› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 741 - 750 (kaikkiaan 6,476)
1 2 3 … 74 75 76 … 646 647 648

  • Metsien hiilinielu

    Sent on: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Kurki 26.4.2019, 11:43

    http://www.metsatieteellinenseura.fi/files/sms/Tiedostot2019/MHK19-Kalliokoski.pdf

    Suomen metsien hiilivarasto tonneissa tänä pänä (sivu 6) näkyy olevan 800..900 milj. tonnia?

    Lasketaanpa uudelleen, kun kukaan ei huomannut virhettä.

    Runkopuu ja juuret ja kanto (2300 milj.m3+ 1150milj.m3) =3450 milj.m3.

    Arvioidaan kuivapainoksi keskimäärin 500 kg/m3, josta puolet (kuten yleensä biomassasta) 250 kg on hiiltä.

    Hiilivarsto siis on 0,25 tn*3450m3=n.860 milj. tonnia.

    Näkyy olevan oikein.

    Tähän hiilivarastoon on sitten sitoutunut 3,66*860 milj.tonnia= n. 3100 milj. tonnia hiilidioksidia.

    Anteeksi.

     

    mehtäukko 26.4.2019, 16:39

    Arviot on arvioita. Ennen kuin laskelmin todistettava fakta on muovautunut kaikkine virhemarginaaleineen mo ja Suomen hyväksi, niitä voidaan alkaa pitää totena. Nythän siellä on kaiken maailman dosentteja…

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.4.2019, 10:06

    Emeritusprofessori Erkki Lähde kirjoittaa MaasTullin mielipideosastossa. Kopioin sen tähän kokonaan.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/mielipide/artikkeli-1.417566

    Miksi puuta kasvaa enemmän kuin ennen

    Metsäammattikunta ja jotkut poliitikot kehuvat, että Suomen metsät kasvavat paljon puuta ja sitovat samalla hiiltä entistä enemmän. Ennätys­lukemat selitetään harjoitetulla ”hyvällä metsänhoidolla”. Sillä aiheutetaan kuitenkin vakavia ympäristöongelmia ja tehdään puusta hötöä.

    Puuston merkittävin lisääjä on ilmaston lämpeneminen. Se vastaa siirtymää pari kolme sataa kilometriä etelämmäksi kesän lämpösumman kohottua ja kasvukauden pidennettyä. Puolet puuston kasvun lisäyksestä johtuu tästä. Samalla puun kiintoaineen määrä on vähentynyt kymmenen prosenttia. Kasvun lisäys on siten osittain huonolaatuista hötöpuuta. Samoin metsien hiilensidontaa on liioiteltu.

    Vuosikymmenten ajan luontoon on levinnyt ilmansaasteina typpiyhdisteitä teollisuuden, maatalouden, liikenteen ja energiatuotannon päästöinä. Niiden määrä vastaa neljää tai viittä tavanomaisten suositusten mukaista lannoitus­kertaa.

    Runsas typen määrä kiihdyttää kasvua mutta heikentää samalla kasvillisuuden tuhonkestävyyttä. Ilman hiilidioksi­dipitoisuuden nousulla on suora vaikutus kasvillisuuden rehevöitymiseen ja kasvun kiihtymiseen.

    Puiden kasvun kiihtymisen lisäksi ympäristömuutosten seurauksena ne myös altistuvat monenlaisille tuhonaiheuttajille. Varsin yleinen ilmiö on nykyisin, että koivun ja haavan lehdet alkavat oireilla kesken kasvukauden. Niitä ruskettuu, käpristyy, kääntyy nurin päin ja varisee pitkin kesää. Havupuut harsuuntuvat eli menettävät ennenaikaisesti neulasiaan. Männyn neulasvuosikerrat ovat viime vuosikymmeninä puolittuneet.

    Ilman tuhovaikutuksia metsien kasvu olisi vielä nykyistä suurempaa. Ennen pitkää tuhojen vaikutuksesta kasvu kääntyy laskuun.

    Avohakkuu, maan muokkaus, taimikon perkaus ja harvennus, pienten keskenkasvuisten puiden hakkuu eli alaharvennus ja alikasvuston raivaus eivät ole esimerkiksi tohtori Vaaran inventointilaskelmien mukaan lisänneet, vaan pikemmin vähentäneet, puuston määrää ja sen kasvua.

    Erkki Lähde metsämaatieteen ja metsänhoidon emeritusprofessori

    ***

    Lähde on ikuinen toisinajattelija kuten tohtori Vaarakin. On varmaan juuri näin, että ilmaston lämpeneminen ja typpilaskeuma edistävät tulevina vuosikymmeninä puustomme kasvua ja ovat saattaneet jo näin tehdäkin. Muistetaan tässä yhteydessä kuitenkin myös ihmisen tekemät kasvua parantaneet tekoset eli soiden ojitus, jalostettu siemen, lannoitus ja maanmuokkaus. Muilla toimenpiteillä ei (itseharvenevia ylitiheitä kasvustoja lukuunottamatta) yleensä paranneta kasvua, mutta ohjataan sitä myytävään tuotteeseen eli kuituun ja tukkiin (taimikonhoito ja harvennukset). Jos halutaan saada ojitetuista soista kaikki mahdollinen kasvupotentiaali irti, niitä pitäisi lannoittaa laajasti puutuhkalla – joka muuten korjaa typen ylimäärän aiheuttaman epäsuhdan myös kivennäismaalla jos epäillään ravinnepuutosta.

    Metsätuhojen ja puun laadun kanssa pitää olla hereillä ja tehdä tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä. Lisäksi pitää laittaa etelän hirvieläinkarja kuriin. Näin saadaan runsaasti lisää puuta uusiin tehtaisiin ja maata riittää myös suojelualueisiin.

    mehtäukko 27.4.2019, 10:22

    Lähteen uskomukset tonttuihin samoin kuin Vaaran oivallukset vain talvikorjuuseen/lumivarastointiin sekä rattorin syrjäytymiseen metsäkoneilla suurena onnettomuutena ovat tietysti oikeutettuja.

    Mehtäukko ei ole eikä tule väittelemään tohtoriksi joten siihen nähden takamatkalla taaperran. Olen siitä huolimatta doctoreiden kanssa eri savotoilla monessakin asiassa.

    Tolopainen 27.4.2019, 11:27

    Suomen hiilinielukeskustelu on aika erikoista, ikäänkuin  poliitikoilla olisi joikin päätösvalta asiassa tai vihreillä. Minun ei tarvitse kysyä keltään kun teetän metsääni avohakkuun, ei nyt eikä tulevaisuudessa. Sehän on aika lapsellista touhua, jos kiinalaiset rakentavat kuukaudessa saman verran lisää hiilivoimaa kuin koko Suomessa on käytössä.  Me emme voi maailmaa pelastaa, vaikka olisiimme kuinka huolestuneita tahansa ja päätämme siirtyä köyhyteen. Asuntojen lämmittäminen talvella voidaan tietenkin lopettaa, sehän on vain totuttu tapa, mutta aika ikäviä seuraauksia sillä olisi heti. Ilmaston muutos näkyy vasta 100v päästä.

    Jätkä 27.4.2019, 11:43

    Erkki Lähde yrittää väen vängällä vakuuttaa, että hänen ”työpanoksensa ” metsäntutkimiksen saralla on ollut aivan täydellistä tuhoa metsiemme suhteen. Nyt kun hän on vapautettu virastaan, hän koittaa tehdä tehtyä tekemättömäksi ja näin saada nimensä historiaan.

    Sinne se toki kirjataankin, mutta lähinnä tollojen sarjaan. Erkki perustelee, että hoitamaton pusikko kasvaa yhtä paljon kuin oikein alaharvennuksin hoidettu arvopuustokin. Se pitää paikkansa, mutta sillä risukolla ei ole mitään arvoa missään roolissa. Eihän niitä edes kannata energiapuuksi kerätä.

    Kaikenlaisia Tolloja, Lähteitä ja Vaaroja leipä elättääkin.

    Kurki 28.4.2019, 18:57

    Onkohan tämä se sama emeritus, joka ennusti Suomen metsien kuolevan pystyyn 1990-luvun aikana?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.4.2019, 19:09

    YLE uutisten mukaan:

    ”Metsä Group arvioi, että Kemin jättimäinen biotuotetehdas ja Rauman uusi saha lisäisivät puunkäyttöä kuusi miljoonaa kuutiota. Metsäkonserni kertoi perjantaisessa tiedotteessaan, että puu on tarkoitus hankkia pääosin Suomesta. Jos kaikki hankittaisiin Suomesta, hakkuut nousisivat nykyisestä 76 miljoonasta kuutiosta 82 miljoonaan kuutioon.”

    Kun tuohon 82 miljoonaan lisätään luonnonpoistuma, kokonaispoistuma nousisi yli 90 miljoonaan kuutioon. Alan ymmärtää, miksi Metsäliiton Juha Mäntylä puhui jonkun lehden haastattelussa, että metsävaramme ovat pian täyskäytössä. Voi olla, että Kemin ja Kemijärven hankkeet joutuvat tukeutumaan aluksi osittain tuontipuuhun.

    Kurki 28.4.2019, 19:18

    Ennustaminen on vaikea laji. Varsinkin tulevaisuuden.

    puunhalaaja 28.4.2019, 21:53

    Suomen hiilinielukeskustelu on aika erikoista, ikäänkuin  poliitikoilla olisi joikin päätösvalta asiassa tai vihreillä.

    Kyllähän poliitikot voivat tehdä vaikka mitä. Voidaan päättää, että ei tueta tehdasinvestointeja. Lopetetaan valtion metsien hakkuut, tai rajoitetaan niitä. Lopetetaan kemeratuet jne jne. Poliitikoilla on halutessaan monta keinoa käytössä joilla voi yrittää kitkeä hakkuita, ei tarvitse suoraan ketään kieltää hakkaamasta.

Esillä 10 vastausta, 741 - 750 (kaikkiaan 6,476)
1 2 3 … 74 75 76 … 646 647 648