Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 5,271 - 5,280 (kaikkiaan 8,067)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • kaapo123

    Suojelumetsien puustot elävät vain 500 v ja lahovat ja sitten alkaa uuden metsän kehitys

    Visakallo Visakallo

    Suojelumetsän kiertoaika voi olla myös lyhyt silloin kun myrsky kaataa puut, tai tulee hyönteistuho tai metsäpalo.

    mehtäukko

    Kaivaako kuapo peterin satukirjasta noita lukuja? Pitäisi järjelläkin ajatella, jos sitä on.

    Visakallo Visakallo

    Olisi mielenkiintoista kuulla erityisesti palstan tukiasiantuntija Reima Muriston näkemys näihin EU:n kaavailemiin uusiin yritystukiin:

    EU esittelee tänään suunnitelmansa, jolla se aikoo torjua Yhdysvaltain vihreille teknologioille asettamien tukien ja Kiinan kilpailun aiheuttamaa haastetta eurooppalaiselle liiketoiminnalle. Eurooppalaisia yrityksiä yritetään pitää vanhalla mantereella eri keinoin: Ranska on ehdottanut muutoksia unionin tiukkaan valtiontukisääntöihin, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen taas on väläytellyt yhteisen tukipaketin mahdollisuutta. Yle

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Valtion tuki EU:ssa menee sivuun monimuotoketjun otsikosta, mutta voisihan sitä tukea ja tuotekehitysrahaa jakaa EU:n yhteisestä investointipankista. Jos tukea saava yritys on sitten kannattava, pankki saa rahat takaisin korkojen kera.

    Kurjen luontokatokritiikkiin Me keskustelemme taas -ketjussa pari huomiota.

    Luontokatokriittisyys on vähän taistelua tuulimyllyjä vastaan kun kuitenkin lienee myönnettävä, että globaalisti alkusyyt (väestön kasvu ja kulutuksen kasvu) ovat aiheuttaneet sekä ilmastonmuutoksen että luontokadon. Emme kai voi olettaa että asiansa vielä meitä huonommin hoitaneet maat vain yksinään käyvät ongelmien kimppuun, kun koko ihmiskunta on samassa liemessä samassa keittokattilassa. Sammakon pitäisi nyt havahtua hyppäämään pois ennen kuin liemi kiehuu.

    Uhanalaisarvio on tehty vasta kaksi tai kolme kertaa vertailukelpoisella menetelmällä joten ihan tarkkaan emme tiedä mikä tilanne oli 1950-luvulla. Siksikin se on huono vertailukohta muun muassa ennallistamiskeskusteluun. Kukaan ei ole vielä selittänyt mitä EU-komissio hakee ottamalla sen mukaan keskusteluun.

    Vesien suojelun tasoakaan en ymmärrä: mitä tarkoittaa että sisävesi on ”suojeltu”? Meillä on mökin ympärillä kansallispuistoa, rantojensuojeluohjelman kohteita ja Natura 2000 -kohteita. Alueella liikutaan ja siellä kalastetaan. Mitä on suojelu tässä tapauksessa? Tiukkaa suojelua se ei ainakaan ole. Olisiko sorsien metsästys ehkä kielletty?

    Timppa

    Kuten Visa tuossa edellä kirjoitti, niin boreaalisella luonnonmetsällä ei ole mitään päätepysäkkiä.  Kasvaa miten sattuu ja uudistuu tavalla tai toisella, jos tuho tulee.   On sopeutunut vaihteleviin ilmastoon ja säihin.  Toisin on tropiikin sademetsillä.  Säätila on päivästä toiseen sama.  Uudistuu puu kerrallaan.

    Lahopuuta syntyy metsiimme vähän, ellei joku mysky tai hyönteistuho sitä kerralla tee.  Olen katsellut n 100-vuotiaan metsäpalon jälkeen syntyneen ja siitä asti hakkaamattomana olleen mäntymetsän kehitystä.  Lahopuuta on syntynyt ainakin 50 vuotta, mutta kertynyt vähän, koska vanhemmasta päästä ne lahoavat olemattomiin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lahopuuta ei meillä siis synny. Ne allejääneet tai vanhat puuyksilöt, joista lahopuuta tulisi, hakataan pois. Ne suuret häiriöt, joista lahopuuta tulisi kerralla paljon, pyritään poistamaan systeemistä kokonaan. Metsäpalot, tuulituhot ja hyönteistuhot pyritään torjumaan metsänhoidon menetelmin. Ellei pystytä torjumaan, korjataan puut pois.

    Jos siis hakkuutasoja alennettaisiin meillä Pohjoismaissa hiukan ja vastaavasti Venäjällä ja Kanadassa lisättäisiin hiukan, monimuotoisuus kohenisi molemmilla alueilla.

    Puuki

    Hilinielut vähenee hoitamattomissa pohjoisen metsissä.  Sademetsät tuhoutuu kerta(avo)hakkuusta sen ja monimuotoisuuden suhteenkin.

    Saksa lahjoittaa Brasilialle 200 milj. € sademetsien suojeluun. Sillä lienee vaikutusta paikallisesti ainakin.

    Kurki

    Luontokatokriittisyys on vähän taistelua tuulimyllyjä vastaan kun kuitenkin lienee myönnettävä, että globaalisti alkusyyt (väestön kasvu ja kulutuksen kasvu) ovat aiheuttaneet sekä ilmastonmuutoksen että luontokadon.

    Olen kyllä yrittänyt kritiikissä mainita aina Suomen, että ymmärrettäisiin,  etten puhu globaalista tilanteesta.

    Nythän puhuja Kotiaho aloittaa kritiikin maalailemalla ensin muun maailman luontokatoa katastrofiksi ja siirtyy sitten puhumaan Suomesta ikään kuin Suomikin kuuluu tämän karastrofin piiriin.

    kaapo123

    no tieto,että puut elää vain 500v,on suomalaisten tieto ja myös kansainvälinen tieto,Peterikin kaivaa tiedot uusimmista tutkimuksista

Esillä 10 vastausta, 5,271 - 5,280 (kaikkiaan 8,067)