Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 1,021 - 1,030 (kaikkiaan 1,330)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Rane

    Mittaileeko Petkeles näitä siis työkseen?

    Scientist Scientist

    Hakkuualallahan monimuotoisuus itse asiassa lisääntyy, erilaisia putkilokasveja löytyy yleensä kymmenittäin muutaman vuoden päästä. Siemenpankista pukkaa mm. vadelmaa, maitohorsmaa jne. Myös säästetyt valopuut hyötyvät (kataja, pihlaja) Kasvitieteilijä Seppo Vuokko on kirjoitellut tästä.

    Jos säästöpuu on kasvava, läpimitta kasvaa myös ajan mittaan.

    Etelä-Suomessa lahopuuta lisäävät mm. myrskyt, metsätuhot, metsäpalot ja lumituhot. Omassa metsässäni on paljon lumituhojen aiheuttamia kuusen latvojen katkeamisia, jotka johtavat usein puun kuolemaan

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Juha Kauppisen Monimuotoisuus-kirjasta opittua.

    Jos haluaa säästää tai luoda itselleen kuukkelin reviirin, laajemman eli muutaman kymmenen hehtaarin alueen jatkuvapeitteisyys auttaa, koska avohakkuu on kuukkelille ei-toivottu maiseman piirre. Metsämaisema on muuttunut toisen paikkalinnun eli tiaisten kannalta liian avoimeksi ja yksipuoliseksi. Tiainen ei löydä ruokaa ja on altis pienten petolintujen saalistukselle. Tähän vaivaan jatkuva kasvatus ei tuone suurta helpotusta, vaan ne tarvitsisivat todennäköisesti enemmän kokonaan hakkuiden ulkopuolelle jätettyjä alueita.

    MaraKet

    Jatkuva kasvatus on itseasiassa itsepetosta. Runsain lajivalikoima löytyy aukkohakkuista ja sen jälkeen vakiintuneiden taimikoiden lohkoista, mikäli ne on raivattu ajoissa ja riittävällä tehokkuudella. Se on aika monessa tutkimuksessakin osoitettu.

    Tätä eivät viherpiiperöt ymmärrä. Miksi näin on?

    MaraKet

    Skientoologi on oikeassa. Maitohorsma ja putkilokasvit ovat monimuotoisuuden alku ja juuri luonnon loputtomassa kiertokulussa.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jatkan hieman, kun olin tyly Timpalle ja hemputtajalle tuolla toisessa ketjussa.  Ilmeisesti monimuotoisuuden voi ymmärtää eri tavoin. Yleensä puhutaan lajiston monimuotoisuudesta, koska sitä on helppo mitata. Vaikeampaa on hahmottaa yksilöiden välinen monimuotoisuus, populaatioiden monimuotoisuus, ja toisaalta lajin uhanalaisuus joka riippuu edellisistä. Nämä käsitteet kytkeytyvät läheisesti yhteen, esimerkiksi luontotyypin sanotaan olevan uhanalainen ellei se ole monimuotoinen.

    Monimuotoisuus ei ole aina pelkästään kustannus metsänomistajalle. Kauppisen kirjassa kerrotaan esimerkki kirjanpainajakuoriaisesta. Väitetään, että monimuotoinen monilajinen metsäalue tukahduttaa kirjanpainajaepidemian nopeammin kuin yksitotinen puupelto, koska monimuotoisessa ekosysteemissä ovat kuusiporan luontaiset viholliset valmiina toimeen.

    MaraKet

    Kyllä on kustannus. Purojen varsilla kasvaa paksuimmat puut!

    Timppa

    Jos haluaa säästää tai luoda itselleen kuukkelin reviirin, laajemman eli muutaman kymmenen hehtaarin alueen jatkuvapeitteisyys auttaa, koska avohakkuu on kuukkelille ei-toivottu maiseman piirre. Metsämaisema on muuttunut toisen paikkalinnun eli tiaisten kannalta liian avoimeksi ja yksipuoliseksi. Tiainen ei löydä ruokaa ja on altis pienten petolintujen saalistukselle. Tähän vaivaan jatkuva kasvatus ei tuone suurta helpotusta, vaan ne tarvitsisivat todennäköisesti enemmän kokonaan hakkuiden ulkopuolelle jätettyjä alueita.

    Tuotako tasoa kirja on?  Ei kannata lukea.

    Meillä on kymmenien hehtaarien kuusikko.  Ei vain näy kuukkeleita.  Närhiä kylläkin.  Jos tuollaiseen metsään kuukkeli päätyisi, niin kyllä närhi ”huolehtisi” sen pesästä.  Kuukeli on kumma selviytyjä.  Kerää kaiken syksyä marjoja puun haaroihin ja selviää niiden avulla Utsjoen tunturikoivikoissakin talven yli.

    Eikö Kauppinen ole huomannut, että Suomen metsät ovat ylitiheitä.  Lapsuudessani metsät olivat harvoja kaskikauden ja harsintahakkuiden jäljiltä, mutta kyllä niissä tiaisia oli.  Eikö muuten pyrstötiainen ole juuri yleistynyt huonosti hoidetuissa ylitiheissä nuorissa metsissä?

    Saat Anneli anteeksi.  En kyllä edelleenkään ymmärrä miten Suomen metsät olisivat vähemmän monimuotoisia nyt kuin esimerkiksi 150, 100 tai 50 vuotta sitten.  Aukothan ovat kaiken muun monimuotoisuuden lisääntymisen lisäksi erityisesti lisänneet avoimien paikkojen kasvien ja eläinten lajirunsautta ja määrää.

    MaraKet

    Timppa on oikeassa. JK-metsät ovat luontoarvoiltaan köyhät.

    Minun lapsuudessani avohakattiin ja aina oli runsas lajikirjo kun sinne  mentiin uimareissulla. Ja nyt sitten samat maisemat ylvästä mäntypylväikkoä. Yli 30 metriin menee latvat.

    Haba Haba

    Onko monimuotoisuus joku tunkkaisen politbyroon päätös joka kopioidaan samanlaisena joka paikkaan?

Esillä 10 vastausta, 1,021 - 1,030 (kaikkiaan 1,330)