› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 1,841 - 1,850 (kaikkiaan 8,190)
1 2 3 … 184 185 186 … 817 818 819

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 25.11.2021, 10:19

    Tuosta voi tarkastella haluamiaan lajeja lumijälkiseurannasta. Esimerkiksi ”orava 1990 – 2020 Keski-Suomi” osoittaa että orava ei ole saavuttanut viime vuosina aiempia suuria tiheyksiä mutta vuosien välinen vaihtelu on suurta. Jälkien tulkinta on hieman hankalaa: myös oravan kohdalla voi olla niin että jos ruokaa on runsaasti, se liikkuu vähän joten jälki-indeksi ei ole sama kuin eläinten määrä, vaan kuvaa enemmänkin aktiviteettiä. Näätä samana aikana osoittaa tasaista viivaa. Ketun jälki yleisempi kuin näädän, mikä käy järkeen koska näätä voi mennä myös puita pitkin ja välttelee avoimia paikkoja.

    http://www.riistakolmiot.fi/lajikehitys-grafiikka/

    aegolius 25.11.2021, 11:46

    >Samoin kanahaukoilla ja pöllöillä.

    Kannattaa aina harkita kahdesti ennen kuin heittää tällaisia. Millä mittarilla kanahaukkoja tai pöllöjä olisi nyt enemmän kuin aiemmin? Pienempien pöllöjen kanta vaihtelee melko paljon myyräkannan mukaan, mutta varpuspöllö ja helmipöllö nyt eivät oravalle mitään mahtaisikaan. Huuhkajakanta taas on avokaatopaikkojen vähenemisen vuoksi pienentynyt selvästi 90-luvulta.

    Timppa 25.11.2021, 15:54

    Jos joku ruokalaji loppuu pedolta se hankkii tilalle korvaavan.  Esimerkksi myyrien loppussa pöllöt pyrkivät saalistamaan oravia tai teerten loppuessa kanahaukatkin oravia.

    Luonnossa syy- ja seuraussuhteet ovat arvaamattoomia.

    En siis väitä, että olen oikeassa, mutta ei sitäkään voi todistaa että olen väärässä.

    aegolius 25.11.2021, 16:11

    Jos on heikko myyrävuosi, esimerkiksi helmipöllöt eivät pesi ollenkaan tai jos pesivät, niin munivat vaan pari munaa. Hyvänä myyrävuonna joka reviirillä on pesä ja munia on jopa 8-9.

    Sain tekstisi lopusta kuvan, että pöllöjen ja kanahaukan määrä olisi lisääntynyt. Siitä olen eri mieltä, mutta myös väärinymmärrys on mahdollinen. Punaisella listalla nämäkin, luonnollisesti, vaikka kanta on melko vakaa.

    Kun on nälkä, peto syö kaikkea mahdollista. Pienemmät sisarukset lähtevät ensimmäisten joukossa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.11.2021, 16:17

    Jos palaa tuohon otsikkoon, niin  ihminen on kaventanut ja muuttanut luontomme monimuotoisuutta vähentämällä suurpetoja ja keskikokoisia petoja ja tuomalla mukaan ravintoketjuun  vieraspedot minkin ja supikoiran. Suuria kasvinsyöjiä hirviä ja kauriita puolestaan on suosittu koska ne ovat arvostettuja riistaeläimiä. Yleensä puhutaan monimuotoisuudessa vain linnuista ja kasveista, mutta yhtä lailla vinksallaan on myös kokonaisia ravintoketjuja.

    aegolius 25.11.2021, 16:21

    Niin, ja laiduntanut karjaa ja kaivanut sarkaojia yms. eli luonut uusia biotooppeja, jotka ovat sopineet joillekin lajeille erinomaisen hyvin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.11.2021, 16:40

    Aegoliuksen viestissä on vinha perä: perinnebiotooppien eläimet ja kasvit ovat kivoja mutta eivät varmasti välttämättömiä luontomme normaalille toiminnalle. Tuosta tuli mieleen asia josta puhutaan vielä harvemmin: kun ekosysteemmme ovat vain muutamia tuhansia vuosia vanhoja, ovatko ne sitten rakenteeltaan yksinkertaisia ja yleisistä lajeista koostuvia? Voisikin ajatella että ne eivät kovin helposti ”romahda” joidenkin lajien häviämisestä. Ainakaan samalla todennäköisyydellä kuin pitkälle erikoistuneet miljoonia vuosia kehittyneet ja monimutkaistuneet sademetsät.

    Puuki 25.11.2021, 20:23

    Merikotkakanta on vahvistunut. Ne ei nimestään huolimatta pesi vain merien lähettyvillä vaan entistä useammin sisämaassakin järviseuduilla.      Joskus olen valittanut teeriparvien puuttumista; eilen  sitten kävi  30 -40 teeren parvi lyhyellä visiitillä lähikoivikossa, joten ei ihan sukupuuttoon ole nekkään sitten kuolleet täälläkään.

    Tikkula 25.11.2021, 20:47

    Täällä ”etelässäkin ” oli vielä kesällä lapinpöllöjä. Selvästi kylmä arktinen alue siirtymässä ilmaston kylmenemisen johdosta etelämmäksi ja eläimet sen mukana.

    puunhalaaja 29.11.2021, 18:34

    Yksilön näkökulmasta monimuotoisuuskehitys voi mennä ihan vastakkaiseen suuntaan. Minulle liituri oli vielä jokin aika sitten aika myyttinen hahmo. Noin vuosi sitten aloin ihan tosissani pyllistelemään metsissä. Löysin keväällä/viime talvena varmaan jotain satakunta puuta, joiden alla oli papanoita. En edes kaikkia yksittäisiä papanapuita ilmoittanut Inaturalistiin. Tuo kyseinen ohjelma on muuten se mikä mut innosti ihan uudelle levelille luonnon koluamisessa. Olen reilussa vuodessa tehnyt noin 3500 havaintoa erilaisista eliöistä, lajeja on löytynyt reilut tuhat. Appikseen ilmoitetut havainnot siirtyvät laji.fi sivulle.

    En tiedä onko liituri miten harvinainen, tai miten sen kanta on kehittynyt. Mutta mielikuvani sen harvinaisuudesta on liki mullistunut.  Toinen hyvä esimerkki on raidankeuhkojäkälä. Törmäsin keväällä esiintymään rajanaapurini mailla ihan vahingossa, oli ihan wtf fiilis. Kävin rinnettä keväällä tarkemminkin läpi ja pari muutakin sellaista puuta löysin, jossa se kasvoi. Nyt muutama viikko ihan huumorilla päätin tutkia yhtä kalliojyrkännettä noin puolen kilsan päässä mökistämme. Olen siitä kulkenut kymmeniä kertoja ohitse vuosien mittaan. Nyt kun sitten silmä kädessä katseli vähän tarkemmin, niin neljä! elinvoimaista esiintymää lisää. En tajua, miten en ole niitä aiemmin huomannut. Ehkä osaselitys on se, että en edes kuvitellut tuollaisia olevan talousmetsässä. Laji.fi -sivuston mukaan nuo oli ekat havainnot Urjalasta sitten 1960-luvun.

Esillä 10 vastausta, 1,841 - 1,850 (kaikkiaan 8,190)
1 2 3 … 184 185 186 … 817 818 819