Metsien hiilinielu

Jospa Kurjella olisi. Äkkiä Kurki varmaan lyö pöytään tuon kiertoajan läpi lasketun keskimääräisen puuston. Jos se helppoa on laskea.

Ei minulla 10 m3 kasvavia metsiä ole ja eri ikäisien metsien kasvuista on vain näköarvioita. Arvioisin, että taimikon kasvu (5..7 m ja  2000 kpl/ha ja 50 cm putuuskasvulla) olisi 3..5 m3/ha. Lopullinen kasvu sitten ensiharvennus+2-harvennus+ päätehakkuu esim. yhteensä 400 m3  60 vuodessa, antaisi keskikasvua 400/60= 6,7 m3/ha/v.

Jos haluaa metsien kasvua seurata tarkemmin, sitten pitää tehdä mittauksia. Onko sellaiseen tarvetta?

Kun noudattaa Tapion metsänhoidon suosituksia, niin eikö aika pitkälle jo toteudu maapohjan tuottokyvyn optimaalinen käyttö? Intuitiivisesti voisi ajatella että se toteutuisi paremmin jatkuvassa mallissa. Siinä kun on koko ajan keskikokoisia puita kasvamassa, jotka vastaavat jaksollisen keski-ikäisiä ikäluokkia. Jatkuva malli vaikuttaa kuitenkin jäävän tuotoksessa jälkeen.

HS on kysynyt Ilmastopaneelilta onnistuuko hiilineutraalius, ja sen mielestä ilmastolain tavoite on edelleen saavutettavissa 2035. Mielestäni on tutkijoiden velvollisuus varoittaa huonoista seurauksista metsissä, mutta ei sille voi mitään, jos toimittajat ja päättäjät eivät ota niitä todesta. Aika näyttää miten käy, voi käydä ihan hyvinkin.

Juha Roininen kommentoi:

Laajempi konsensus on biomassan käytölle hyödyntämiseen päästöjen vähennys keinona kuin mahdollisuus metsään hiilinielun hetkellisestä taltioimisesta. Missä on laskelmat esimerkiksi kymmenien vuosien päähän, kun toimivilla malleilla voidaan osoittaa vanhan metsän heikkenevä hiilensidontakyky ja metsien hoitamattomuuden vaikutus. Ruotsin kymmenen prosentin korkeammat hakkuutasot eli lähes maksimitason hakkuutasot on vähentänyt päästöt öljylämmityksestä ja monista muista kohteista ja kuitenkin hiilinielu toiminut jopa paremmin. Eli ei ole yhtä mallia toimia ja Suomen hiilinielu on osittain tukossa ”risuttuneiden” metsien takia. Vain optimoitu metsän hoito saavuttaa hiilinielun. Tämä on viime aikoina todettu esim. Tanskassa jossa hiilinielu kasvaa ja samanaikaisesti metsän käyttö kasvaa. Tätä on vuosikymmenten tehty Suomessa ja Ruotsissa eli mihin perustuu hiilinielun kasvu, jota ilmastopaneeli peräänkuuluttaa? Ei ole kestävällä pohjalla argumentit eikä kuvilla osoiteta eri skenaarioita eli täysin ei ole yksiselitteistä tieteellinen argumentointi tälle lähestymistavalla ja siten ei voida toteuttaa, kun vaihtoehto on ajaa päästöt alas uusiutuvalla energiallamme metsistä. Eli jos perustelut on tätä tasoa niin vastaavia erimielisiä kannanottoja on samoista tutkimuslaitoksista kuin panelistit. Eli vaihtoehdot esiin ja niiden välillä ratkaisut. Ja vuosi 2035 ei ole ratkaisun perälauta, vaan päästöjen minimointi kokonaisvaltaisesti.

Miten fossiiliset poistetaan nopeimmin kotimaisilla ratkaisuilla tulee olla ensisijainen tavoite. Uusiutuvaa on biomassa AINA vuosikymmenien aikana kaikissa laskelmissa ja sen korvaava vaikutus fossiilisille on kiistaton. Onhan se kiertohiiltä joka auringon voimalla varastoidaan. Eli jos ei laskelmat toimi vuosia eteenpäin, kuten ei ole toiminut, miksi hetkellinen maksimointi pitää olla tavoitteena? Ei tuota oikeaa vähenemää vuosikymmenien ttarkastella ja tämän ymmärtää useat professorit joita panelistit ei kuuntele ja vähättelevät kannanotolla”

AJ: ”Kun hakkuut lasketaan maankäytön puolella päästöksi, niitä ei enää lasketa päästöksi energiasektorilla. Raportointi perustuu IPCC:n ohjeeseen. Todellisuudessa hiili vapautuu puusta ilmaan vasta kun puutuote käytetään.

Puhutaan reilusta osuudesta maapallon päästöjen vähentämisessä ja vihreän siirtymän investoinneista. Tarvittaisiin tosiaan vertailevat laskelmat vaihtoehtojen vaikutuksista verotuloihin, työllisyyteen ja aluetalouteen. Maltillinen hakkuiden alennus ei aiheuta mitään dramaattista, mutta epäoptimaaliset hakkuut heikentävät jonkin verran metsätalouden kannattavuutta. Harvennukset voidaan tehdä hiukan lievempänä mutta useammin ja päätehakkuut myöhemmin.

Kannattaisi lopettaa ilmastolaista kiistely ja keskittyä tekemään toimia, joilla pidetään yllä oikea suunta. Ei ilmeisesti ole tulossa miljardien laskua veronmaksajille, vaikka hiilineutraalius saavutettaisiin jonkun vuoden myöhemmin [jäi pois mutta tässä pitäisi lukea: eli samaan aikaan] kuin muissa maissa. Sitä paitsi emme tiedä minä vuonna se h-hetki oikeasti on, kun maaperän päästöissä on suuri epävarmuus.”

http://www.hs.fi/politiikka/art-2000011093999.html

Ilmastopaneeli voisi laskea metsämaan nielun Ruotsin tapaan.

Miten tuo sellupohjaisen wc-paperin kohtalo pitäisi ymmärtää. Suurin osa siitä menee vesiviemäreiden kautta pudistamoihin. Taitaa kadota siinä prosessissa eikä sen hiili palaudu ilmakehään. Kuivataanko jäteliete ja sitten läjitetään. Vai poltetaanko?

Minulla kaksi peltokuusikkoa. Iät 18 ja 22 v. Keskikasvu jo n 10 m3/ha.

Anneli puhui tuolla mesänhoidon suositusten puolesta. Aivan oikein. Maapohjan maksimaalinen hyödyntäminen tapahtuu nimenomaan metsänhoidon suositusten mukaan. Sitä vartenhan ne tehdään.

Nieluasiaan tämä ei kuitenkaan vaikuta. Jos kasvu tai muut ulkoiset tekijät ovat vakioita niin nielu menee aina nollaksi vaikka noudattaisi joka kuviolla metsänhoidon suosituksia.

Nollanielua vastaavan puuston/ha omassa metsässään saa hakkuudatasta. Koko tarkasteltava alue on pitänyt mennä kertaalleen kiertoajan läpi. Sen jälkeen pitää tarkastella dataa eri kiertoajan pituisissa jaksoissa. Tällöin saatava maksimi keskimääräinen puusto on toteutunut nollanielupuusto.