Keskustelut Metsänomistus Näkemystä metsätilojen hintojen kehityksestä

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 34)
  • Näkemystä metsätilojen hintojen kehityksestä

    Mikä on palstalaisilla näkemys metsätiloista tehtävien kauppojen suhteen lähivuosille?

    Yksi vaikuttava tekijä tällä hetkellä on ainakin puun kova kysyntä. Maantieteellisesti myös kysyntään tulossa muutoksia. Lisäksi mahdolliset suojeluhankkeet ja niiden vaikutukset hakkuisiin ja toisaalta mahdolliset korvaukset hiilineuluista.

    Rahastojen tilanne markkinoilla.

    Metsänhoitotöiden hinnoittelu.

    Ja näihin kaikkiin vaikuttaen yleinen taloudellinen tilanne mukaanlukien korkotaso ja sen mahdollinen nousu.

    ..esimerkiksi voi nostaa vuoden 2020 aikana tehdyt tilakaupat joissa puuston arvot nykytilanteeseen nähden etenkin päätehakkuiden osalta jo sinänsä veivät jonkin verran pohjaa tilojen mahdolliselta ylihinnoittelulta. Toisaalta on selvä, että tilakauppa on ylikuumentunut ja se väistämättä vaikuttaa hinnoitteluun.

  • Metsäkupsa Metsäkupsa

    Uskoakseni hinnat nousevat niin kauan, kun keskuspankit syytävät elvytysrahaa. Sitten kun korot nousee, hintojen nousu taitaa taittua. Markkinoilla on ostajia enemmän, kuin on myyjiä, joten en usko pitempiaikaiseen hintojen laskuun.                                                     Olemme tulleet siihen tulokseen, että jatkossakin metsätiloilla on kysyntää. Tämä taas johtaa siihen, että hinnat metsätaloudellisesti ovat korkealla tasolla. Vain rajatilojen ostoa harkitaan, joista ollaan valmiit ” ylihintaakin” maksamaan. On tapauskohtaisesti harkitava tarkkaan, sillä kerran korkeintaan saattaa viereinen tila olla elinaikana ostettavissa. Tälläinen tapaus oli alkuvuodesta tehty tilakauppa.

    Musta miäs

    Metsäkupsan tilakauppa kuten minulla. Joulukuussa soitti rajanaapuri että hänellä oli siskonsa kanssa puhe että olisinko kiinnostunut ostamaan heidän metsätilansa. Olin heiltä ostanut v 2017 viereisen määräalan ja nyt tämä tarjottu tosiaan rajat vastakkain. Esitin kiinnostukseni ja kohta kiiluvasilmäinen lava-autoilija huristeli tilaa kiertelemään. Oma hintanäkemys valkeni aika äkkiä ja alkutalven aikana kuultuani heidän hintapyyntönsä joka oli lähes sama mutta pienempi kuin mitä itse meinasin. Tingin puhelimessa sen siskon kanssa, hintapyyntö pysyi mutta sain 0,5 ha vanhan erilis metsittyneen peltopalstan samaan hintaan. Se myös rajoittuu näihin tiloihin. Kaupat tehtiin muutama viikko sitten em.naisen asuinpaikkakunnalla. Tilakauppakahvit juotiin paikallisessa kahvilassa ja juteltiin pari tuntia. Tämä nainen pari vuotta minusta vanhempi oli ihastukseni nuorena kun molemmat hiihdettiin kilpaa. Kerroin sen hänelle…vasta melkein 40 vuotta myöhemmin. Kutsui luokseen kahvien jälkeen ja alkoi ilta tulla, kysyi haluatko jäädä yöksi. Oli kyllä aika kapea hänen sänkynsä, ei haitannut yhtään. Viime vkl meni myös siellä ja jne. Mikäpäs siinä, oli vapaa nainen ja vapaa olin minäkin. On kyllä melkoisen onnellinen koko asia kaikkineen. Lipsui kyllä varsinaisesta aiheesta mutta sallinette varmaan kertomukseni että tilakauppani sai tuollaisen käänteen. Taisi muuten olla niitä ensimmäisiä ihastuksia, taisin olla 11-12 vuotias. Tätä naista en tavannut vuonna 2017 kun oli valtakirja kauppaan veljelleen.

    MIISU4F MIISU4F

    Ihana kuulla, että MustaMiäs on saanut kokonaisvaltaista rentoutusta!  Meillä on ollut MustanMiähen sekä muidenkin yhteisömme jäsenten kanssa  yhteisiä ja pitikittyneitä    päämääriä tänä keväänä hoidettavana enemmän kuin laki sallisi, sanan laki täydellisessä merkityksessä.

    Itsekin poikkean otsikosta mutta sydämellisesti iloa MM:le 😉 Olet totisesti tilakauppojesi bonukset ansainnut <3  (otsikossa mainittiin näkemys kauppojen suhteen. Suhdetoimintaahan se tuokin.)

    Arja Korisevan laulun sanoin: Kunhan saa leipää,  lempee ja lämpöö

    Leipää, lempee, lämpöö – YouTube

    Panu Panu

    Noin 5 vuoden tähtäimellä uskoisin, että maailmalla alkaa yleinen laskusuhdanne johtuen jo mainitusta korkojen noususta/nostosta.

    Siinä vaiheessa tai jo sitä ennen metsärahastot voivat ensimmäistä kertaa joutua näyttämään laskevaa tuottokäyrää. Ihmiset alkavat lunastaa osuuksiaan rahastoista ja yhtäkkiä ne ovatkin tilanteessa, jossa niiden pitää myydä tiloja. Tornator ym piensijoittajista riippumattomat instituutiot häärivät silloinkin ostopuolella mutta ehkä meille tavallisille yksityisille metsäsijoittajillekin joku jk-raiskio irtoaa kohtuuhintaan. 🙂

    Maailmantalouden lisäksi riskinä on tietysti EU ja luontojärjestöt ja FSC, jotka jatkuvasti kiristävät kuristusotettaan muiden omaisuudesta. Eli jos suojelu menee överiksi ilman kompensaatiota niin se voi pudottaa tilojen hintoja.

    Lyhyellä (1v) tähtäimellä näyttää, että halpaa rahaa riittää ja se valikoi kohteekseen paljon myös metsätiloja.

    MIISU4F MIISU4F

    Kuinka alla olevat asiat tulee vaikuttamaan tilakauppoihin ja yleensä puun myyntiin ja metsäsertifikaatteihin? Meinaan, että jos joku saksalainen ’lankunostaja’ kuulee, että joku suomalainen yritys polkee työsopimuksia ja työntekijöiden etuja, ja mahdollisesti sellainen yritys on saanut sertifikaatteihinsa merkinnän poikkeamasta—mahtaako saksalainen ’lankunostaja’  kääntyä toisen yrityksen puoleen, jolla on puhtoisempi maine kautta linjan?

    Vaikka se kuulostaa hullulta mutta vaikka sertifioimaton ja sertifioitu puu menee tehtailla samaan pinoon, koko pino turmeltuu jos ketjussa havaitaan sertifioinnin vastaista toimintaa. ja se ketju yltää todella pitkälle. Se ei voi olla vaikuttamatta kilpailukykyyn ja puun hintaan!

    Pelkkä mainehaitta riittää uhaksi monessa. Metsäteollisuus ry voi toki irtautua neuvottelupöydistä mutta Suomessa on järjestäytymisen vapaus, ammattiliitot ja suurimalla osaa aloita yleissitova työehtosopimus. Yt laki on edelleen voimassa, mikäli kalenterista katsoin oikein päivämäärät. Stora Enso ja Metsä Group ovat näemmä huomanneet, että yhteistyöllä neuvottelemalla ja sopimalla päästää pienemmän riesan tietä ja työrauha säilyy.

    UPM ilmoitti, ettei jatkossa aio neuvotella uusia työehtosopimuksia toimihenkilöidensä kanssa (ammattiliito Pro nettiversiosta vastine) 18.2.2021 :

    *** Metsäyhtiö UPM on ilmoittanut, ettei se neuvottele toimihenkilöiden työehdoista enää millään tasolla. Käytännössä työnantaja päättäisi yksipuolisesti toimihenkilöiden tulevista palkankorotuksista, sairausajan palkasta, äitiys- ja isyysvapaasta sekä lomarahasta.

    Vielä tammikuussa UPM vakuutti henkilöstölleen sopivansa toimihenkilöiden työehdoista yritystasolla. UPM:n luottamushenkilöt ovat avoimessa kirjeessään erittäin pettyneitä työnantajan toimintaan ja järkyttyneitä siitä, kuinka yritys suorastaan halveksii luottamusta ja sopimista korostavia arvojaan.

    Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malisen mukaan UPM uhkaa tuhota henkilöstön luottamuksen.

    Vastuullinen työnantaja ei voi toimia näin ilman seuraamuksia. Miten työnantaja voi nykyaikana tavoitella paluuta sanelupolitiikkaan ja halveksia sopimusyhteiskuntaa, joka on luonut vahvan perustan myös tämän yrityksen menestykselle?

    Puheenjohtajan mukaan UPM:n kieltäytyminen kollektiivisesta sopimisesta on herättänyt laajalti kansainvälistä huomiota. Avoimessa kirjeessä luottamushenkilöt kyseenalaistavat, noudattaako yritys täysimääräisesti työelämän perusoikeuksia koskevia kansainvälisiä sitoumuksiaan.

    Globaalina toimijana yrityksen tulisi ottaa huomioon, että sijoittajien ja asiakkaiden luottamus yritykseen on vaakalaudalla, ellei se pysty osoittamaan kansainvälisten sitoumustensa edellyttämää vastuullisuutta, Malinen jatkaa. **

    Mutta SAMAAN asiaan vastasi pian Stora Enso ja Metsä Group,  Otteita 18.3.2021 Kauppalehdestä: 

    **Metsäteollisuuden sisällä yritysten ratkaisuissa näyttää tällä hetkellä olevan merkittäviäkin eroja.  Toimihenkilöitä edustava ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen kertoo, että sekä Stora Enso, että Metsä Group ovat kertoneet neuvottelevansa yrityskohtaiset sopimukset Pron kanssa .—–

    ”Molemmat yritykset ovat todenneet neuvotteluissa, että yrityskohtainen toimihenkilösopimus tehdään ammattiliitto Pron kanssa”, Malinen sanoo.

    Ratkaisu on siis eri kuin UPM:llä. Pro kertoi helmikuussa, että ensi vuodesta alkaen UPM aikoo keskustella toimihenkilöiden työehdoista vain yksilökohtaisissa kehityskeskusteluissa.

    ”Miten UPM kuvittelee tekevänsä paikallista sopimista heidän mallillaan. Jos UPM ei käytä yksipuolista määräysvaltaa, heidän pitää tehdä paikallinen sopimus 700 toimihenkilön kanssa”, Malinen sanoo.***

     

     

     

    MIISU4F MIISU4F

    Aloittajan: miten vaikuttaa — Metsänhoitotöiden hinnoittelu.–

    Kyllä metsätöiden teettäjät koittaa kaikkensa säästääkseen työvoimakuluissa. Se on sitten eri asia, saako halvalla hyvää?

    derHorst

    Metsätilojen, kuten muiden omaisuusarvojen (rakennetut kiinteistöt, osakkeet), hinnat pysyvät tällä hetkellä korkealla nollakorkojen ansiosta. Erityisesti tuo näkyy rahastojen mahdollisuuksina metsäkiinteistömarkkinoilla. Jos ja kun korot joskus nousevat, niin se vaikuttaa sijoittajien käyttäytymiseen aika nopeasti. Markkinakorkojen noustessa yli keskimääräisen metsätaloudellisen tuoton, rahastot ovat ku(u)sessa. Mutta tuo kaikki tulee keskuspankkipolitiikan kautta eikä sillä kannata suuremmin päätään vaivata kuin pitämällä ulkoisen pääoman riskit kurissa.

    Sen sijaan kotoperäisesti tehtynä riskinä metsätilojen hinnoille vaikkapa 10-20 vuoden aikajänteellä näkisin laskevan syntyvyyden ja trendinomaisen kaupungistumisen. Tällä palstalla kirjoittelevilla todennäköisesti valtaosalla on jonkunlainen syntymälahjana saatu kytkös metsiin ja maaseutuun. Tällä vuoituhannella syntyneillä aika harvalla satunnaisia vierailuja lukuunottamatta ja hehän ne ovat tulevia potentiaalisia metsätilan ostajia. Jos kytköstä ei lapsuuden ja nuoruuden kautta metsiin ole, niin tuskin siitä mitään megatrendiä tulevien aikuisten joukossa tuleekaan. Eli potentiaalinen ostajakunta vähenee paljon eikä mitenkään pitkän aikavälin kuluessa. Voi olla, että tulevaisuuden metsätilamarkkinoilla kilpailevat lähinnä ammattimaiset pelurit. Ja hehän osaavat sitten kannattavuuslaskennan.

    Kolmas tärkeä juttu on kustannusten ja puun reaalihinnan välinen yhteys. Jälkimmäinen ei ole kovin hanakka ollut pysymään esim. palkkakehityksen perässä. Väistämättä tuo aiheuttaa mm. ulkopuolelta ostettujen palveluiden kallistumisen suhteessa puusta saatavaan tuloon. Omatoiminen ei tietysi asiasta kärsi, mutta ostopalveluita käyttävät kyllä. Siis myös ne isot ammattimaiset pelurit.

    Eli väittäisin suurin metsätilojen hintaan tulevaisuudessa vaikuttaviksi tekijöiksi korkotason, tulevaisuuden metsätilojen ostajakunnan (joka lienee yhä ammattimaisempaa) sekä puun reaalihintakehityksen suhteessa muihin tuotannontekijöihin (=metsän reaalituottokehitys). Jotenkin tässä valossa kuplaantumista olisi ilmoilla ja kuplilla on taipumus jossakin vaiheessa tyhjentyä.

    Rukopiikki

    Myyjä toivoisi aina saavansa enemmän ja ostaja haluaisi aina maksaa vähemmän. Hinta on oikea jos kaupat syntyy. Rahastot lienee se ylimääräinen toimija joka hintoja eniten nostanut. Toisaalta jos osakemarkkinat romahtaa niin metsämaan arvo voi vain nousta. Eihän metsään sitoutuneelle rahalle saa enää monin paikoin kuin parin prosentin koron. Ei siis kannattaisi enää pientä puuhapalstaa enemmän omistaa jos vain pääoman tuottoa ajattelee.

    MIISU4F MIISU4F

    Rukopiikki: eli kannattaisi siis omistaa vain niin pienen tilkun, ettei siitä ole ylivoimaisia kuluja ja työtä tai vaihtoehtoisesti niin monta sataa hehtaaria, että se *maksaa itse itsensä* mitä tulee hoitokulut vs tulot ym?

    Petkeles Petkeles

    Ylläripylläri sama mekaniikka kuin kaikilla aloilla. Joko pidetään toiminta sivutoimisena pienessä mittakaavassa tai laajennetaan rajusti. Esimerkiksi maataloudessa tilanne on polarisoitunut jatkuvasti kasvaviin suurtiloihin ja sivutoimisiin viljelijöihin. Heikoimmassa asemassa on keskikokoinen tila.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 34)