Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 5,301 - 5,310 (kaikkiaan 8,190)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • kim1

    Urjalan huhdissa?…..sinulla ilmeisesti mielin määrin ”ylimääräistä” rahaa..

    Kurki

    Tämä hallituksen suojepäätös oli kerrankin oikeaan osunut. Reaktiot vain ovat hupaisia.

    ”Kitumaita sitä suojellaan eikä kunnon metsiä”.

    Kitumaita kannattaa suojella vaikka sokkona mistä päin vain, kunhan ovat kitumaita, sillä kitumaillahan Punaisen kirjan 2019 mukaan on kolmannes kaikista uhanalaista lajeista. Tosin eihän ne siellä kyllä runsastu yhtään nykyisestään, kun ovat jo olleet niin kauan suojeltuna, että olisi luullut että oikein kukostasivat.

    Mitäpä tuosta, mutta toivotaan.

     

    Hämis

    Ei ole huhdissa mettiä. Munat näytän ennemmin kuin rahat .

    Tomperi

    Huhta sana liittyy kaskeamiseen.  Iki kuusikot kaulattiin ja jätettiin pystyyn kuivamaan ja lahoamaan ja tuuulen kaadeltavaksi ja sitten se poltettiin ja saatiin ällistyttäviä satoja. Oli kehitetty sitä varten oikein oma ruislajikkeensa, teki useamman varren kuin yhden siemenestä.  Että semonen se on se huhta…

    Tomperi

    Ei ne voi levitä sujelualuita laajemmaksi jollei ole sopivia elinympäristöjä tai joku eläin esimerkiksi levitä siemeniä sopivaan elinympäristöön. Jotkut sienet leviävät itiöistä mutteivat kestä patkänkään vertaa aurinkoa tai kuivuutta…. toiset itiöt sienissä lentävät vaivatta satoja kilometrejä ehkä tuhansia mistäpä sen tietää ja un löytää oivan kasvunkumppanin alkaa lisääntyä… tästä on hyvä esimerkki lehtikuusen kanssa symbioosissa elävä mykoritsa sieni Lehtikuusentatti.

    Kurki

    Luke ei laske kantoja lahopuuksi eikä luontojärjestötkään.

    Talousmetsissä on lahopuuta kannoissa ja hakkuutähteissä enemmän  kuin luonnontilaisssa metsissä.

    Eipä ole ihme, että 5000 lahopuuriippuvaiselle lajeille 95%:lle on ollut tähänkin mennessä lahopuuta riittävästi.

    Metsien hakkuissa lahopuuta kaikkiaan tulee kymmeniä miljoonia kuutioita oksina ja kantoina Suomen metsiin.

    Kiertoajan kuluessa kannoissa on siten vähintään keskimäärin kolmenkymmen kuution lahopuujatkumo.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/d8f81075-4a28-4df7-a64a-aec4aa829fe9

    Tämän ketjun otsikko päin peetä.

     

    suorittava porras suorittava porras

    Ja vielä pitäisi ennallistaa metsät 50-luvun tilaan ,jossa pelkästään kantomassaa olisi korkeintaan puolet nykyisestä ja kaikki kuivaset kerätyy poltettavaksi….

    Tuota kantojen ”unohtamista” lahopuuna olen minäkin ihmetellyt jo vuosia. Ollaankohan säästöpuidenkin kohdalla jo vähän ylireagoinnin puolella? Vähempikin voisi riittää.

    Visakallo Visakallo

    Suorittavan kanssa samaa mieltä. Aina 80-luvulle asti tuulenkaadot ja kuivaset kerättiin hyvinkin tarkasti metsistä pois. Jos niitä oli johonkin tullut, niin aika äkkiä asiasta sai kyläkaupalla kuulla. Nyt tuulenkaadot jäävät kehittymään lahopuiksi teiden lähelläkin. Kun taannoin kerroin yllättyneeni lahopuiden nykyisestä määrästä, väänsivät kevytnimimerkit senkin asian irvailuksi. Sitä se heillä teettää, kun eivät metsissä liiku.

    Husq165R

    Voi noita harmin aiheuttajia. Ikävä näyttää kuitenkin olevan kova, taitaa olla kaksisuuntaiset aatokset. Siinä ihmettelyssä taisi olla kyse siitä, että itse kirjoitit että ei löydy yhtään lahopuuta koko tilalta, ja seuraavana päivänä sitä olikin ”melkein 30 kuutiota hehtaarilla”. Paljon kun kirjoittaa, ja näköjään eri nimimerkeillä, niin et välttämättä muista miten asia oli eilen.

    Tomperi

    Monimuotoisuutta on siis lajien häviäminen, populaatioiden esiintymisalojen väheneminen,  populaation koon samalla pieneneminen nopeammin kuin mitä esiintymisalojen pieneneminen, yksittäisen lajin geneettisen monipuolisuuden väheneminen.

    Koskahan tutkitaan kuinka paljon esimerkiksi kuusen ja männyn geneettinen monipuolisuus on vähentynyt?

Esillä 10 vastausta, 5,301 - 5,310 (kaikkiaan 8,190)