Se maanmuokkaus vaikuttaa kasvuun lähinnä taimikossa. Vanhempana ei enää. Ja suhteelliset erothan pysyy kun etelässäkin maanmuokkaus vaikuttaa samoin kasvuoloja parantavasti. Kemijoen varrella on koko lapin parhaat metsämaat. Alaosa lehtokeskusta. Net komeat mäntykankaat on yllättävän vanhoja jos menet lustoja laskemaan. Jokivartisten säästömetsiä. Kyllä on surkean pieniä metsiä mitä metsähallitus täällä aukoksi hakkaa. Metsän kasvu tytehtyy tuossa 60-80 hujakoilla ja kunnon tukkeja saa odotella pitkään. Siitä huolimatta että harvaksi metsähallitus harventaa niin kasvu on pohjoisessa heikkoa. Etelässä metsät on paljon nuorempia ja silti paljon järeämpiä.

Hyvää settiä jälleen Hesarissa.

Nimimerkki T.K. on sitä mieltä, että mitään luontokatoa ei ole todistettu. Nimimerkki T.A. on yhtä vankasti sitä mieltä, että metsään menee. On tämän päivän väittelyssä jäänyt vähemmistöön, mutta korvaa sen sinnikkyydellään.

T.A.: ”Tuo, että suurin osa uhanalaisista lajeista olisi muualla kuin talousmetsissä osoittaa juuri sen, että talousmetsissä ne eivät viihdy, ja siksi pitää talousmetsiä ennallistaa, kunnes saadaan riittävä määrä luonnonmetsiä, joissa ne viihtyvät.” Vaihtoehtoinen tulkinta: olot ovat talousmetsissä olleet riittävän hyvät niin etteivät lajit ole siellä uhanalaistuneet.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009454467.html

Minusta tämä muotoilu on parempi. Ei pidä Kerttu hätäillä, eikä möksähtää pienistä. T.A. pärjää oikein hyvin, vaikka vastassa on useampikin kirjoittaja. Tuo viimeinen ajatelma jonka siteerasin meni kyllä jo vähän lennokkaaksi, mutta olen T.A.:n kanssa samaa mieltä että luontokatoa on.

Lisäys 2.4. Keksin yöllä vielä parannuksen luontokadon torjuntaohjelmaan.

EFI:n julkaisussa hiilinielujen riittävyydestä (linkki) oli s. 55 hyvä kuva jossa tarvittavat toimet oli sijoitettu kolmion kulmiin: metsänhoito + talousmetsien luonnonhoito (manage), eriasteinen suojelu (protect), luonnonmetsän ominaispiirteiden palauttaminen eli ennallistaminen tai metsän palauttaminen eli metsitys (restore).

Näiden lisäksi täytyy metsälö/metsäalue jakaa vyöhykkeisiin: tiukka suojelu, peitteinen kasvatus, tavallinen talousmetsä. Näillä alueilla sitten sovelletaan niitä toimia. Täsmennän vielä varmuuden vuoksi, että peitteisestä kasvatuksesta voidaan joskus tarvita siirtyä avohakkuun kautta jatkoon, jos metsä ei uudistu ja alueella halutaan ensisijaisesti kasvattaa puuta.

https://efi.int/…/publication-bank/2022/efi_fstp_14_2022.pdf

Kevyemmät keinot on jo käytössä talousmetsissä mm. uusien sertifikaattien muodossa.   Ja hyvähän se on jättää säästöpuuryhmiä ja riistatiheiköitä ym. eläimille tärkeitä kohteita hakkaamatta.

Yläharvennukselle jäi useita leppäpuskia pystyyn ja heti oli pyyt siellä korjuun jälkeenkin.  Ei ole turhaa jättää riistalle tiheikköjä ym. pusikoita kunhan ne on riittävän suuria ja sopivaa puulajia.      Ei ne riistaeläimet jää metsästäjää vartoomaan mihinkään tiheikköön tietenkään.