Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 941 - 950 (kaikkiaan 6,475)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • harrastelija harrastelija

    Metsät ovat hiilinieluina vain silloin, kun kasvua tapahtuu – mielestäni. Eli suurin osa vuodesta metsä jököttää hiilineutraalina. eikä päästöjäkään tule. Luonnollisena – tai liikakansoituksesta johtuen luonnottomana syklinä ilmaston lämpenemisestä täällä puun kasvuaika pitenee – ja hiilinielu kasvaa! Tämähän on luonnollista luonnon tasapainoa!

    Puuki

    Arvokasvu on suurimmillaan yksittäisessä puussa, kun se saavuttaa yhden tyvitukin koon.  Melko pian arvokasvu hiipuu siitä ellei  suuremmista tukeista makseta parempaa hintaa kuin siitä pienemmästä tyvitukista.  Siitä luultavasti johtuu MH:n päätehakkuut pienilpm:issa leimikoissa. Korkovaatimus on liian iso, jotta metsää kannattaisi kasvattaa entiseen malliin.

    Osaltaan siksi suurempien ja parempilaatuisten tukkien kantohinnat tulisi olla selvästi korkeammat kuin nykyään  (pitkä kasvatusaika).  Toinen syy laatuhinnoitteluun olisi se ison  laatutukin moninkertainen lopputuotearvo verrattuna alemman laatuluokan tukkeihin.

    pihkatappi pihkatappi

    Hankinnalla tukin hinta usein alle 2 * kuidun hinta. Eli kuidun merkitys on suurempi jo hankintamiehellä ja kun Mh tekee vielä toimituskauppaa, joidenka hintatasoista meillä ei ole tietoa, spekulaatio kannattavuudesta on joutavaa.

    Puuki

    Kasvatus -ja päätehakkuiden korjuukustannukset ja puutavaralajien hinnat on yleisesti tiedossa.  Helposti arvioitavissa tukin ja kuitupuun hintaerot  tehtaalla suunnilleen, jos on ollut koulussa matikan tunneilla paikalla ja hereillä.

    Optimi hakkuuajan kohdan voi laskea itse tai tietokoneohjelmalla..

    pihkatappi pihkatappi

    Metsähallituksen puunmyyntitulo kuutiota kohti on keskimäärin noin 60 euroa. Eli toimituskauppaa suurelta osin ja sisältää energiapuut ja tukit ja mitä siinä välillä on. Veikkaanpa että heillä kuidun hinta tehtaan portilla on lähempänä tukin hintaa kuin hankintamyyjällä ikinä, en ala arvailemaan tarkemmin.

    Tolopainen

    Metsähallitus lupasi soita hiilipörssin käyttöön, rahaa on nyt hyväuskoisilta hölmöiltä kerätty 60000€, noille nevoille ei ole tehty mitään. Kyse on huijauksesta, tällä anekaupalla pitäisi muka voida korvata oma hiilijalanjälki. Yleensä rahankeräyshuijauksista joutuu poliisin kanssa tekemisiin. Vai pyhittääkö tarkoitus keinot.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Juuri näin, Tolopainen. Suot ovat – kuten ollaan täällä keskusteluissa todettu – erittäin hankalia kirjanpidon kannalta: miten päästövähennys todennetaan, kun ojien tukkimisen jälkeen suo alkaakin hiilidioksidin sijaan hönkiä metaania?

    Tässä on sitä huijausta vähän isommassa mittakaavassa (linkki). Kommenttiosiossa nimimerkki LVerchot tiivistää asian: REDD-mekanismi ei ole varsinaista päästökompensaatiota, vaan sillä yritetään pysäyttää metsäkato tropiikissa. Ilmeisen heikoin tuloksin.

    https://features.propublica.org/brazil-carbon-offsets/inconvenient-truth-carbon-credits-dont-work-deforestation-redd-acre-cambodia/?fbclid=IwAR1L9cVNorR4rGwTbV-T2dPYlWolC93iJpCriYIRUVgJ0kQaFHwurYEqs8I

    Kurki

    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006121914.html

    Linkistä: Energiaviraston tuoreet tilastot paljastavat teollisuuden ilmastopahikset päästömäärillä mitattuna. SSAB:n Raahen terästehdas päästi eniten hiilidioksidia ilmakehään viime vuonna. Määrä oli neljä miljoonaa tonnia.  Kakkosena oli polttoaineyhtiö Nesteen Porvoon jalostamo, jonka päästöt olivat 2,7 miljoonaa tonnia. Kolmantena oli Helenin Hanasaaren kaukolämpövoimala 1,2 miljoonalla tonnilla.

    Tässä linkissä puhutaan Helenin osalta hiilidioksidipäästöistä eli 1,2 milj.tonnista CO2/v.

    https://yle.fi/uutiset/3-10484921

    Linkistä: Kaupungin omistama yhtiö polttaa tällä hetkellä enemmän kivihiiltä kuin yksikään muu energiayhtiö Suomessa. Sitä kuluu miljoona tonnia vuodessa.

    Tässä linkisä puhutaan kivihiilitonneista (kivihiili sisältää epäpuhtauksia jonkin verran – olett. että hiiltä on kertoimella 0,9)  eli 0,9*1 milj.tonnia/v, joka vastaa hiidioksidina 0,9*3,67 = 3,3 milj. tonnia/v.

    Onko jommassa kummassa linkissä virhe? Vai olenko ymmärtänyt väärin jotakin?

     

    Gla Gla

    En tiedä, mutta SSAB kehittää menetelmää, jossa teräksen valmistuksen co2-päästöt kutistuvat olemattomaksi. Arvioitu lisäkustannus on 20-30%.

    Kalle Kehveli

    SSAB:n tuleva menetelmä perustuu sähköuuneihin eikä kivihiileen, sen takia pyhäjokeakin rakennetaan.

Esillä 10 vastausta, 941 - 950 (kaikkiaan 6,475)