› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 3,151 - 3,160 (kaikkiaan 8,216)
1 2 3 … 315 316 317 … 820 821 822

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 16.5.2022, 14:57

    Ei näy minulle vielä Koivulan artikkeli MT:ssä, mutta Vuokon sain nyt auki.

    Vuokko kirjoittaa sukkessiosta että metsän kehityksen alku- ja loppuvaiheessa metsässä on paljon lajeja. Jatkuva vai jaksollinen on eloonjäämiskysymys ehkä vain harvojen lajien kannalta, joten jatkuvapeitteisen mallin lisääminen auttaa vain rajoitetusti kuten Koivula totesi.

    Kiinnittäisin huomiota siihen ovatko metsämme koko ajan ja kaikkialla suotuisia elinympäristöjä monelle lajille. Uhanalaisten eliöiden tarvitsemien ominaispiirteiden lisääminen voisi olla tehokasta: mitä enemmän sopivaa resurssia (ruokaa, suojaa, lisääntymispaikkoja), sitä enemmän yksilöitä. Sukkession loppuvaiheen kaikkein vanhimmista elävistä tai jo kuolemassa olevista puuyksilöistä on suurin pula, joten ne ovat metsän aarteita. Niitä ei ilman erityistoimenpiteitä säily missään metsänkasvatusmallissa.

    Rane 17.5.2022, 08:50

    Luken tutkimusprofessori Koivula kertoo että avohakkuilla ja tasaikäisissä metsissä on koko kiertoaika huomioiden enemmän lajeja/monimuotoisuutta kuin jatkuvasti kasvatetuissa metsissä.

    Tämähän ei ole uutta tietoa kuin kiihkeimmille luonnonsuojelijoille.

    Puuki 18.5.2022, 13:24

    Saimme aiemmin nimim. Petkeleksen ansiokkaasti linkittämästä videosta (kun video vielä näkyi) selville esim. sen, että säästöpuuryhmät toimii jopa yllättävän hyvin vanhan metsän indikaattorilajien suojapaikkoina ja myös mykorritsasienten leviäminen takasin alueelle onnistuu niiden avulla.   Siihen kun lisätään ed. kommenttien kertoma as.tuntija lausuntojen anti (by prof. Koivula) , niin voinemme olla jo kaikki yhtämieltä sitä mikä on paras metsänkasvatusmenetelmä monimuotoisuuden kannaltakin useimmissa tapauksissa, kunhan otetaan huomioon myös suurten säästöpuiden merkitys.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.5.2022, 18:36

    Forest.fi-verkkosivustolla on graafi nimeltään ”Metsien ikärakenne vuosina 1951-2019”. Siitä näkyy metsien inventointeihin pohjautuen että Pohjois-Suomessa yli satavuotiaiden metsien osuus on kyllä vähentynyt paljon mutta sen sijaan Etelä-Suomessa niitä ei ollut 1950-luvullakaan enää jäljellä juuri lainkaan, eikä tilanne ole siitä muuttunut.

    Joitakin muitakin selittäjiä pitää löytyä hömötiaisen kadolle Etelä-Suomessa. Yksi selittäjä voisi olla tali- ja sinitiaisen runsastuminen jos ne asettuvat samoille elinpiireille hömötiaisen kanssa. Naavojen ja jäkälien määrä on eteläisen Suomen metsissä myös nykyään vähäinen. Hömötiaisia voisi auttaa jos metsiin jätettäisiin paljon pesäpaikoiksi sopivia lehtipuupökkelöitä, mutta vielä niiden lisäksi ehkäpä vanhoja suuria kuusia, joista ne voisivat löytää hyönteisiä ja ruokakätköjä talvella.

    (Lähetin yllä olevan kommentin T.A.:lle Hesariin. Ei ole tullut näkyviin vielä, josko tulee ollenkaan.)

    http://www.forest.fi/fi/artikkeli/metsien-ikarakenne-vuosina-1951-2019/#254b82b6

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.5.2022, 18:54

    Se on kyllä jännä ilmiö tämä hömötiaisen runsaus. Jos katsotte talvilintulaskennan tuloksia eri lintuyhdistyksien alueelta koko laskentojen ajalta, niin huomaatte että pohjoisessa (Lapin lintutieteellinen yhdistys, Kuusamon lintukerho) sen määrä ei ole vähentynyt niin paljon kuin etelässä. Kuitenkin voisi olettaa että juuri pohjoisessa sen olisi pitänyt vähentyä, kun muistaa että juuri siellä vähenivät vanhat metsät (kts. linkki edellisessä viestissä). 1970-1980 -lukujen vaihde oli Lapissa hömötiaiselle hyvää aikaa. Kuusamossa puolestaan vuodet 2000-2003.

    Keski-Suomessa on ollut jopa 20 vuoden jakso 1960- luvulta 1980-luvulle jonka aikana hömötiaishavainnot lisääntyivät, kunnes taas viime vuosina vähenivät. Vanhojen metsien määrä säilyi suunnilleen samana. Useimmilla eteläisillä alueilla hömötiaisen kanta näyttää laskevan kuin lehmän häntä ajan myötä, vaikka vanhojen metsien määrä pysyi suunnilleen vakiona. Jotain muutakin tässä on pakko olla takana.

    Ehkä lintuharrastus on vaihdellut eri alueilla eri aikoina? Varmuuden saisi jos vertaisi havaintojen määrää havainnoitsijoiden määrään.

    https://laji.fi/project/MHL.3/stats?tab=species&species=MX.34535&year=2021

    aegolius 18.5.2022, 19:05

    >Se on kyllä jännä ilmiö tämä hömötiaisen runsaus

    Ei siinä minusta ole mitään jännää. Syytä vähenemiseen ei tiedetä (vielä) ja ennen sen selviämistä on otollinen aika kaikenlaiseen ideologiseen humppahömppään. Jokaisella biologilla on oma ideologia ja hömötintin kantamuutokset tarjoaa nyt hyvää vipuvartta mille tahansa vaatimukselle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.5.2022, 19:09

    Syy ei ehkä selviä koskaan. Mitä sitten teemme asialle?

    aegolius 18.5.2022, 19:34

    >Syy ei ehkä selviä koskaan.

    Olen samaa mieltä. Ammumme alas mediassa esitettyjä hölmöjä arvauksia ainakin pahimmasta päästä ja lisäämme reilusti metsänomistajalle helppoja ja halpoja keinoja kuten esimerkiksi lehtipuutekopökkelöt?

    Visakallo Visakallo 19.5.2022, 06:29

    A.Jalkanen: ”Naavojen ja jäkälien määrä on eteläisen Suomen metsissä myös nykyään vähäinen.”

    Onko todella noin? Eikö ne ole viimeisen 30 vuoden aikana lisääntyneet, kun ilma on puhdistunut?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.5.2022, 06:50

    V: jäkälien ja naavojen puute on vain omaa havainnointiani täällä etelärannikolla joten otos on pieni ja täällä taajamassa ilmakaan ei ole puhdasta. Tätä havaintoa ei voi siis yleistää mutta voi paikoitellen vaikuttaa tiaisiin. Pitää seuraavaksi katsoa miltä Keski-Suomessa talousmetsässä näyttää.

Esillä 10 vastausta, 3,151 - 3,160 (kaikkiaan 8,216)
1 2 3 … 315 316 317 … 820 821 822