Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 941 - 950 (kaikkiaan 8,067)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • mehtäukko

    Neropatin tietämys on yhtä suvereenia, kuin niiden luulottelevien kansalaisten joista 30 % ei käytä puuperäisiä tuotteita kuin kerran viikossa. Millä rassilla he persläpeään puhdistavat? Ai niin, -ei sammaltupolla ainakaan.

    Jovain

    Ei ole syytä viherkansaa sotkea metsänhoitoon, näyttää luettelot täyttyvän ilmankin. Siistiä hommaa on tuo peitteinen metsänkasvatus, ei ole hirvet paskomassa ja mehtäukko löytää tupponsa. Toista se on tallintakusten risukoissa ja vatukoissa, ei tahdo löytyä.

    Nyt kun tukista on puutetta ja siitä maksetaan, on aika myydä. Tiedä sitten mistä saavat kiintiönsä täyteen. Harvassa on tukkimetsät ja harvennuksilta menee aikaa ja vaivaa. Ja varsinkin sitä jälkimmäistä, enne kuin kasvaa uutta tilalle. Nii, ohjehan oli laittaa aukoksi.

    Puuki

    Otsikon aiheeseen :

    Tuore saksalaistutkimus torjunta-aineista ja niiden vaikutuksista kertoo, että  käytön kilomäärät on vähentyneet mutta aineet on entistä myrkyllisempiä.   Kasveihin ja selkärangattomiin kohdistuva kokonaistoksisuus on  2-kertaistunut 20 vuodessa.   Maalla eläviä selkärangattomia , esim. pölyttäjiä uhkaa neonikotinoidit , vesistöissä on uhkana on pyretroidit.  Esim. hyönteissyöjälintujen on vaikea löytää ravintoa hyönteispopulaatioiden romahtaessa.  Kun luonnonkasvit kuolevat , niillä elävät hyönteiset katoavat ja se näkyy lintupopulaatioissa.     ( Sieltä löytyy suurin  luonnon monimuotoisuuden uhkatekijä , ei Suomen metsätaloudesta.  Viheriät ym.  haukkuvat siis väärä puuta, kun syypääksi biodiversiteetin heikkenemiseen etsitään metsätaloudesta).

    Glyfosaatti ei ole ollut hyvä vaihtoehto sekään. Muuntogeenisen maissin viljelyssä käytetään yhtä paljon torjunta-aineita kuin  muillakin maissiviljelmillä  (USA).

    Euroopassa vast. kattavan  tutkimuksen tekeminen  kasvimyrkyistä on mahdotonta koska torjunta-aineiden tilastointi on EU:ssa sekavaa.   Haittojen arviointi Euroopassa on myös alkutekijöissään koska myrkkyjen käytön valvonta on puutteellista.   Eu:ssa otettiin talteen viime vuonna 1300 tn laittomia salakuljetettuja tuontimyrkkyjä.  Samalla kuitenkin  EU:sta viedään vuosittain 10:ä tuhansia tonneja täällä laittomia torjunta-aineita muualle maailmaan. (Ja syödään niitä tuontiruoissa. ) .   (L: HS:n viikkolehti; Koblenzin YO:n  tutkimus ja Itä-Suomen YO:n maatalouseläintieteen prof. Heikki Hokkanen). (Ref: minä ite) .

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Voi rähmä: olet Puuki varmaan oikeilla jäljillä tuossa. Kemikalisoituminen on yksi megatrendi joka vaikuttaa aivan kaikkialla maapallolla, mm. juuri hyönteisiin. Unohtui tyystin tästä paasauksesta, jonka kirjoitin Hesarin PEFC-ketjuun (alla).

    ”Metsätalouden syyttäminen monimuotoisuuden vähenemisestä on aika luonnollista, onhan se kaikkea metsäluontoamme muuttava ”megatrendi”. Toinen megatrendi on ilmastonmuutos ja kolmas on sorkkaeläinten ylilaidunnus.

    Yksittäisten eliölajien väheneminen on siis helppo laittaa metsätalouden syyksi, mutta tilanteen korjaaminen vaatii syvällistä lajien elintapojen tuntemusta. Esimerkiksi jos jätämme hömötiaiselle ravintolähteeksi ja pesäpaikoiksi lahopökkelöitä, tilanne ei välttämättä juurikaan korjaannu, mikäli vähenemisen syynä onkin sini- ja talitiaisen ja käpytikan runsastuminen; isommat tiaiset syrjäyttävät pienemmän lajin ja käpytikka tuhoaa pesiä. Tunturipaljakoiden kasvillisuuteen puolestaan vaikuttaa sekä ilmastonmuutos että poron laidunnus. Lounaisen Suomen metsien ruohokasvien monimuotoisuuteen vaikuttaa sekä metsätalous, ilmastonmuutos että kolmen runsaan sorkkaeläinlajin (hirvi, metsäkauris, valkohäntäkauris) laidunnus yhtä aikaa.

    Tyvilahon lisääntyminen metsissämme on tosiasia, jota ei muuta asenteet tai ihmisten tietoisuus siitä. Kuten ei muuta sitäkään, että jatkuvapeitteinen metsänkasvatus sopii erittäin huonosti tyvilahon vaivaamiin metsiin Etelä-Suomessa. Kuusen jälkeen ei kannattaisi perustaa ollenkaan kuusikkoa, koska lahottajasieni iskee seuraaviksi uusiin taimiin. Kuusta istutetaan aivan liikaa, ja syy on tietenkin se, että edellä luetellut sorkkaeläimet syövät kaikkien muiden puulajien taimet.

    Otsikkoon palatakseni, mitä voimme tehdä? Metsä- ja luonnonsuojelulakeja voidaan muuttaa, tosin ne ovat melko tuoreet eli hiljattain uudistetut. Vaikuttavia toimia olisivat vaikkapa vapaaehtoisten maaomistajien panostuksien lisääminen luonnonhoitotoimiin (mm. neuvonnalla) ja tiukan suojelun alueiden perustaminen. Nämä tavoitteet voitaisiin kirjata PEFC:hen, joka on laatujärjestelmä eli sen peruspilareihin kuuluu jatkuva parantaminen.”

    Gla Gla

    Olen aika varma siitä, että kemikalisoitumisella on suuri merkitys hyönteisten määrään ja se vaikuttaa moneen muuhunkin asiaan. Kun metsässä kemikaalien käyttö on olemattomalla tasolla, siltä osin ei ole mitään tehtävissä. Voimme vain suosia sekametsiä ja erirakenteisuutta sekä koittaa vastustaa yleistä hokemaa metsätaloudesta automaattisyyllisenä kaikkiin esitettyihin ongelmiin.

    Päättäjät eu:ssa toivottavasti osavat puoltaa muitakin keinoja ympäristöasioissa kuin metsäisten maiden metsien suojelua.

    Jovain

    Gla: ”Voimme vain suosia sekametsiä ja erirakenteisuutta  sekä koittaa vastustaa yleistä hokemaa metsätaloudesta automaattisyyllisenä kaikkiin esitettyihin ongelmiin”. Hyvin sanottu, mutta ei myöskään pidä mennä ongelmien yläpuolelle. Kysymys ei ole kaikesta ja on myös kohtuullista tunnustaa ongelmat ja pyrkiä toimimaan sen mukaan.

    Hyvänä vasta-argumenttina mehtäukko: ”Valehtelusta jää kiinni kuin vääristelystäkin”. Missään metsälaissa tai sertifioinnin kriteereissä ei ole rajattu peitteistä metsänkasvatusta turvemaille tai muutenkaan vähempiarvoisille metsämaille tai puistoihin, niin kuin täällä ohjataan käyttämään ja mainostetaan. Vaan on hyväksytty yleisesti käytettäväksi kaikilla metsämailla ja antaa myös parhaan tuloksen hyvillä metsämailla, siinä kuin muussakin metsänhoidossa.

    mehtäukko

    Mitä sinä Jovain taas horiset? Kuka tälläkään foorumilla on kieltänyt mitään. Kylläkin suosimaan niissä pieni-alaisissa edustavissa länteissä sitä mikä on luontaisesti parasta.

    Ei ole taas loogista tuo höpinä aiemmin esittämiisi lotrauksiin..!

    Jovain

    Aivan, ensin tulee mehtäukko ja sen jälkeen metsälaki ja kiteerit. Niinkö siellä opastetaan: ”Suosimaan niissä pieni-alaisissa edustavissa länteissä sitä mikä on luontaisesti parasta”?

    Perko

    Havaintoni Mekong joen suistosta, en nähnyt ainuttakaan lintua metsissä enkä joella. Kasvillisuuden ja kalojenkin perusteella olosuhteet linnuille ovat mainiot.  No, ilmiö on hienosti kausaalinen determinismi eli ulkopuolisen aiheuttama vaikutus tapahtumaan, pommikoneilla  levitetyn   myrkyn vaikutus jatkuu pitkälle.     Puukille  tsemppiä,   pitää jatkaa ehkä löytyy ”sylttytehtaat ”  tai mistä laitoksesta hömötiaiselle  ja muille toukansyöjille haitat ovat levinneet Suomen luontoon.

    Lähteet:   Annelin ja Puukin  jutut !

    Puuki

    Sini-ja talitiaiset on lisääntyneet suhteessa hömö-ja töyhtötiasiin.  Molempia lajeja (hömö ja töyhtöt.) oli muuten tänä talvenakin ruokapaikalla säännöllisesti.    Niiden väheneminen on yhteydessä toisten rinnakkaislajien runsastumiseen.     Voi osin johtua esim. pystylahopuun vähäisyydestä jossakin paikassa.  Eurokannot joita tehdään jo melko yleisesti, ei ole luultavasti vielä tarpeeksi lahoja hömötiaisten pesintään.    Jk-hakkuut ei tuo juuri mitään lisäarvoa pikkulintujen elinympäristöön muulla kuin ehkä jossain eritystapauksessa.   Suojavyöhykkeet ja säästöpuuryhmät ja pystylahojen tekeminen sen sijaan tuovat.      Siinä Perkolle sylttytehdasta.

    PS  Kerron uudestaan parin vuoden takaisen havainnon; kun tällä alueella (satojatuhansia ha:ja) oli ollut yhtenä vuonna vain yksi kpl ”virallinen” havainto uhanalaisesta töyhtötiaisesta, näin niitä sinä vuonna 2 kpl  ruokintapaikalla.  (Koko alueella on vain  1 havaintoasema n. 100 km päässä minun ylläpitämästä ruokintapaikasta. )    Johtopäätös : Joko  a) näin syystä tai toisesta kahtena sen havaitun töyhtötiaisen joka oli lentänyt n. 100 km talven aikana.  Tai  b) havaintoaseman virallinen arvio (=> liian vähän havaintopaikkoja) oli pielessä suhteessa todelliseen töyhtötiaskantaan tällä alueella.

Esillä 10 vastausta, 941 - 950 (kaikkiaan 8,067)