› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 1,511 - 1,520 (kaikkiaan 8,216)
1 2 3 … 151 152 153 … 820 821 822

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 21.9.2021, 20:24

    Kiitos kysymästä Gla, en ole lukenut ”Kasvit muuttuvassa metsäluonnossa” -kirjaa kokonaisuudessaan, vaikka se sisältyy laadukkaaseen käsikirjastooni. Paikoitellen vilkuilen aina kun tulee kysymys jostain kasvilajista. Tietokirjana järkälemäinen paketti, melkoinen maraton olisi läpi lukea. Joku ilkeä ihminen voisi laittaa sen yliopistoon tenttikirjaksi.

    Hyvä että tuollainen opus on tehty. Seuraavan VMI-kasvillisuusinventoinnin jälkeen sen voisi päivittää – ainakin verkkojulkaisuna. Siinä on hyvät kasvilajien kuvaukset. Alussa erinomainen katsaus ja samoin viimeisessä luvussa maankäyttöön.

    Timppa 22.9.2021, 18:41

    Siitä tiedemiesten jutusta on keskusteltu.  Minun lisäksi eräs liikennesäitä ennusteleva Toni Amnell on ollut akyiivinen.  On meillä vähän erilaiset näkemykset.  Tässä meikäläisen viimeinen

    ’Sinähän Toni olet Hesarin mukaan ilmastoasioista huolestunut ilmatieteilijä. Minua ihmetyttää tuo kaksinaismoraali. Jos on ilmastosta huolissaan, niin pitäisi kaiketi pyrkiä kaikessa toiminnassa ja mielipitessäkin siihen, että muussakin kuin oman irtaimiston muutossa otetaan ilmasto etusijalle.

    Siis vielä kerran. Jos ottaisimme metsien käsittelyssä tavoitteeksi sinun suojeluhaaveesi, niin saisimme heittää hyvästit metsiemme hiilinieluille. Saisimme myös lisää työttömiä ja asutuskeskuksiin uusia asukkaita pois vaikkapa Multialta. Saisimme myös pienemmän kansantulon, mikä näkyisi vaikkapa terveyden. ja vanhusten hoidossa. Eikä kaikesta tästä kiusasta olisi kuitenkaan mitään hyötyä ilmastolle. Kyllä japanilaiset hankkisivat kuitenkin maanjäristystä kestävät puutalonsa tai kiinalaiset vessapaperinsa vaikkei Suomessa hakattaisi puun puuta.

    Kaikki tämä vain siksi, että saisit kuvitella millaisia Suomen metsät ovat, kun niitä ei käsitellä. Kovin laajalti niitä kuitenkaan Kivinokalta taitaisi nähdä. Minusta asenteesi kuvaa yleisemminkin monien nykyihmisten ajatusmaailmaa, jossa oma agenda on ainoa ja oikea. Tosiasioista ja muista piittaamatta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 22.9.2021, 19:49

    Timppa on jälleen urakoinut Helsingin Sanomissa. Hieno juttu! Kyllä tuolla varmaan tavoittaa laajan yleisön ja lienee kirjoittelulla vaikutustakin. Sitä vaan ihmettelen, miksi Paloma Hannonen ei ole itse tullut ”linjoille” puolustamaan kantojaan.

    Amnellkin kirjoittaa sujuvasti ja olemme joistakin asioista jopa samaa mieltä, kuten suojellun metsäpinta-alan lisäämisen tarpeesta Etelä-Suomessa.

    Tietokirjailija Risto Isomäki ehdotti Aarre-lehdessä, että Metsähallitus voisi suojella etelässä metsiään, mikä olisi tietenkin yksityisten metsänomistajien puun kysynnän kannalta hyvä vaihtoehto ja säästäisi hiukan verorahoja, kun alueet ovat jo yhteisomistuksessa. Ongelmana tässä on Metsähallituksen maiden vähyys etelässä.

    Jonkun pitäisi katsoa kokonaisuutta, millainen metsien ja soiden verkosto etelään tarvittaisiin. Lehtoalueita saisi metsittämällä viljelystä vapautuvia peltoja ja joutoalueita, ja paahdeympäristöjä saisi ennallistamalla hiekkakuoppia.

    jees h-valta 22.9.2021, 20:07

    Ei enää aariakaan suojeluun etelästä. Vanhojakin kannattaa katsoa kriittisesti kun kaikki eivät ole edes perustettu mitenkään luontoarvoille. Tuo vain tuhoaa suomen kansallisesti arvokkaan metsäpääomamme. Ja sitä tässä pitäisi alkaa vaalia. Talousmetsää.

    Gla Gla 22.9.2021, 22:25

    AJ: ”Sitä vaan ihmettelen, miksi Paloma Hannonen ei ole itse tullut ”linjoille” puolustamaan kantojaan.”

    Kuuluu taktiikkaan. Keskusteluun osallistumisessa on riski joutua myöntämään olevansa väärässä.

    Joissain toritapahtumissa olen käynyt jututtamassa luontoväkeä. Mutta noissakin tapahtumissa töihin on laitettu ne, jotka ei muuta osaa kuin jakaa yhdistyksen mainoksia. Minkäänlaiseen keskusteluun en ole päässyt.

    Timppa 23.9.2021, 11:53

    On se Toni aika sitkeä kirjoittaja.  Jaksaakohan kukaan lukea meidän jorinoita.  Tämä Toni luuli, että metsiä alettiin hakata vasta, kun metsätiet tulivat.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.9.2021, 12:47

    Kyllä minä ainakin luen. Yhteen ketjuun taisin kirjoittaa melkein sata vastausta Tonille, ja sitten totesin niin kuin sinä Timppa että eiköhän tämä keskustelu ole jo kypsässä vaiheessa. 😀

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.9.2021, 14:33

    Päivän hyvä uutinen: Metsäteollisuuden kasaama opas lehtojen hoitoon. Lisäksi löytyi tällainen kuin Lehtokeskusalueiden luontohelmet eli lyhyemmin Lehtohelmet -hanke. Se on valtakunnallinen METSO-hanke, jossa myös opastetaan metsänomistajia lehtojen luonnonhoidossa. Erinomaista!

    http://www.metsalehti.fi/uutiset/verkkokurssilta-vinkkeja-lehtojen-hoitoon-tavoitteena-tarjota-monimuotoisuutta-tukevia-menetelmia/#23e3039d

    Timppa 23.9.2021, 15:19

    Jokohan se Toni uskoo metsätieteen tohtoria?  Hyvä kirjoitus Annelilta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.9.2021, 15:35

    Kiitos Timppa!

    Tässä kirjoituksessa perusteluja siihen miksi lajien monimuotoisuus on tärkeää.

    http://www.verdelehti.fi/2021/09/18/metsalajien-uhanalaistuminen-jatkuu-mutta-metsatalouden-roolia-vahatellaan/

    Monimuotoisuudesta on hyötyä, sillä se voi vaikuttaa ekosysteemien toimintoihin monella eri mekanismilla.  Yksi näistä on ”evenness effect” joka toimii samaan tapaan kuin salkun hajautus: monimuotoisuus tasapainottaa häiriöiden vaikutuksia.

    Toinen mekanismi on fasilitaatio: monimuotoisessa lajistossa lajit edistävät toistensa mahdollisuuksia kasvattamalla ekolokeroita.

    Kolmas mekanismi on komplementaarisuus, joka lisää ekosysteemin vakautta korvattavuuden kautta. Neljäs tunnettu mekanismi on otantavaikutus, joka tarkoittaa sitä, että monimuotoisessa lajistossa tuottavat ja resistentit lajit ovat todennäköisempiä.

    Nämä mekanismit mahdollistavat ja turvaavat ekosysteemien palveluja, kuten hiilensidontaa ja -varastointia, maaperän ravinnetaloutta sekä virkistyskäyttöä. Ekosysteemin eliöyhteisö koostuu lukuisista ravintoketjuista.

Esillä 10 vastausta, 1,511 - 1,520 (kaikkiaan 8,216)
1 2 3 … 151 152 153 … 820 821 822