› Keskustelut › Metsänomistus › Osaran aukeat

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 21)
1 2 3

  • Osaran aukeat

    Sent on: 16.2.2013, 16:48

    Torstaina 14.2. -13 ilmestyneen Metsälehden pääkirjoituksessa ja sivulla 6 olevassa artikkelissa oli mielestäni turhan optimistisia metsänkasvulukuja pohjois-suomesta. Tapio Sinkkilä arvioi että pohjoisessakin päästäisiin 60 vuoden kiertoaikaan ja 500 k-m3 hehtaari määrään. Itse omistan palstan jossa on mm. taimikko jonka olen itse istuttanut v. 1979 eli 33 vuotta sitten, itse olen suorittanut taimikonhoidon raivaussahalla vuonna 2000, kenties puolenkymmentä vuotta myöhässä mutta kuitenkin. Tällä hetkellä alueella (n.2,5 ha) on hyvin kasvava taimikko, huom TAIMIKKO jossa ei ole vielä montakaan kuitupuun kokoista runkoa. Taimikon harvensin v -79 kemera kelpoiseksi. Tämän perusteella voisi melkein väittää että em.artikkeliin ja pääkirjoitukseen on lukujen kohdalle tullut yksi nolla liikaa! Odotan asiallisia kommentteja asiaan.

    Tekijä
    suhari
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 23.2.2013, 12:13

    Kurki: onko tuo männikkö poikkeus ympäristöstä? Löysinkin jo sen kuvan ja paikkalinkin lukijoiden kuvista! Eipä tuohon siellä käytyyn keskusteluun ole paljon lisättävää. Joku Kolarin tutkija voisi käydä toteamassa tilanteen paikan päällä, että onko metsikössä jotain erikoista.

    Toteutunut kasvu on sikäli helppo tapaus, kun sen voi todeta hakkuun yhteydessä. Vaikeampaa on tulevan kasvun ennustaminen. Totta kai näissä on paikallisia vaihteluita, mutta maamme metsäninventoinnin ja tuotostutkimuksen tuottamilla ennusteilla metsävaroista on pärjätty hyvin. Kasvumallit huomioivat puulajin, puuston iän ja rakenteen, kasvupaikan, lämpösumman ja korkeuden merenpinnasta sekä mereisyyden.

    Kurki 23.2.2013, 15:26

    Kun autolla liikkuu pääteitä, niin näkee varsin vähän.
    Mutta tuo pisti silmään, että Lapissa ei juurikaan auton ikkunasta näkynyt taimikoita.
    Tuossa välillä Sodankylä-Kittilä oli yksi sellainen kovan kankaan männyntaimikko, jossa oli siellä täällä isoja vanhoja mäntyjä. Kävin kävelemässä taimikossa ja yhden lähellä olleen aihkipetäjän luona. Petäjä oli erittäin tuuhealatvainen ja hyväkuntoinen ja suorarunkoinen kuten kaikki muutkin mitkä näkyivät kankaanlaen yli taivasta vasten ja n. 15..16 m pitkä ja rinnankorkeudelta n. 50cm läpimitaltaan. Taimikko oli myyrävuosien jälkeen surkeaa katsottavaa ja aika harvahkoa ja sellaista 0,5m korkuista ja alle. Maapohjaa ei ollut muokattu.
    Jos ei olisi ollut noita vanhoja komeita mäntyjä, niin taimikosta päätellen olisin arvioinut että paikalle ei kovin kummoista metsää kasva.
    Kyllä Lapissa näkee ihan hyvin kasvavia männiköitä teiden varsilla, mutta yleisilme on tietenkin, että metsät ovat vähäpuustoisia ja huonoja.
    Sen johtunee siitä, että ainakin lähellä metsärajaa ei metsätaloutta harrasteta, eikä siten uudistusvaiheessa suoriteta metsän parannustoimia eli ojituksia ja maanmuokkauksia.

    suhari 23.2.2013, 22:15

    Harrastelijan laskelmat puuntuotto/ha ja kiertoaika ovat varmaankin lähellä totuutta vaikka tietenkin metsänomistajana toivoisinkin että perilliseni saisivat korjata tuollaiset 500k-m3/ hehtaarilta myytävää puuta, ensin harventaen ja lopuksi aukkohakkuulla jo 30 vuoden päästä. Se minun taimikko kyllä pukkasi aikalailla vesakkoa aluksi, ja oli työläs raivattava joten luokittelisin sen tuoreeksi kankaaksi, heinä ei ole koskaan ollut näillä korkeuksilla ongelma. Se minun ”näppituntuma” metsän tuotosta ei perustu vain oman esimerkiksi ottamani taimikon kasvuun, vaan kuten mainitsin olen kasvanut Osaran aukean laidalla ja metsästystä harrastavana seurannut metsien kasvua laajemminkin. Olisi mielenkiintoista jos metsähallituksen asiantuntijat voisi kommentoida asiaa, olisiko heillä jotka ovat hakkauttaneet Osaran aukeita sekä harventaen että aukkohakkuulla se todellinen tieto asiasta.

    Kurki 24.2.2013, 07:12

    Vuosia sitten ajelin Ranualta Posiolle, joka on tuota Osaran aluetta.
    Kun muistelen, tienverren taimikot olivat huonokasvuisia ja harvoja.
    Isommistakin n. 6..8m taimikoista näki jo latvakasvun lyhyydestä n. 10…20cm, että kasvu ei ollut mitään huippua ehkä n. 1..2 m3/ha eli heikonlaista.
    Toki välillä oli vanhempia tukkia kasvavia mäntykankaita ja Posion keskustassa sitten muistelen nähneeni jo kuution kokoisia isoja mäntyjä.
    Ensi kesänä pitänee tämän keskustelun innoittamana käydä tuolla alueella tutustumassa Osaran aukeiden kehuttun Susivaaran metsiin.

    Tosin tuo metsälehden artikkeli koskikin Kittilan aluetta, jota Levikin on.
    Ja sen tienvarren taimikosta kirjoitinkin eilen tähän ketjuun.
    Näkemäni perusteella Kittillästä löytyy erittäin hyviä maapohjia, jotka varmasti kasvavat 5..7 m3/ha/v, kunhan suoritetaan maanmuokkaus ja taimikon hoidot ajallaan.

    T.Pihlaja 24.2.2013, 18:36

    Liian usein olen saanut kuulla Pudasjärvellä ollessani metsänomistajien ja metsäammattilaisten suusta lauseen ”Ei täällä metsä kasva, eikä metsätalous kannata…”

    Totta se onkin jos uudistamiset tehdään myöhässä ja ”sutaisten”, Hoitotyöt laiminlyödään tai tehdään myöhässä (kun siihen saa kemeran!)… Kuitenkin jos nämä työt tehtäisiin oikein ja oikea-aikaisesti (Kuten Osaran aukeilla on pääosin tehty) päästään korkeillakin alueilla hyviin tuloksiin… Kun vielä lisäksi hyödynnettäisiin viljavien soiden lannoituksien kautta tulevat hyödyt, niin metsätalous näyttäisi paljon valoisammalle…

    Kuitenkin puunkäytön turvaamisen tulee olla lähes ykköstavoite, jotta metsätalouden kannattavuus säilyisi… Tässä on työn sarkaa paljon edessä!

    Edellä olevan ymmärtäminen on mielestäni uuden tulevaisuuden alku Pudasjärveläiselle metsätaloudelle… Tätä kuitenkaan en itse tule näkemään…

    Edit: Henk. kohtaiset vuodatukset poistettu!

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 27.2.2013, 08:47

    Hämmästelin Aloittajan (Suhari) tietoja osaran aukeilta. Vielä enemmän hämmästyin kun lukuja ei suoralta kädeltä ammuttu alas.

    Kesällä, kun tiimi-esimies Kouva meille paikkoja siellä esitteli, niin näimme kyllä hyväkasvuisia männikköjä, mutta 500 m³ / ha ??? Vaikka olisi sitten koko kierron kertymä, niin huhhuh.
    Lisäksi auraustyömaalla ollut paikallinen lehtimies naureskeli, että teille on näytetty vain ne parhaat paikat.

    Harrastelija asetti sitten luvut kohdilleen. Niiden uskoisin toteutuvan siellä keskiarvonakin.
    Harrastelijahan oli mukana, sillä retkeilyllä ja melko lähellä asuvana tuntee asioita muutenkin.

    Se 500 m³ / ha koko kiertoaikana jää haaveeksi monessa männikössä täällä etelämpänäkin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 27.2.2013, 09:42

    Hyviä tuloksia Kotkalla. Mutta sielläkään, Sallassa, tuskin päästään 500 m³ kiertoajassa. Ehkä jossain parhaassa paikassa, mutta keskiarvo jää kauaksi.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Kotka Kotka 27.2.2013, 18:45

    Sallan yhteismetsän toiminnanjohtajana operoin 1965-66 300 ha:n avohakkuun, joka aurattiin 1966 ja istutettiin 2+0 mä-taimilla 1969. Vuonna 2006 harvennushakattiin 72 m3/ha. Nykypuusto on n 100 m3/ha. Kasvu 43 vuodessa 170 m3/ha. ”Lähteen miehet” katselivat nappaskengissään 1960 -luvulla operoimiani uudistusaloja metsäautotieltä 1970-luvulla ja ennustivat niiden olevan 10 vuoden kuluttua pystyynkuivunutta rankaraiskiota. Ammattimiehenä en suoturpeiden happamuuksien tutkimuksilla metsätieteen tohtoriksi väitelleen tohtorin ennusteista hätkähtänyt, vain vähän naureskelin. Ja silloisten operaatioiden tuloksena – kun en metsätohtoreita uskonut – Sallan yhteismetsä on nyt voinut nostaa hakkuusuunnitteensa 40.000 m3/vuosi 75.000 m3
    Hae kirjastosta: Osaran aukeat Tuhkasta hyvinvointi-Suomen perustaksi.(ilm.2012)

    Aukusti 28.2.2013, 21:12

    Suharin taimikko on pohjoisrinteessä! Mielestäni se vaikuttaa aika ratkaisevasti puun kasvuun.

    Lapsuuskotini metsissä sen huomasi, kuinka etelänpuoleiset rinteet kasvoivat puuta erinomaisesti ja pohjoisrinteillä ei juuri mitenkään. Maaperän ravinteisuudet olivat samanlaiset, vain valon määrä ja lämpötila poikkesivat toisitaan. Myöskin pintakasvillisuus poikkesi etelärinteiden voitoksi Kun pohjoisrinteet olivat vielä llähes lumen peitossa, alkoi etelärinteissä ruohojen kärjet pilkistää täysin lumettomasta maasta.

    Omistamallani tilalla sen huomaa myöskin, vaikkei niin suuria korkeuseroja olekaan. Pohjoiseen kallistuvat rinteet ovat heikompia kasvumaita.

    Kasvukauden lämpösumma vaihtelee ilmansuuntien ja maaston muotojen mukaan, Kaavamaisesti käytettynä se ei anna oikeaa tulosta joka paikassa.

    Kurki 1.3.2013, 18:14

    Olisiko niin että pohjoisrinteetkin tuolla Osaran maisemissa kasvaisivat kuitenkin paremmin, jos ne ovat aurattuja.
    Haeskelin kansalaisen karttapaikalta noita alueilta vaarojen metsäpeitteisyyttä ja ainakin tuon Susivaaran pohjoisrinteellä näyttäisi kasvavan metsää samoin kuin etelän suunnalla.
    Aurausvaot erottuvat hyvin ilmakuvasta.

    Voi olla, että tuo linkki ei pelaa, mutta kansalaisen karttapaikalta Susivaara loytyy Livojoen varresta.

    http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=539279&n=7322943&scale=16000&width=1000&height=1000&showSRS=EPSG:3067&lang=fi&mode=orto

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 21)
1 2 3