Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 781 - 790 (kaikkiaan 8,190)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos katsoo Google Mapsia, näkee että maisema ja maankäyttö on erilainen etelässä, keskisessä osassa ja pohjoisessa osassa maata. Täällä etelässä on paljon peltoa, mutta hyvin vähän avohakkuita ja hakkuualueet ovat pieniä, avosuot erittäin harvinaisia. Pohjoisessa puolestaan on hyvin vähän peltoa, avosuota jonkin verran, ja aukot isoja. Mahdollisesti monimuotoisuuskadon lääkkeetkin siis poikkeavat maan eri osissa. Joitakin eliölajeja autetaan hakkaamalla ja toisia taas rauhoittamalla.

    Ote Seppo Vuokon ja Jorma Peiposen kirjasta ”Viljellen ja varjellen”. Harvemmin kuulee avohakkuita kehuttavan pölyttäjien lisäämisestä. Pitäisikö eteläisen Suomen maatalouden tarvitsemat pölyttäjäkannat turvata tekemällä lisää avohakkuita?

    ”Avoimetkin alat kuuluvat metsäluontoon ja siksi päätehakkuu lisää metsäluonnon monimuotoisuutta. Vanhassa metsässä ei kuki maitohorsma, kultapiisku tai suolaheinä; ei lennä sinisiipi eikä kultasiipi; eivät pesi maamehiläiset ja sen vuoksi siellä ei ole toukohärkiäkään; ei marjo pihlaja eikä vadelma; ei saalista kotka eikä pikkulepinkäinen. …

    Kultapiisku, maitohorsma ja useat muut kauniisti kukkivat lajit tekevät aukosta perhosten, mesipistiäisten ja monien muiden hyönteisten paratiisin. Erityisen runsaita uudistusalojen perhosia ovat hopeatäplät, sinisiivet ja loistokultasiipi, joiden ravintokasveja on lähes jokaisella uudistusalalla.

    Hakkuuaukot ovat korvanneet monelle lajille perinteiset ja voimakkaasti uhanalaistuneet laitumet ja kedot. Uudistusala kelpaa elintilaksi vain muutaman vuoden, mutta kun uusia päätehakkuita tulee lähistölle, lajit pystyvät siirtymään aukolta toiselle.”

    Rane

    Kiitos Perko kiitoksista.Olet selvästi kanaihmisiä joten tuossa lisää.

    Funny Chickens & Roosters Chasing Kids – Funny Chicken & Rooster Video – Funniest Chicken Videos – YouTube

    Gla Gla

    ”Yheismetsän puita ne tietysti ovat. ”

    Eli rahat jaetaan osakkaiden kesken, eikä sinunkaan siis tarvitse poimia 150 000 eurolla mustikoita. Eikä esimerkkisi havainnollistanut millään tavalla puun ja mustikan välistä merkitystä.

     

    Rane

    ”Eikä esimerkkisi havainnollistanut millään tavalla puun ja mustikan välistä merkitystä.”

    Itse asiassa havainnollistaa.Marjoistahan saa vain korvausta poiminnasta/työstä,niillä ei ole ”kantohintaa”.Kukaan ei käy poimimassa Glan metsästä mustikoita ja maksa niistä maanomistajalle korvausta.

    Rane

    Niin,jos ei olisi jokamiehenoikeutta olisiko marjoilla kantohintaa?

    jees h-valta

    Rane on oikeilla jäljillä. Jos me emme olisi joutuneet päästämään ihan ketäja kukavain metsiimme marjoille olisimme sillä voineet tienatakkin. Olemme olleet sitäpaitsi todella naivi kansa kun olemme päästäneet ulkolaiset noukkimaan metsiimme ja tienaamaan ilamn lupaa, eli bisnestä meidän metsiimme. Ilman euronkaan omistajan hyötyä. Tässä on sama ongelma kuin metsästyksessä, ilmainen rankka hyötymistarkoitus toisten maa-alueilla. Eli, saako kioskin perustaa K-tai S-kaupan eteen vapaasti?

    Visakallo Visakallo

    Sen vielä paremmin käsitän, että metsästä käydään korvauksetta ottamassa riistaa,  marjoja ja sieniä, sillä ne perustuvat vanhoihin lakeihin ja perinteisiin sekä nyttemmin jokamiehenoikeuden venyttämiseen, mutta sitä en käsitä lainkaan, että metsistä mitään ymmärtämättömät tai hyvin kapeakatseiset ihmiset yhä suuremmalla joukolla julistavat täällä ja EU:ssa, kuinka Suomen metsät on väärin hoidettu ja väärin hakattu, ja tämän takia ne pitää suojella heidän omistajiltaan. Mitään väliä ei tunnu olevan sillä, onko esitetyissä väitteissä mitään perää vaiko ei. Parhaimman valeen keksijät palkitaan kättentaputuksin, apurahoin ja jopa virkanimikkein.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Peli on kieltämättä kovaa ja välillä likaistakin, mutta ilmastonmuutos ja ne muut uhkat eivät todennäköisesti ole keksittyjä. Pidän esimerkiksi Royal Societyn jäseniä tässä aika luotettavina lähteinä, siis edesmennyttä Ilkka Hanskia ja Sir David Attenborouhg’ta. Ei metsätalous voi toimia omassa kuplassaan muun yhteiskunnan ulkopuolella, vaan kansalaisten huolet pitää demokratiassa huomioida.

    Visakallo Visakallo

    Ei huoli ilmastosta kuitenkaan oikeuta ketään valehtelemaan. David Attenborouhg on tehnyt aivan mukavia luonto-ohjelmia, mutta valitettavasti hänkin on syyllistynyt totuudenvastaisen tiedon levittämiseen joko tahallaan tai tahattomasti. Esim. väitteet Hollannin maataloudesta ja energiantuotannosta olivat todella kaukana todellisuudesta.

    Rane

    ”Viime kesänä saimme ennätyksellisen sadon mustikoita. Paljon siellä kävi porukkaa Helsinkiä myöten ja marjaäpärien kanssa lähtivät. Varmaan siltä alueelta kerättiin 150 -200 litran välillä ja vieläkin jäi.”

    Metsurimotokuski kuvaa tässä hyvin miten toimii marjojen ja puun rinnastaminen metsänomistajan bisneksenä.Päinvastainen esimerkki on vaikkapa mansikka, ihmiset käyvät poimimassa  pellolta ja he maksavat viljelijälle marjoista.Kun ei ole jokamiehenoikeutta.

    Kun marjoilla ei itsessään ole arvoa vaan poimimisella/työllä ja poimimisen voi tehdä kenen maalla tahansa niin marjanpoiminta on metsänomistajalle samanlainen sivuansio kuin kävisi esim.putkiliikkeessä myyjänä.Eli metsämarjojen ”kasvatus” on metsänomistajille bisnesmielessä täysin merkityksetön.Toki harrastuksena voi olla jotain mielenkiintoa.

Esillä 10 vastausta, 781 - 790 (kaikkiaan 8,190)