Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Minkälaisia hintoja olette perineet tai joutuneet maksamaan puukaupan suunnittelusta, kilpailuttamisesta ja korjuun valvonnasta. Muutamia tuttavia on pyytänyt kyseiseen työhön, josta olisivat valmiita maksamaan korvausta.
Näin se on kuten mehtäukko kirjoittaa – keskinäinen kunnioitus ja luottamus on itsellä tärkeä puukaupan kriteeri. Kaupan jälkeistä vitutusta ei pienellä rahalla korvata, jos hommat eivät menekään, kuten sovittu… ”Korjuupomo lähettää motoon vähintään kauppasopimuksen mukaisen aptin.” juurikin vähintään – usein sopimukset antavat kuitenkin liikkumavaraa ja hyvällä asiakas-/myyjäsuhteella liikkumavara käytetään oikein ja molempia osapuolia tyydyttävästi.
Semmoinen tappio josta ei itse tiedä ei ole tappio lainkaan. Se on selvä, että katkonnan tuloksen ennustaminen historian pohjalta on epävarmaa, ja suurin osa kaupoista menee sujuvasti ilman suuria tappioita. Tärkein osio on kilpailutus, ja katkontakysymykset ovat kaiketi sen rinnalla hienosäätöä. Puukaupan sujuvuus on tärkeää, joten mennään vaan entisillä spekseillä.
Mennään vaan ja säädetään yhteisymmärryksessä tarkoituksenmukaisesti. JLapin vaade sahojen velvollisuudesta maksaa ”tukin laadun” täyttävistä pulikoista ei edustanut tätä alkuunkaan. Jos mo liittää ne sormijatkosliitoksina oikeiksi tukeiksi, joku tolkku tapahtuisi.
Niin tarkoitin tilannetta, että miksi se latvastaan 160mm 34 dm tukki otetaan vain kakkospölkkynä, tai ison kuusen varsin oksaisena latvatukkina, mutta pienen puun laadukkaasta tyvestä sitä ei tehdä. Lopputuloksena siis olisi täsmälleen samankokoinen tukki, mutta kun minimitukkirunko on runko josta tulee 43 tukki, niin pienen runkon tyvestä tukkia ei tehdä, vaikka niitä muutoin tehdään samoilla mitoilla samasta leimikosta.
Se johtuu siitä että jos ne latvatukit, tuossa esimerkissä latvamitat 16-21 cm, kuuluu toiselle sahalle jonka tuotepalettiin tuo 34 dm sopii. Eli niillä sahataan sellaisia tuotteita (esim vaikka kuormalavatarpeita) joihin lyhyt mitta sopii. Sitten tämä suuremman tukin sahuri niille ei noin lyhyt tukki sovi tuotepalettiin. Usein tuo suuremman tukin sahuri voi olla ns pulkkisahuri joka suoltaa helv…tisti jotain lautaa ja kakkosnelosta vientiin. Niillä voi olla mitat vaikka 43-61 dm tuotannossa.
Kauppakirjassa toki voi olla mitat 34 – 61 dm mutta käytännössä kaikkia mittoja ei toimiteta yhdelle sahalle vaan osa menee toisaalle. Joten kauppakirjan mukaista puutavaraa tehdään.
Tuo ylempi esimerkki on ihan olemassa oleva tilanne. Sahojen nimiä en viitsi mainita kun se ei ole olennaista.
Harvoin tulee sellaista ( en muista yhtään) että noita kokeneen tapauksia olisi yksittäisiä pölkkyjä enempää. Joten suuresta tappiosta ei ole kyse. Mutta onhan tuo periaatteessa mahdollista. Yleensä kun noita isoja kuituja tulee niin vikaa on muutenkin puussa jonka takia ne eivät sovi tukiksi
Kyllä se tehdään myös tyvestä jos se ei ylitä niitä latvamittoja jotka 34 dm tukille on annettu. Läpimitta ratkaisee tehdäänkö vai ei. Jos näin ei ole tehty niin vika on jossain muussa.
Yks kokenut motomies nykyään jo eläkkeellä kertoi Minusta sahan ja sellufirman eron katkonnassa. Kummallekkin puolelle tehneenä ohjeistus kuulema oli tämmöinen. Sahalla jos yhtään epäili meneekö tukkina niin tukki vaan. Sellu puolella ohje oli jos yhtään epäili meneekö tukkina niin kuituun. Täsmää omiin kokemuksiin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään