› Keskustelut › Metsänhoito › pohjat litraa/ha

Esillä 8 vastausta, 11 - 18 (kaikkiaan 18)
1 2

  • pohjat litraa/ha

    Sent on: 28.10.2014, 17:59

    Tuli tänää lopetettua hankala taimikonhoito kohde,muistini mukaan työläin omalle kohdalle osunut.Pinta-ala 0,8 ha,9,5 husokin tankkia eli 10,7 litraa/hehtaari.Palstalla iso osa poistumasta pihlajaa,muutoin varmaan ollut energiapuu kohde.Jäihän sinne kai istutettuja honteloita kuusia ja vähän koivua.Kasvu-ja laatu tappiot melkoisia,oltiin ainakin 5 vuotta myöhässä .Onneksi ei omaa.Paljonko ootte muut saaneet palamaan parhaillaan/pahimmillaan hehtaarilla?

    Tekijä
    valtteri
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • arto arto 29.10.2014, 15:53

    Edellisellä raivauskaudella päivätuotos 0.36ha sahausta 3.5 tankillista 555 hussella . Tämän kesän huonoin alue 0.55ha/pvä 545fx.llä kyseiset alueet olleet muutaman vuoden omissa oloissa kaukana teistä poistuma paksua koivua. Nämä siis pohjat maasto vaikuttaa paljon ja paksuus.

    e-h e-h 29.10.2014, 16:23

    Kyllä Pohjois-savossa on paljon kohteita jossa pensaa palaa tankillinen per,0,10 ha,eli 10 tankillista 1/ha.

    sammeli 1.11.2014, 18:41

    Rehevät aurausalueet ovat kyllä hankalia, maa kun on paljastettu läppeensä. Hankalinta hehtaaria muistelen sahanneeni 3 täyttä päivää. Täysi päivä tarkoittaa kohdallani keskimäärin joskus 6 tankillista sthilillä. Melkoinen määrä siis polttoainettakin kului. Liikkuminen tuollaisessa murrokossa on kyllä surkeaa lisäksi vielä kulkemisen vaikeus syvissä auravaoissa.

    kuusessa ollaan 1.11.2014, 21:21

    Pahimmaksi kuvioksi on tuttu metsäpalveluyrittäjä todennut rehevät ja rajusti kääntömätästetyt kuviot. Aurauksella sentään havaitsee, mihin suuntaan railo kulkee, noissa mätästyksissä ne montut on siellä jossain vatukon ja pusikon piiloissa. Nilkkoja nyrjähtelee…

    tamperelainen tamperelainen 2.11.2014, 13:28

    Kulotus taitaisi ainakin paikoiteleen kärventää maannouseman henkihieveriin

    Anton Chigurh Anton Chigurh 2.11.2014, 14:49

    Ei kärvennä, kyllä se on vain ja ainoastaan puhdas lehtipuukierto joka sen tekee.

    mehänpoika 2.11.2014, 15:31

    Lehtomaisten kankaiden tai lehtojen uudistaminen ra-koivulle antaisi onnistuessaan melko vähällä vaivalla nopeasti kehittyvän metsän. Kuitenkin ainakin lehtopohjilla joutuu jatkuvasti raivaamaan tiheää tuomi, pihlaja, leppä ym. vesakkoa ennen varsinaisia harvennushakkuita (2 kpl).

    Nämä kohteet voivat olla hyvinkin työläitä ja bensaa kuluttavia. Pohjanraivausta voi joutua tekemään 2-3 kiertoajan kuluessa.

    Jos alue olisi tullut uudistettua kuuselle, olisivat säästyneet ainakin myöhemmät pohjanraivuut, ja seuraava kierto olisi vesojen puuttuessa helpompi aloittaa. Luonnollisesti juurikäävän saastuttamat kohteet pitäisi tulevista pohjanraivaustarpeista huolimatta saada uudistetuksi ra-koivulle..

    raivuri 2.11.2014, 19:58

    Kyllä rehevillä lehtomaisilla, varsinkin etelän puoleisilla rinteillä kuusenkin kanssa raivausta riittää. Itsellä näitä löytyy mukava määrä. Varhaisperkaus(joskus 2), taimikonhoito, mahdollisesti ennakkoraivaus ennen eh:ta, ennen kakkosharvennustakin voi joutua pahimpia paikkoja raivaamaan jos eh voimakas ja maa taimettuu hyvin. Kaikkein pahimpia/parhaimpia ovat entiset laidunalueet ja rehevät korpinotkot

Esillä 8 vastausta, 11 - 18 (kaikkiaan 18)
1 2