› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

  • Tämä aihe sisältää 8,190 vastausta, 111 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 8 tuntia sitten AvatarKurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,011 - 1,020 (kaikkiaan 8,190)
1 2 3 … 101 102 103 … 817 818 819

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • MaraKet 28.5.2021, 10:46

    Monimuotoisuus Suomen metsissä lisääntyy eikä suinkaan vähene. Mo:t tietävät parhaiten metsiensä luonnonsuojelun tarpeet ja yleistilanteen. Luonto korjaa itse itsensä ihmisen toiminnasta huolimatta. Avohakkuu on yksi tärkeä monimuotoisuuden ilmentymä (vrt. luonnollinen metsäpalo).

    Vihreiden ja muiden valehtelevien maanpetturi-puolueiden ainoa tavoite on saada lopetettua metsätalous Suomessa. Sille ei saa antaa periksi tässä asiassa.

    hemputtaja 28.5.2021, 11:01

    ”Sitä pitää ryhtyä hommiin, että loppuisi tämä ikuinen kitinä.” Kehottaa Kurki ja on ihan oikeassa.

    Ei vissiin ole huomannut, että on taidettu jo aloittaa. Jossain uutisessa väittivät, että Valtakunnan metsien inventointiin otetaan mukaan kasvillisuuskartoitus – pitkästä aikaa. Edellisestä on jo aikaa ja se on toistaiseksi ainoa tehty ja sellaisena kehitysuunnista ei voi sanoa mitään (vihreät kyllä tietää tutkimattakin?).

    Uusi kartoitus antaa vertailuaineiston. Esimerkiksi pikku kirjanen (vain yli 1 000 sivua): ”Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018. Luontotyyppien punainen kirja” on kelvoton, kallis (veronmaksajille)  propagandajulkaisu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.5.2021, 11:06

    Väittäisin hieman hemputtajaa vastaan. Kasvillisuuskartoitus on hyvä mittari, mutta ei suinkaan ainut. Se ei kuvaa esimerkiksi lahopuun määrän kehitystä eikä muiden eliöryhmien kuin kasvien uhanalaisuuskehitystä. Muut seurannat täydentävät kokonaiskuvaa, mutta en ala niitä nyt tässä luetella.

    MaraKet 28.5.2021, 11:14

    Hemputtaja on oikeassa. Luonto voi Suomessa erinomaisesti. Lahopuu on lisääntynyt kymmeniä ellei satoja vuosia ja lisääntyy edelleen. Tutkimukset on pääosin propagandaa: tulos halutaan tietää/tiedetään etukäteen ja sitten pyritään tutkimuksessa siihen. Korruptoitunut media julkaisee vain viherpesun kannalta myönteiset tutkimukset. Valtion palkoilla elävät eliittitutkijat ovat todella kalliita mo:n kannalta, enkä tarkoita nyt vaan palkkoja vaan nimenomaan kerrannaisvaikutuksia.

    Puuki 28.5.2021, 11:50

    ”Kuollutta puuta on E-Suomessa 4:n kertaisesti 40 vuoden takaiseen verrattuna, lehtipuuston määrä on 2:n kertaistunut .  Monimuotoisuudelle tärkeän haavan määrä 6:n kertaistunut.  Järeän yli 40 cm:n puun määrä on 4:n kertaistunut 100 vuodessa.”  (K . Mielikäinen , metsänkasvatuksen prof. evp , MST 10.5-21) .

    ”Yli 100 as.tuntijan monivuotisen työn  heikoimmat kohdat olivat tieteellisen pohjan pettäminen, asiantuntijoiden yksipuolinen valinta ja etukäteen valittu lopputulos”.   … ” Elleivät mitatut faktat tukeneet ”maailmanlopun uhkaa” , avuksi otettiin mielivaltaisesti määritelty luontotyypin laadullinen heikkeneminen. Lopullisesti mitattu tieto häivytettiin ottamalla vertailukohdaksi  vuosi 1750, josta ei ollut saatavissa faktatietoa – vain pelkkiä arvauksia”.

    MaraKet 28.5.2021, 12:11

    Niin se on. Jonkun pitäisi kertoa tuo kuuluvasti eteenpäin: Yle, MTV, Iltalehti jne. etelän medialle.

    Timppa 28.5.2021, 15:10

     Lopullisesti mitattu tieto häivytettiin ottamalla vertailukohdaksi  vuosi 1750, josta ei ollut saatavissa faktatietoa – vain pelkkiä arvauksia”.

    Tuo vuo’si 1750 on mielenkiintoinen siitä syystä, että niihin aikoihin alettiin sallia torppien perustaminen ja tilojen jako.  Väkiluku kasvoi voimakkaasti, kun  uudisasukkaat alkoivat perustaa perheitä.  Enää ei vallinnut käytäntö, että vain vanhin poika sai mennä naimisiin.  Nuoremmat sisarukset  jäivät käytännössä vanhemman veljensä ilmaiseksi työvoimaksi.

    Esimerkiksi sekä isäni että äitini esivanhemmat ovat juuri sellaisia, jotka saivat kantatilasta lohkotun tilan 1700-luvun lopulla.

    Jos verrataan 1750 vuoden tilannetta metsissä, niin sitten pitäisi verrata myös inhimillisiä oloja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.5.2021, 17:55

    Sertifiointikeskustelu jatkuu: PEFC ei lisää metsien lahopuustoa.

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000008007623.html

    Puuki 30.5.2021, 19:17

    Lahopuuta tulee lisää jahka eurokannot ehtii lahota.   Ei niitä ole tehty vielä kovin kauaa ja pystypuut lahoaa suht. hitaasti.    Ennen kun ei vielä ollut sertivouhottajiksi opiskelleita niin paljon liikenteessä, kerättiin melkein kaikki kaatuneet puut polttopuuksi. Silti ötökät selvisi hengissä metsänhoidosta huolimatta tai sen ansiosta.  Hakkuualoilla on latvuksissakin paljon puuta lahoamassa.  Niitä ei vain lasketa mukaan lahopuuhun.

    Petkeles Petkeles 30.5.2021, 20:50

    Aika arkipäiväinen näky että avohakkuualalta on kerätty latvusmassan mukana kovaa lahopuuta ja säästöpuiden läpimitat ovat 12cm. Jos isompia säästöpuita on jätetty, on ne ripoteltu pitkin kuviota. Hyvällä tuurilla myös niiden aluset on ennakkoraivattu.

Esillä 10 vastausta, 1,011 - 1,020 (kaikkiaan 8,190)
1 2 3 … 101 102 103 … 817 818 819