Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 3,141 - 3,150 (kaikkiaan 8,059)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä, mutta aivan varmaa ja tarkkaa etukäteistietoa ei yleensä ekologiassa ole mahdollista saada. Tieto saadaan vasta jälkikäteisesti kun ollaan kokeiltu erilaisia konsteja. Esimerkkinä vaikka säästöpuut, lahopuut ja tekopökkelöt: vaikutus on todellinen mutta tulee viiveellä näkyviin. Asioita alettiin tehdä näiden eteen laajemmin noin 30 vuotta sitten eli 1990-luvun alussa.

    Gla Gla

    Jos Anttonin puheet pitää paikkaansa, samalla alkoi myös hömpän alamäki. 30 vuodessa pitäisi lahoaminen olla jo jatkumossa.

    hemputtaja

    Yhtä sun toista on ehdotettu hömötiaisen katoilun syyksi. Kaksi vielä puuttuu.

    Väittävät talitiaista melkoiseksi tappajaksi.  Kuulemma, jos laittaa kaksi talitinttiä samaan häkkiin melko pian on niitä siellä vain yksi. Tuskin suurempi tintti hömötiaisestakaan tykkää ja valtaa vähintään pesäpaikat.

    Kauan tuo höppä on vähentynyt. En oikein usko, mutta oliso kyse vain luontaisesta kannan vaihtelusta.

    Ei kannata ihmetellä pelkäästään hömötiaisen katoa. On sitä muitakin vähentynyt. Varpunen on jo mainittu, mutta mielestäni vähentyneet ovat myös pääskyset ja kottaraiset. Muitakin epäilen, mutta kun asun pääkaupunkiseudulla voi epäily olla paikallisharha.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Todennäköisesti lajien välinen kilpailukin vaikuttaa. Kun katsoi nettikamerasta tiaisten puuhailua Kuusamossa lintulaudan äärellä, niin yleensä se meni niin että hömppä väisti talitiaisia.

    hemputtaja kuvaa lajien muutoksia mutta onko tuo mielestäsi lajikatoa vai ei kun lajien runsaussuhteet muuttuvat?

    Olipa niin tai näin nuo suhteelliset vaikutukset, niin jos ajattelemme että metsätalouskin osaltaan ilmiöön vaikuttaa ja, mikä tärkeintä, metsätalouden toimin voi auttaa hömötiaisia, niin tämän ajatuksen pohjalta voi jo alkaa toimia.

    Scientist Scientist

    Varpuset ovat korvautuneet todella pikkuvarpusilla omassa pihassanikin. Onko edes eri laji koska risteytyvät tavallisen varpusen kanssa. Ennen pikkuvarpunen oli kaakkoinen harvinaisuus. Varpuset ovat myös kärsineet orapihlaja-aitojen vähenemisestä.

    Pääskyjen ja kottaraisten vähenemisen pääsyynä lienee lehmien väheneminen. Ennen niitä oli joka paikassa, jopa vuokralaisella saattoi olla lehmä. Yleensäkin ympäristön liiallinen hygienisoituminen on heikentänyt monen lajin ruokamahdollisuuksia. Ennen oli tunkioita ja avokaatopaikkoja paljon. Huuhkajat ruokailivat usein kaatopaikoilla jne. Eläinten raatoja saatettiin viedä ennen metsiin, nyt ne menevät Honkajoelle poltettaviksi.

    Visakallo Visakallo

    Uusimmassa Metsälehdessä  9/2022 on paljon mielenkiintoista asiaa. Seppo Vuokko kirjoittaa luonnonmetsien monokulttuureista ja Valtterin Skytän jutussa puolestaan kerrotaan, miten metsiä suojellaan ruuhkaksi asti, kun samaan aikaan Kemeraa jää jakamatta.

    Voi sanoa, että EU:n komission suojelukaavailut ja komission kotimaiset kuorotytöt ja -pojat ovat saaneet Suomessa aikaan aavistussuojelun ja ränsistysmetsätalouden aikakauden.

    Puuki

    Ilmeisesti suojelijoita riittää, kun mahdollisesti lain tullessa joskus voimaan suojelu tapahtuu itsestään ”kaikille ilmaiseksi” esim. 30 m rantakaistojen muodossa.   Kun kemeraa jää tähteelle, niin niiden myöntämisen sääntöjä tulisi muuttaa. Ei ole mitään järkeä olla esim. tarkka 7 v:n odotteluaika vh:n ja th:n välillä, kun metsä puskee vesakkoa kiihtyvällä tahdilla.  Samalla th- kustannukset lisääntyy vähintään 10%;n vuosivauhdilla. Vh:n ja th:n väli pitäisi olla kunkin kohteen taimikon kasvun eikä säännön mukainen.  Kun taimikko on kasvanut niin , että latvusto sulkeutuu pian th:n jälkeen, niin silloin on sen paras tekoaika. Eikä se ole läheskään aina vasta 7:n vuoden jälkeen vh:n tuen tot.ilmoituksen hyväksymispäivästä.

    Suuraensohan maksaa lisäsäästöpuiden jättäjille nyt 0,5 € lisähintaa hakattujen kuutioiden mukaan.  Uusi bonusmuoto on siis keksitty.  Jos kantohintoihin lisättäsiin vielä edes inflaation vaikutuksen verran lisää , voisi kauppa alkaa käydä vielä paremmin. Pienillä houkuttimilla kalastellaan ensin ja sitten, kun entiset pystyvarastot alkaa olla tyhjiä, noussee hinta vähän lähemmäs markkinahintoja.

    mehtäukko

    Päivän MT:ssa Luken tutkimusprofessori Matti Koivula: ” Metsien eri-ikäisrakenne ja jatkuva kasvatus eivät ratkaise metsälajien uhanalaisongelmaa tai lisää vuosikymmenien aikana yksittäisen metsikön monimuotoisuutta”.

    Eli sitä nähtyä  paskan suoltamisen määrää, jolla ilmakin pilaantuu!

    Gla Gla

    Turhaan MT:ssä tuollaista on kirjoittaa. Hesariin ja Yleen nuo kommentit pitäisi päätyä. Silloin olisi kohderyhmässä niitä, jotka joutuvat tarkastelemaan omaa mielipidettä.

    mehtäukko

    Tuskimpa nyt turhaankaan? En ole hesarin aisankannattaja,vaikka lie sielläkin.

Esillä 10 vastausta, 3,141 - 3,150 (kaikkiaan 8,059)