Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 831 - 840 (kaikkiaan 8,055)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Puuki

    Metsäauraus eli ns. ”syväauraus” sopi joillekin alueille ihan hyvin.  Monimuotoisuuttakin lisäsi, kun mm. mesimarja kasvoi hyvin juuri niillä aukoilla.  Myöhemmin kasvoi hyvin sekametsäksi koska aurausalue ottaa yl.  hyvin luonnon taimia , joskus ehkä liiankin hyvin.  Nykyään lienee käytössä enää säätöauraus jossain pohjoisessa.  Airausvaot ei ole yhtä syviä kuin ennen.  Nekin syvät vaot on tasottuneet 40 vuodessa miltei näkymättömiin ellei hommaa ole tehty kivikossa .

    Pelkästään retkeilyä vartenhan ei kaikkia metsiä voi kasvattaa vaikka monen betoniviidakossa asuvan mielipide onkin se.   ”Puupeltoihin” saadaan monipuolisuutta sekametsärakenteella , suosimalla myös lehtipuita joukossa.  Kuivilla karukkokankailla ja -rämeillä se ei onnistu mutta muualla kyllä.

    Puuki

    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007741686.html

    Yllatusyllatus .

    Suojelumetsissä tärkeän haavan osuus väheni 18 vuodessa 37 % …. Avohakkuualueelta löytyi uhanalaisiksi , vain suojelluissa metsissä kasvaviksi luultuja lajeja.

    puunhalaaja

    https://www.bioenergia.fi/wp-content/uploads/2021/01/Energiapuun-korjuun-vaikutukset-lahopuulla-elavaan-lajistoon.pdf

    ”Energiapuun korjuu ei siis ole
    metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta ongelmatonta vaan
    keruukohteiden ja keruutapojen
    valintaan pitää keskittyä. Oikein
    tehtynä energiapuu on kuitenkin
    metsälajiston kannalta pääosin
    ongelmaton raaka-aine ja tästä
    näkökulmasta katsoen metsien
    käytön kestävyyttä koskevan keskustelun pitäisikin pääosin kohdistua hakkuumääriin, luonnonhoitotapoihin ja metsiensuojeluun sen sijaan että pohdittaisiin
    sitä, voiko jo hakatusta kohteesta
    kerätä energiapuuta. ”

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hömötiaisen lisäksi myös lapintiainen vaikuttaa vähenevän nopeasti. Samat syyt lienevät taustalla, eli elinympäristöjen ja ilmaston muutos sekä kilpailevien lajien menestyminen.

    http://www.muutoslehti.fi/viimeisen-sadan-vuoden-aikana-metsatiaisten-valtasuhteet-ovat-menneet-uusiksi/

    Scientist Scientist

    Viime syksynä näin hömötiaisia enemmän kuin pitkään aikaan, joskus aika yllättävissäkin paikoissa. Ilmeisesti jonkinlainen vaellus idästä on ollut meneillään. Myös nämä vaellukset vaikuttavat kantaan merkittävästi. Jokunen vuosi sitten oli valkoselkätikan vaellus idästä. Lisäsi meillä pesivää kantaa koska ei ylitä meriä.

    Tolopainen

    Oulun kaupunki oli myynyt Sanginjoelta metsää Koneen säätiölle 2500ha, säätiö lahjoittaa alueen valtiolle, joka on luvannut perustaa tuonne suojelualueen tuo tulee osaksi jo suojeltua aluetta.

    Kaupungeilla ja seurakunnilla on isoja metsäalueita, joille olisi nopeasti perustettavissa lisää tuhansia hehtaareja suojelualueita, jos on halua. Oulu sai tuossa kaupassa 4.2milj €. Pieni Lestijärven pitäjä joutui ostamaan suojeluun Vapolta 500ha suota ja maksoi yli 250000€. Kyllä valtionyhtiö osaa rahastaa häpeämättömästi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Sanginjoki on hyvä hanke, mutta mikä on ”ulkometsä”? Ilmeisesti ulkoilu on alueen pääasiallinen käyttömuoto, suojelun lisäksi?

    Tolopainen

    Voi tarkoittaa myös kaupungin ulkopuolista metsäpalstaa. Tällaisia on monilla kaupungeilla, peräisin jostain vanhoista maakaupoista. Myös kaupunkien sisälle on alettu perustaa tuhansien hehtaarien suojeltuja puistoalueita, valtio jakoi näiden kehittämiseen 2,5milj€. Rakennetaan ulkoilureittejä ja tehdään esitteitä alueista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tolkun kirjoitus talousmetsien luonnonhoidosta, vastaisku y-järjestöjen lobbaukselle.

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000007837941.html

    Tuosta voi ihmetellä mitä lintujen hyväksi voisi tehdä.

    http://tiedostot.birdlife.fi/julkaisut/linnuston-tila-suomessa-verkkoversio.pdf

    Kurki

    Seppo Vuokko näkee Suomen metsien monimuotoisuuden olevan kutakuinkin kunnossa.

    Noista jättöpuista aina kaatuu tuulessa järeämpää puuta maahan, joihin entii tarttua paremmin kosteana sienien itiöitä.

    Tehokkaimpia luonnonhoitokeinoja ovat päätehakkuiden yhteydessä jätetyt säästöpuut. Niitä alettiin jättää 1990-luvun lopussa metsäsertifioinnin myötä, siis metsänomistajien vapaaehtoisin päätöksin ja heidän kustannuksellaan. Uhanalaistutkijoiden mukaan säästöpuut ovat suurin yksittäinen syy sille, että metsälajien uhanalaisuus ei ole viime kymmenen vuoden aikana heikentynyt.

    Linkki: https://smy.fi/artikkeli/metsaala-on-tehokas-metsaluonnonhoitaja/

Esillä 10 vastausta, 831 - 840 (kaikkiaan 8,055)