta mahdollisten seuraamusten pelossa. No ei vielä hätää. Ainakin pari vuotta on aikaa myydä puuta ja tehdä hakkuita seuraamuksitta. Takautuvaa lainsäädäntöä ei voida tehdä. Myyntipaineet kyllä kasvavat ja hintakin voi lähteä hitaaseen laskuun. Lisämausteena kirjanpainajat.

    Visakallo Visakallo

    Olin aikeissa kirjoittaa aivan samasta asiasta, mutta huomasinkin, että MaalaiSeppo olikin ehtinyt sen jo tehdä. Meitä samaan tapaan ajattelevia on nyt varmasti hyvin paljon. Teollisuuden puunsaanti on lähiaikoina kyllä turvattu. Eniten askarruttaa suhdanteen yleinen kehitys. Asuntorahastojen ongelmat pidentävät osaltaan rakennusalan lamaa ennakoituakin pidempään.

Esillä 10 vastausta, 7,041 - 7,050 (kaikkiaan 7,233)