Keskustelut Metsänhoito Miten ylispuut suojaa taimikkoa hallalta?

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 65)
  • Miten ylispuut suojaa taimikkoa hallalta?

    Mihin ”suojapuiden” suoja perustuu?

  • Gla Gla

    Ei tässä jankkaamisesta ole kyse, kun en väitä vastaan. Metsässä on kuitenkin paljon asioita, jotka toteutuu tai ei toteudu ja syyt asioille on usein uskon varassa olevia. Vaikkapa sitten hirvituhojen torjunta riistahallinnon neuvomilla keinoilla tai sitten partavedellä. Kylmäkanava kuuluu samaan sarjaan. Näyttöä ei ole, mutta se ei tarkoita, etteikö menetelmä voisi sopivassa paikassa toimiakin. Ja kuten huomataan, tämän voi toki kätevästi kääntää henkilökohtaisuudeksi.

    Omia kuvioita kun ajattelen, kovin vähän on paikkoja, jossa kylmyyttä voisi erityisesti mihinkään johtaa. Rinteessä ilman padottavia kohtia ei ojasta liene hyötyä, kun kylmä pääsee esteettä pois ja tasaisella savimaalla ei ole paikkaa edes naapurin puolella, johon kylmän voisi johtaa. Mutta menetelmästä vakuuttuneille kysymys, kuinka tihessä nuo ojat pitää olla, jotta koko ala olisi niiden vaikutuspiirissä? Riittääkö samaa suuruusluokkaa kuin kuivatuksessakin vai osaako kylmä hakeutua kauempaakin sivulta ojaan ja valua pois?

    pystykorvat

    No jopas on kumma. Tuon ”uomateorian” mukaan ei minunkaan huvilallani pitäisi kasvaa mitään. Se kun on ainakin 15 metriä syvän jokiuoman kanjonissa. Usein siellä pakkasmittari näyttää  lämpimämpiä lukemia kuin ylempänä tasamaalla.

    Kyllä ilmojen sekoittumisesta huolehtii tuuli ja lämpötilaerojen tasoittumisesta Brownin liike eli Brownian movement.. Ihan tyyntä on  hyvin harvoin.

     

    Mutta sen tiedän ja olen nähnyt että ilmansaasteet laskeutuivat (silloin kun niitä vielä oli) noihin jokiuomiin.  Reilu kolmekymmentä vuotta sitten olivat männynlatvat laaksossa vielä selvästi kärsineitä niin että jokaikisen männyn latva kuoli ja  saasteiden vähennyttyä puut tekivät uuden latvan kuolleen alapuolelta. Nyt sitä ei enää huomaisi jos ei tietäisi. Tuolla saasteet tulivat Otamäen kaivokselta  vanadiinitehtaalta.

    Tiheysero puhtaan ilman komponenttien ja rikkiyhdisteiden välillä oli suuri.

    Jos tuo lajittuminen ja ojia pitkin virtaaminen olisi totta niin johan happi ja typpikin kerrostuisivat ilmassa. Niillä on enemmän tiheyseroa kun muutama aste lämpötilaeroa aiheuttaa. Mutta tuon hapen ja typen seoksenkin homogeenisena pysymisen aiheuttaa Brownin liike.

    Puuki

    Kyllä tyynellä säällä kylmä ilma ”valuu” matalimpiin paikkoihin.  Kesällä sen huomaa hyvin jos esim. pyörällä ajaa tien notkopaikkaan; kylmempää ilmaa on vain notkossa.  Se että vesistön varrella ei ole samanlaista johtuu veden lämmittävästä vaikutuksesta.  Vesistöjen varsilla on parhaat metsän kasvatusalueet juuri veden hyvän lämpökapasiteetin  takia.   Lämmin ilma nousee ylöspäin ja kylmä painuu alaspäin. Ihan yleistä . Kuumailmapallotkin toimii sillä periaatteella .

    Hallaa on (jos on) alavilla mailla juuri tyynellä ilmalla ja korkeapaineen aikaan.

    pystykorvat

    Minun tapauksessani ei veden lämpökapasiteetilla ole merkitystä hitustakaan. Ollaan niin joen latvoilla että siellä ei kovin monta kuutiota vettä virtaa  tunnissa talviaikaan jolloin puiden pitäisi paleltua. Tulva-aikaan tietysti sitäkin enemmän kun ollaan vedenjakajaseudulla. Tuo joki alkaa suonsilmästä alle 10 kilometrin päästä linnuntietä katsottuna. Muutama puro siihen kyllä ehtii yläjuoksulla liittyä. Mutta kyllä siinä ylittämiseen riittää kumisaappaan varsi viraisimmissa kohdissa.

    Ja enpähän ole huomannut noita kylmempiä pyöräillessa edes  jääkäripataljoona aikoina tuolla Lapissa muualla kuin varjoisissa kohdissa. Kun maanpinnalta lähtee tuonne ylöspäin niin silloin kyllä ilma kylmenee mutta sinne ei pyörällä pääse. Eikös nuo lentokoneet lentele jo  – 50 asteen keleissä.

    Se on kyllä selvää että ”alavilla mailla on hallanvaaraa”. Tuonnehan ne uudisasukkaat vaaroille peltojaan raivasivat. Siirtoväki joutui usein peltonsa raivaamaan soille ja siellä halla vieraili usein. Tosin  syynä taisi olla se suuri aava.

    Mutta eivät asiat ole kovin yksinkertaisia.

    Jätkä

    Eihän toki sitä aluetta tarvitse ojittaa kylmän poistamiseksi. Jos se on aivan vaakatasossa, niin poistokohtaan voi kaivaa vaikka poikittain ojanpätkää ja sitten ”laskuojan” pois.

    Kölövinä, kun puolenyön jälkeen mopolla huristeli, niin oli Elokuun yössä välillä tosikylmiä kohtia, mäkeä kun nousi, niin siinä tunsi rajan, kun ilma olikin lämmintä.

    Takavuosina Männynversosurma mellasti näillä paikoilla. Tehtiin männyntaimikoissa kymmenien hehtaarien alueille pilalle menneiden taimikoiden tyhjäksi raivaamista. Aamusella, kun aurinko alkoi paitamaan, katselun mäkien ja notkojen täyttämiä aukkoja. Aamu-usva peitti justiinsa ne alueet, jotka olivat tuhoutuneet. Eli kylmä ilma ja kosteus levitti sitä surmaa.

    Evolla oli koulutusta aiheesta ja siellä on paljon Suppia. Monet isot supat ovat täysin puuttomia, koska ne ovat niin kylmiä.

    sitolkka

    Niin kyllähän se vaaramaastossa on helposti pakkasilla notkossa 10 astetta kylmenpää kuin vaaran päällä. Mutta tasaisilla laakeilla mailla suojuspuuston vaikutus lämpötilaan ja etenkin puuston tiheyden vaikutus näkyy olevan aika vähän tutkittu.

    Puuki

    Halla vioittaa yleensä kuusen taimien latvoja niiden ollessa kasvuvaiheessa keväällä tai kevätkesällä.  Ei ne talvella vaurioidu tavan pakkasen takia , kun kasvut on ehtineet puutua.  Pakkashalkeamia voi talvella  tulla varsinkin koivuihin mutta se on jo taas eri asia.

    On niitä suojuspuiden vaikutuksia joskus tutkittu, kun ohjeitakin on saatu siihen hommaan aikoinaan koulussa. Mutta mitäpä siitä opetuksesta ja ohjeista ; paree se on aina itsekunkin  vain kokeilla ja maksaa omat oppirahat niin on sitten varmaa tietoa .

    Toinen sulan veden vaikutus myös lähitaimikoihin voi olla ilman kosteuden lisääntyminen. Esim. mansikanviljelyssä käytetään sadettamista estämään marjan alkujen pakkasvaurioita hallaöinä.

    arto

    Tein eräälle maanomistajalle hallan aran alueelle kuusentaimikoon reikäperkauksen. Aikoinaan antoi kasvaa 3m sitten normi raivaus. Ei tehnyt halla tuhoa. Nyt siellä kasvaa täystiheä kuusikko.

    sitolkka

    Talvella 99 oli paikoin pohjoisessa kovat pakkaset. Lopulle viiskymmentä pakkasta eräälläkin suolla ja kun vielä viima kova niin soiden laidoilla mihin viima sattui kärsi puut kovasti. Neulaskatoa ja latvuksia ja oksien kärkiä paleltui.

    Visakallo Visakallo

    Gla:lle vastaan, että kylmä ilma käyttäytyy suunnilleen samoin kuin vesikin, eli menee alamäkeen. Jos on jokin este, kylmä pysähtyy siihen samoin kuin vesikin. Ei tämä mikään uskonasia ole, vaan aivan tavallisesta ilmiöstä on kysymys. Metrimääriä ei pysty kukaan antamaan, vaan maaston muoto sen aina ratkaisee. Normaali järki taas riittää päättämään, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. On paljonkin paikkoja, missä ei ole mitään tehtävissä ja halla on vakituinen vieras. Silloin kyllä kannattaa välttää kuusen viljelyä.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 65)