› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 951 - 960 (kaikkiaan 8,216)
1 2 3 … 95 96 97 … 820 821 822

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Petkeles Petkeles 8.5.2021, 11:06

    Niin, harvemmin minkään lajin kannanlaskenta tehdään niin, että lasketaan jokainen yksilö koko valtakunnan alueelta. Lisäksi lajin uhanalaisuus on hieman eri asia kuin populaation koko. Uhanalaisuus ottaa huomioon kannan koon meneillään olevan muutoksen.

    Nämä lintulautahavainnot ovat lähinnä anekdootteja.

    Puuki 8.5.2021, 12:07

    Eipä tietenkään lasketa jokaista yksilöä. Mutta kun se menee niin, että ”virallisten ” havaintopaikkojen havainnoista tehdään yhteenveto , ja sen perusteella päätellään miten kanta on muuttunut ja/ tai on muuttumassa koko maassa.    Lintulautahavainto oli yksi esimerkki siitä miten tilastointi voi olla epävarmaa.  Liian hatara ( tai muuten ympäristöltään muuttuvaan kohtaan tehty havaintopaikka)  havainnointiverkosto aiheuttaa tod. näk. systemaattista virhettä tilastoihin.   Otanta  on liian pieni jotta voitaisiin tehdä pidemmälle meneviä johtopäätöksiä sen perusteella.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.5.2021, 12:24

    Helsingin yliopiston talvilintulaskenta, Luken riista- ja peltokolmiolaskenta ja Lintuatlaksen havaintoruudut: samoilta paikoilta samalla menetelmällä valtakunnallisesti kattavasti pitkänä aikasarjana. Jos ottaa aineiston rajoitukset huomioon, eli ei esimerkiksi tee isoja johtopäätöksiä pienistä aineistoista, noista jo näkee kehityssuuntia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.5.2021, 13:09

    Olisikohan syytä selkeyttää viestintää?

    En ole sisäistänyt metsäsertifikaatin merkitystä

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000007966922.html

    Gla Gla 12.5.2021, 07:44

    Ehkä vikaa on myös kirjoittajan asenteessa:

    Jokainen pystyy luonnossa liikkuessaan havaitsemaan, että metsien tila huononee vuosi vuodelta. Hakkuut toteutetaan suurten metsäyhtiöiden ehdoilla mahdollisimman halvalla ympäristöstä välittämättä. Puut on hinnoiteltu siten, että metsänomistajan ei kannata hoitaa metsiään vaan hakata kaikki jossain vaiheessa matalaksi, kuten HS:n jutussa olleista Kemiönsaaren kuvista näkyi.

    hemputtaja 12.5.2021, 10:02

    Lohdutan Annelia. En minäkään ole sisäistänyt metsäsertifikaatin merkitystä. Tai oikeastaan olen, mutta monen mielestä varmaan kieroutuneesti.

    Jos muistan väärin korjatkaa. Nimittäin muistelen sertifikaateista käydyn pientä sotaa aikanaan. Syy ja alku oli luonnonsuojelujärjästöjen viritys eli FSC – sertifikaatti (olikohan se FSC?). Se alkujuuret olivat Väli-Amerikan metsissä (mahonki?). Sieltä se levisi rummutusten avulla ja haisi pahasti ls-järjästöjen rahastukselta ja haisee edelleen.

    PEFC (eli mikä se nyt?) syntyi vastineena FSC:lle ja oli siis viisas veto.

    Siinähän se kierotuneen mieleni luoma tarkoitus sertfikaateille. Toinen on luotu rahastamaan metsäteollisuuden ja heitin asiakkaidensa omaatuntoa ja toinen on vastine, jolla on sama tarkoitus paitsi ylläpidon rahat, jotka eivät mene ls-porukan kassoihin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.5.2021, 11:39

    Se ’en ole sisäistänyt’ oli mielipiteen kirjoittajan ilmaisu, ei minun. En olisi noin kyyninen kuin hemputtaja. Samalla lailla kuin hirvikannansäätelyjärjestelmä luo puitteet hirvieläinkannanhoidon kehittämiselle, sertifiointi tekee saman metsätaloudelle. Kehikon puitteissa tapahtuu seurantaa, jolloin saadaan aikasarja – yksi joka vuosi samalla menetelmällä mitattu kuvaus – siitä mihin metsätalouden kestävyydessä ollaan menossa. Samalla lailla kuin yritysten laatu- ja ympäristöjärjestelmät, se on jatkuvan parantamisen ja viestinnän väline.

    Puuki 12.5.2021, 12:07

    Jokainen pystyy luonnossa liikkuessaan havaitsemaan, että metsien tila huononee vuosi vuodelta…

    Metsien tila paranee vuosi vuodelta, jos uudistaminen onnistuu.  10 v:n päästä nuo kuvien aukkojen ku-taimikotkin alkaa jo näyttää paremmin metsältä vaikka luultavasti hirvieläinten takia uud.puulaji onkin väärä.     Huolissaan voisi olla joidenkin tavasta hakata harveikkoja kuusikoihin ja jättää sen jälkeen uudistaminen kokonaan tekemättä.  Jos heinikko valtaa alan, ei uutta puusukupolvea synny pelkästään odottelemalla vielä seur. 10- 20 vuoden aikana ainakaan.

    mehtäukko 13.5.2021, 18:40

    A- Talk’issa oli keskustelemassa ministeri J Leppä, joka puolusti oikeutetusti Suomen metsätaloutta monipuolisella skaalalla. Vastaväittäjänä oli Janne Kotiaho kaikenlaita mitätöintiä ja nurin päin toimimista myöten. Lopussa oli ”asiantuntijan” väite, että Suomi olisi jo sitoutunut Brysselin linkkuveitsien 30% :n suojelu-alueiden lisäämiseen..!

    Potaskaa pukkaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.5.2021, 21:34

    Ei edes EU itse ole vielä sitoutunut 30 %:n suojeluun eikä tule sitoutumaankaan. Mistä sellaiset määrät suojelualueita yhtäkkiä putkahtaisivat? Ainoastaan vuoristoiset maat kuten Sveitsi (ei EU:n jäsen) saavat helposti kasaan tarvittavat alueet.

Esillä 10 vastausta, 951 - 960 (kaikkiaan 8,216)
1 2 3 … 95 96 97 … 820 821 822