› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 1,251 - 1,260 (kaikkiaan 8,210)
1 2 3 … 125 126 127 … 819 820 821

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Kurki 21.7.2021, 21:19

    AJ:n linkistä:   maastamme on jo hävinnyt yli 300 lajia.

    https://nakoislehti.maaseuduntulevaisuus.fi/#reader/256562/1/1127964239

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.7.2021, 09:16

    Lajeja häviää ja uusia tulee koko ajan etelän suunnasta, kun ilmastonmuutos etenee. Lapista häviää tulevina vuosikymmeninä paljon lumiseen ilmastoon ja lyhyeeseen kesään sopeutuneita lajeja, esimerkiksi jääleinikki.

    Kyllä muutoksen nopeuskin kuuluu lajien uhanalaisuuden kriteereihin. Esimerkiksi hömötiaisen luokitus muuttui osittain sen kannan alenemisen nopeuden vuoksi. Käsitykseen jonkin lajin uhanalaisuudesta liittyy myös sen geneettisesti sopeutuneiden alueellisten populaatioiden häviäminen. Esimerkiksi jos menetetään johonkin tiettyyn kutujokeen sopeutunut taimenkanta, menetetään lajin monimuotoisuutta vaikka taimen olisi jossain muualla elinvoimainen.

    Lähteenä Juha Kauppinen: Monimuotoisuus.

    Scientist Scientist 23.7.2021, 09:30

    Niin on jonkinnäköistä harhaa, että 100 vuotta sitten tai 1000 vuotta sitten olisi ollut joku ihannetila. Jos tarkastellaan 100-200 vuoden aikavälillä lintuja on levinnyt Suomeen enemmän kuin täältä on hävinnyt. Oikeastaan vain yksi lintulaji (kultasirkku) on varsinaisesti hävinnyt. Sekin johtuu kyllä enemmän muusta kuin Suomesta. Sitten on ollut näitä satunnaispesiviä kuten haarahaukka tai tunturipöllö joka pesii vain hyvinä sopulivuosina tuntureilla. Paljon kaakkoisia lintulajeja on levinnyt Karjalan kannaksen kautta Suomeen. Esim satakieli ehti Kokemäen suistoon vasta 1960-luvulla. Nyt niitä pesii siellä satamäärin. Kaakoisia lajeja on mm. pikkulokki, kaulushaikara, pikkuvarpunen, punavarpunen jne. Monet meille tutut lajit ovat levinneet Suomeen vasta 100-200 vuotta sitten. Esim. naurulokki, töytöhyyppä, lehtopöllö ym. Tällä hetkellä eräät haikarat ja hanhet (muuttomatkalla) ovat yleistymässä voimakkaasti.

    Petkeles Petkeles 23.7.2021, 11:46

    Tunnistatteko lajiston muutoksessa saman kipupisteen kuin ilmastonmuutoksessa? Pitkän aikavälin muutos versus ihmisen toiminnasta johtuva ilman sopeutumisaikaa tapahtuva häiriötila?

    Metsuri motokuski 23.7.2021, 11:51

    Ilman muuta luonto muuttuu ja näin on käynyt aina. Nyt on vain kyse aikajänteestä.  Onko muutos joka aiemmin on kestänyt satoja tai tuhansia vuosia tapahtuu yhdessä – kahdessa sukupolvessa.

    hemputtaja 23.7.2021, 14:41

    Hesarin tietenkin huipputietävä toimittaja Heli Saavalainen paljastaa mm.. ”Uhittelun sijasta kannattaisi keskittyä kehittämään uusia kestäviä ratkaisuja ja myöntää, että metsäluonnon köyhtyminen on todellisuutta Suomessakin.”

    En myönnä.Toimittaja kirjoittelee varmana valitettavan yleisesti totuudeksi hyväksyttyjä luuloja.

    Metsäntutkimuslaitos on kartoittanut kasvillisuuden 1995 ja se on ainoa kerta – toistaiseksi. Sen perusteella ei monimuotoisuuden kehityksestä – suuntaan tai toiseen – voi sanoa yhtään mitään.

    Loppuvuodesta voi jotain oikeaa tietoa löytyä koska Luke on parhaillaan tekemässä kasvillisuuskartoitusta numero 2.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.7.2021, 14:46

    Luepas huvuiksesi hemputtajakin Juha Kauppisen kirja ”Monimuotoisuus” ja kommentoi sitä tänne. Monimuotoisuutta on monta lajia, ja Luken inventointi kuvaa vain yhtä niistä, kasvilajiston monimuotoisuutta. On eliölajit, niiden populaatiot, ja lisäksi populaatioiden sisäinen geneettinen eli yksilöiden välinen vaihtelu. Elinympäristöjen määrä, laatu ja kytkeytyneisyys ovat tärkeitä kaikille eliöille.

    Scientist Scientist 23.7.2021, 16:41

    Tottakai muutoksia on aina tahtunut sekä lyhyillä että pitkillä aikaväleillä. Lyhyitä räjähdysmäisiä lisääntymisiä on esim merimetson äkillinen leviäminen Suomen rannikoille ja vähän myös nyt sisämaahan. Samoin valkoposkihanhi. On huomattava että jokin lai levitessään voi syrjäyttää myös muita. Esim joutsen ajaa pienempiään pois, olen omin silmin nähnyt tätä. samoin varislintujen voimakas lisääntyminen tuhoaa vesilintujen pesiä tehdyn kamerattkimuksen perusteella.

    Yhtä kaikki en näe  nisäkkäiden (susi,karhu, kettu, ilves, hirvieläimet, näätä, orava, ahma , saukko ym) tilannetta huolestuttavana. Ovat lisääntyneet sitten 1950-luvun. Vain naali kärsii ilmaston lämpenemisestä ja ketun leviämisestä pohjoiseen. Ja vesikon on syrjäyttänyt minkki.

    Metsuri motokuski 23.7.2021, 17:31

    Onhan mm vesilintukannat laskeneet kuten metsäkanalinnutkin. Yleisesti ottaen kaikki metsässä elävät lintulajit ovat taantuneet jotkin enemmän kuin toiset.  Eihän sitä voi kiistää. Mutta se on hinta tälle hyvinvoinnille. Minusta se pitää hyväksyä tai vähintään ymmärtää.

    hemputtaja 23.7.2021, 20:13

    En lue Kauppisen kirjaa. Tiedän kyllä mitä monimuotoisuus tarkoittaa. Tuossa tuhmassa tekstissäkin taisi ilmetä huonosti, että kyse oli kasvillisuudesta  ja metsäluonnosta.

    Tiedän oikein hyvin, että esim. salaojitus vähensi melkoisesti luhrikoita, mansikoita ja vähemmän herkullisia rehuja. samalla väheni kuovin ym. pienempien tirppojen pesimäpaikat.

    Homman juoni on, että metsäläiset ovat ainoat syylliset ja todisteita ei tarvita.

Esillä 10 vastausta, 1,251 - 1,260 (kaikkiaan 8,210)
1 2 3 … 125 126 127 … 819 820 821