› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 5,261 - 5,270 (kaikkiaan 8,190)
1 2 3 … 526 527 528 … 817 818 819

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 31.1.2023, 10:57

    Tks AJ.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.1.2023, 16:29

    On keskustelun aika -sarjasta jakso 2. Monimuotoisuus.

    Professori Kotiaho selitti miten esimerkiksi lahopuun määrän tavoite asetetaan: jos luonnonmetsän taso olisi vaikka 100 m3/ha, niin talousmetsän lähiajan tavoite 10 % ja pitkän aikavälin tavoite 30 % alkuperäisestä määrästä (10 – 30 m3/ha) lisäisi jo huomattavasti uhanalaisten lajien säilymisen todennäköisyyksiä.

    Keskustelussa puhuttiin lisäksi pienialaisten ja suurialaisten luontotyyppien merkityksestä. Kotiahon mielestä myös tavalliset lajit ovat tärkeitä, koska ne tuottavat meille ekosysteemipalveluja. Siksi suojeluun tarvitaan kohtuullisen paljon pinta-alaa, eli ei riitä että suojellaan vain pienialaiset luontotyypit joissa elää paljon uhanalaisia lajeja.

    Koska Etelä-Suomesta ei välttämättä löydy luonnontilaisia luontotyyppejä tarvittavaa määrää, voidaan suojella ja ennallistaa suuren tulevaisuuden potentiaalin omaavia alueita, vaikkapa sellaisia jotka ovat lähellä ja kytkeytyneet nykyisiin suojelukohteisiin.

    Visakallo Visakallo 31.1.2023, 17:02

    Näissä ennallistamisissa on puhuttu lähes pelkästään metsistä. Miten toteutetaan ennallistaminen esim. peltojen osalta? Palataanko avo-ojiin, jätetäänkö 10-30% pelloista kesannoksi, jaetaanko suurempia peltoalueita metsäsaarekkeilla tai -kaistaleilla pienempiin osiin?

    Timppa 31.1.2023, 17:06

    Kuten olen monta kertaa metsien historiaan perustuen perustellut, niin  toimiva metsäekosystyeemi kaipaa minimaalisen vähän vanhoja metsiä.

    Tällä hetkellä niitä on selvästi enemmän kuin n 1950.  Onko niistä ajoista joku asia metsissämme heikentynyt?

    Kotiahon puheet kumpuavat maaseutu- ja metsäteollisuusvastaisuudesta, jotka sitten kääritään tieteen kaapuun.

    Tällä kertaa on unohdettu hiilinielut, joita ei vanhoissa metsissä ole.

    Kurki 31.1.2023, 18:29

    Professori Kotiaho selitti miten esimerkiksi lahopuun määrän tavoite asetetaan: jos luonnonmetsän taso olisi vaikka 100 m3/ha, niin talousmetsän lähiajan tavoite 10 % ja pitkän aikavälin tavoite 30 % alkuperäisestä määrästä (10 – 30 m3/ha) lisäisi jo huomattavasti uhanalaisten lajien säilymisen todennäköisyyksiä.

    https://helda.helsinki.fi/handle/10138/299501

    Linkistä voi tarkistaa metsien uhanalaisten  lajien 833 eri elinympäristöillä olevat uhanalaiset lajimäärät sivulta 42.

    – kangasmetsät (M, Mk) 39,7 % = 314 kpl

    – lehdot (Ml) 45, 5% = 374 kpl

    – harjumetsät 9% = 75 kpl

    – paahderinteet 7 % = 58 kpl

    Kangasmetsien , joihin vanhatkin metsät kuuluvat, uhanalaisia lajeja siis on vain 314 kpl, joista n. 250 on lahopuuriippuvaisia.

    Nyt taas kysyn, mitä mieltä on vaatia yhtään enempää ja varsinkaan kymmeniä kuutioita rungollista lahopuuta hehtaarille, kun 5000 lahopuusta riippuvaiselle lajille 95%:lle eli 4750:lle jo on ollut lahopuuta riittävästi tähänkin asti näissä kymmenien miljoonien kuutioiden  hakkuutähteissä, kannoissa ja luonnonpoistumassa, jota tulee Suomen metsiin joka vuosi?

    Eikö jokin suhteellisuuden taju pitäisi säilyttää?

    Otan yhden esimerkin pienestä populaatiosta ja toisenlaisen ilmaston lajista, joita millään määrällä lahopuusta ei saada runsastumaan yhtään, vaikka uhanalaisuudeksi ilmoitetaan lahopuun puute.

    -Sopulinkääpä (EN) , 76 havaintoa Suomessa, pieni popu, 1 havainto Elimyssalon luonnonsuojelualueella, miksi ei ole runsastunut siellä?

    -Honkapuuhari (VU), kärpänen, 91 havaintoa Suomessa, toisenlaisen ilmaston laji, yleinen Etelä-Ruotsissa ja Hollannissa.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.1.2023, 19:27

    En minä tiedä miten suojeluintoilijoiden ajatus kulkee. Itselläni se kulkee jotenkin niin, että tässä ei ole kyse vain yksittäisistä lajeista – jotka ovat tässä lähinnä nykytilan indikaattoreita – vaan koko ekosysteemin toimintakyvystä. Systeemi pitää säilyttää sen verran monilajisena, että sillä on riittävä toimintakyky myös muuttuvassa ympäristössä. Tarvitaan siis myös yleisiä lajeja runsaina yksilömäärinä eikä pelkästään niitä harvinaisia.

    Metsuri motokuski 31.1.2023, 20:00

    Tästähän on kyse. Samalla siihen kun lisätään hiilensidonta niin monivivahteinen asia on kyseessä.

    Timppa 31.1.2023, 20:28

    Tarvitaan siis myös yleisiä lajeja runsaina yksilömäärinä eikä pelkästään niitä harvinaisia.

    Niitähän metsät ovat täynnä ellei metsää raivata pois.  Täytyy sanoa, että Kotioaho on mestari selittämään.

    mehtäukko 31.1.2023, 20:40

    Lähiajan tavoite 10% ja pitkänajan 30% tarkoittaa siis sitä, että kaikilta etuisuuksia saavilta ja veroja maksavilta aloitetaan ensin rahaston kerryttäminen. Veroa kerätään niin pitkään ja paljon, että uhriutuminen on tasattu ja kustannukset kuitattu osallisille.

    Sitten alkakoon suojelu.

    Visakallo Visakallo 1.2.2023, 06:57

    Niin, eipä näitä tulevia suojeluhankkeita voida enää velan päälle rakentaa. Nykyinen hallitus on ottanut uutta velkaa jokaista suomalaista kohti jo yli 7000 euroa, ja lisääkin ehtii vielä tulla.

Esillä 10 vastausta, 5,261 - 5,270 (kaikkiaan 8,190)
1 2 3 … 526 527 528 … 817 818 819