Metsien hiilinielu

Parin vuoden kuluessa selviää mitä sanktioita jos mitään seuraa EU-tavoitteiden saavuttamatta jättämisestä 2021-25. Seuraavalle kaudelle ehtisi tehdä korjausliikkeitä sekä päästöissä että nieluissa.

Ei metsissä välttämättä tapahdu nopeasti mitään dramaattista 10 miljoonan kuution hakkuiden vähennyksestä, mikäli vanhimmat metsät edelleen uudistetaan ja ensiharvennukset huolehditaan.

Selkeä hakkuiden alennuksen vaikutus näkisi kuitenkin arvonlisässä ynnä muissa kerrannaisvaikutuksissa, ja senkin puolen pitää näkyä mielipiteissä ja päätöksenteossa.

Jakob Donner-Amnell kirjoittaa samaa kuin Visakallo että puun hinnan nousu on johtanut meillä laitosten sulkemisiin ja alempiin hakkuisiin. Myös energiahakkuut ovat vähentyneet. Markkinamekanismi toimii ja uusia investointeja ei kenties tule ennen kuin puun hinta laskee.

”Markkina- ja hintasyistä johtuva hakkuutason lasku voi silti merkitä enemmän nielun kannalta kuin moni ehdotettu, usein hidasvaikutteinen toimi.”

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000011093809.html

Muistetaan sekin, että jos hakkuupoistumaa vähennetään paljon, luonnonpoistumat vastaavasti kasvavat. Kommentoin:

”Miten käytännössä toteutetaan puun hiilineutraalimpi käyttö? Yleensä kehotetaan jalostamaan puu pitemmälle kotimaassa. Tätä kohti mennään sekä mekaanisella että kuitupuolella uusien tuotteiden muodossa, mutta lopulta kuluttaja ratkaisee mitkä niistä tulevat laajaan käyttöön, ei tuottaja.

Enemmän pitäisi pohtia sitä, mitä vähenevä puun käyttö vaikuttaa meillä ja muualla. Nyt kirjoituksen perusteella vaikuttaa siinä mielessä lupaavalta, että puun käyttöä ei ole tarpeen rajoittaa hallinnollisesti, kun markkinat hoitavat sen, että hiilinieluja jää metsiin.

Jos tilanne jatkuu tällaisena esimerkiksi 25 vuotta, että metsien kasvu on 30-40 prosenttia suurempi kuin poistumat, miltä metsämme näyttävät vuonna 2050? Niiden ikärakenne on vanhempi, kasvu alempi, metsätuhot yleistyneet ja lahopuun määrä noussut. Monimuotoisuus kukoistaa ja ekologinen kestävyys on hyvällä tasolla. Hakkuita tehtiin jossain muualla kuin Suomessa ja saimme vähemmän verotuloja ja työpaikkoja. Kannattiko vaihtokauppa?”

Aika paljon tuli palautetta tähän kommenttiin: metsätalous pilaa vesistöt  ja biotyyppi typistyy! Lisäksi miljardituet valtiolta maa- ja metsätalouteen ja teollisuuteen. Varmaan jotain verotukia tulee teollisuudelle (sähkövero?), mutta varsinaiset metsätalouden tuet ovat pienet, vaikka laskisi mukaan Metkan ja suojelukorvaukset.

Hesarin lukijoiden tuomio: metsätalouden ympäristötoimet ovat päälle liimattua viherpesua!

Kukahan tuo DonnerAmnell on. Ei näytä tietävän metsän kasvun perusbiologiaa. Kaava on yksiselitteinen:

Hakkuu + poistuma = metsän vuosikasvu

siis tässä järjestyksessä.

Anneli antoi tuolla vähän aika sitten prof Pukkalan laskelman metsästä, missä pidettiin puusto olemaan 221 m3/ha. Vuosihakkut olivat 8 m3/ha. Lahopuuta oli  tavallista enemmän eli 17 m3/ha.

Pukkalalla oli metsätaloussuunnitelmat pohjana. 221 m3/ha vastaa n 12 m3/ha/vuosi kasvua suositusten mukaisilla hakkuilla. 17 m3/ha lahopuujatkumon ylläpito vaatii n 1,5 m3/ha/vuosi. Antamani kaava antaa tulokseksi

8 + 1,5  = 9,5 m3/ha vuosikasvua

Tarkoittaa, että maapohjalla, jolla voisi puuta tuottaa 12 m3/ha/vuosi on vuosikasvu saatu ”kuristettua”  olemaan 9,5 m3/ha/vuosi.

Nielu on lopputilassa nolla. Muutama vuosi olisi nielua. Mutta vuosittainen hiilensidonta pienenee. Mikä järki tässä on?

Metsänomistaja on kiinnostunut euroista eikä kuutioista, eli ei kasvua tarvitse maksimoida vaan sijoituksen tuottoa jollain halutulla mittarilla mitattuna.

Kurjelle sanoisin, että antaa Luken laskea mitä laskee. Minulla on metsistäni lähes sadan vuoden hakkuudata. Voi sanoa, että minulla ei ole aavistustakaan mitä ne kasvavat Luken mittareilla. Joitakin kasvutietoja saan metsätaloussuunnitelmista ja metsään.fi palvelusta.

Kun ajatellaan, että nuo metsät ovat järestään kerran päätehakattu ja vanhoista hakkuista ei ole kuin joitain kantoja jäljellä, niin tuo hakkuudata kertoo yksiselitteisesti mikä on ollut metsän kasvu minun ja yhteiskunnan kannalta. Lahopuut ja hakkuutähteet, mihin minä sitä tietoa tarvin. Useille metsäntutkijoille se lahopuun tutkiminen tuntuu olevan se laaja-alaisin tutkimusalue. Eivätkä näytä kuitenkaan ymmärtävän, että lahopuu nimensä mukaan lahoaa. Useille tutkijoille lahopuun määrä näyttää olevan metsään liittyvä riippumaton perusmuuttuja. Pieleen menee.