Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 5,001 - 5,010 (kaikkiaan 5,087)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Visakallo Visakallo

    Itseasiassa Reima, minä maksoin silloin aikoinaan pinta-alaveroa vähemmän kuin nykyisin puun myyntiveroa. Siinä mielessä verottaja oli reilu minua kohtaan. Enemmänkin harmitti silloin omaisuusvero ja manttaalimaksu.

    narisija
    Perko

    Pinta-alaverotus oli oletetusta kasvun tuotosta.  Jk  verotus on  myynnistä tulleesta tulosta eikä kasvuista!  Hieman  miettimisellä  saatais sen tölmenpikin ymmärtää.

    narisija
    A.Jalkanen A.Jalkanen

    narisijan linkistä tuli mieleen että Hesarin keskustelussa joku mainitsi Itävallan mallin. Siellä otettiin käyttöön työllisyystakuu joka tarkoitti että jokainen kynnelle kykenevä saa työtä julkisella tai yksityisellä puolella. Yksityiskohtia en tunne, mutta pitkäaikaistyöttömyys saatiin sillä keinoin lähes poistettua. Tämäkään ei auta velkavuoreen, mutta ylläpitäisi toivoa paremmasta ja rohkaisisi kuluttamaan. Yksin vienti ei pysty vetämään meitä suosta, vaan myös kotimainen kulutus olisi saatava nousuun.

    isaskar keturi

    Ahneus on vallalla suojeluvaatimuksissa ja elinkeinoelämässä. Ei ahneudessa sinällään ole mitään pahaa, jollei joku hölmö anna ahneelle periksi – on olemassa sanontakin ”Anna pirulle pikkusormi…”

    Visakallo Visakallo

    Minusta suomalaisessa työelämässä pesii hyvin syvälle juurtunut epätasa-arvo. Samaan aikaan kun yhä suuremmalla osalla työssäkäyvistä työ on muuttunut 24/7 tapahtuvaksi, osalla työ on pysynyt erittäin tiukasti viisi arkipäivää viikossa tapahtuvaksi, ja kaikki mahdolliset arkipyhät ovat vapaita ja maksimi lomat ovat itsestäänselvyys joka vuosi. Miten tämä on nyky-yhteiskunnassa enää mahdollista?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Muutaman yliopiston laatima tulevaisuuden visio metsäalalle.

    Monimuotoinen metsä arvonluonnin alustana: Luonto, talous ja oikeudenmukaisuus tasapainoon -julkaisussa tutkijat esittävät seitsemän suositusta metsäsektorin uudistamiseksi. Tavoitteena on vahvistaa samanaikaisesti luonnon monimuotoisuutta, ilmastokestävyyttä, taloudellista uudistumista ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.”

    Eniten polemiikkia herättänee tämä: määritetään ekologisesti kestävä hakkuutaso ja siihen tähtäävät ohjauskeinot.

    https://www.jyu.fi/fi/uutinen/monimuotoinen-metsa-on-tulevaisuuden-arvonluonnin-alusta-tutkijat-esittavat-uutta-suuntaa-suomen

    Visakallo Visakallo

    HS: Tämä on painajaisunta, ajatteli Suomen vaikutus­valtaisin virkamies talvella.

    Suomi automatisoi tekoälyn avulla koko julkisen sektorin toiminnan vuoteen 2031 mennessä.

    Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen sanoo muutoksen korvaavan ison joukon työntekijöitä.

    Majanen puolustaa tekoälyn hyödyntämistä mutta myöntää, että on samalla peloissaan.

     

    isaskar keturi

    Yleisessä keskustelussa jostain syystä tekoälyä tarjotaan väärään kohteeseen. Päällimmäisenä näyttää olevan asiakaspalvelutehtävät – julkishallinnossa päätöksenteko ja muu asiakaspalvelu. Jonkun verran olen jo nähnyt työssäni tätä tekoälyn käyttöä. Tehokkaimmillaan se on korkean ammattitaidon tehtävissä, jossa joudutaan käsittelemään paljon tarkkuutta vaativia yksityiskohtia ja riippuvuuksia. Asiakaspalvelu ei ole tällainen tehtävä.

Esillä 10 vastausta, 5,001 - 5,010 (kaikkiaan 5,087)