› Keskustelut › Metsänhoito › Puusta puhe

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 90)
1 2 3 … 7 8 9

  • Puusta puhe

    Sent on: 7.4.2017, 08:31

    Sain jostakin toiminnasta palkinnoksi kirjan : ”Puusta puhe”. Siihen on koottu Kari Mielikäisen pakinoita ja kolumneja tältä vuosituhannelta. Osan niistä olen nähnytkin lehtijuttuina, mutta nyt niitä on koottu kirjaseksi (Metsä-kustannus)

    Juttuja näyttää olevan 66 kpl. Ne ovat sopivan kokoisia #juttu / päivä#, eli reilun parin kk:n urakka 🙂

    Mielipiteitä?.

    Tekijä
    harrastelija harrastelija
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain 1.5.2017, 16:47

    Eipä se niinkään metsänhoidosta taida olla kiinni eikä kalustosta. Vielä 60 luvulla ei muut tehtykään kuin jk:ta. Eikä taida olla vaikutusta silläkään, tehdäänkö hevosella vai metsäkoneella, molemmille taipuu. Mutta sillä on jo vaikutusta, mitkä tahot sitä jk:ta tekevät. Metsänomistajille sillä on jo aika paljonkin vaikutusta.

    mehtäukko 1.5.2017, 17:51

    Suora lainaus Metsälehden mainitusta SV:n jutusta: ”JOS eri-ikäiskasvatus onnistuu hyvin,se VOI pidemmän päälle olla yhtä kannattavaa kuin tasa-ikäiskasvatus.” Ja

    ”Kun valitaan perinteinen avohakkuu,saadaan heti korkeampi kantohinta ja isommat puunmyyntitulot”.

    Olen soveltanut yläharvennusta  sekä elinkelpoisen taimi-aineksen hyödyntämistä lähes 30v. metsän käsittelyissä niissä osin kuin mahdollista.

    Metsänomistajalle on todella vaikutusta se,että toiminnot ovat kustannustehokkaita.Kannattavuus löytyy puun/tukin laadusta,määrästä ja kierto-ajasta.

    Jätkä 1.5.2017, 18:50

    Männiköstä edelleen puhe. Jokainen on ainakin nähnyt, sanotaan nuori männikkö, valtapituus 7 – 8 metriä ja siellä joukossa 5 – 6 metrinen mänty. Kasvaa joka vuosi 30 % lyhempää vuosikasvainta kuin valtapuut. – Ei jatkoon, tulkoon vaikka reikä, mutta nurin vaan suosista. Siinä se on Jatkuva kasvatus männylle.

    mehtäukko 1.5.2017, 19:42

    Kyllä. Täystiheänä lähtenyt männyntaimikko, jossa siinä vaiheessa tietysti kaikkea muutakin,on laadun (karsiutumisen) varmistuksen jälkeen saatava mahd. tasamittaiseen ja -laatuiseen asentoon. Siinä poika-oksaiset,oksikkaat,mutkaiset,haaraiset ja alikehittyneet väistyvät.

    Siemensyntyinen raudustaimikko saa saman lääkkeen,mutta lihotustiheyteen 1200r/ha…

    Klapikone 1.5.2017, 20:03

    Juuri Niin, kuin jätkä ja mehtäukko tekee, ja ensiharvennuksessa myös laadultaan huonoja pois, oli ne sitten isoja tai pieniä puita. Myöhemmissä harvennuksissa voidaan sitten haluttaessa käyttää yläharvennusta ja siemenpuuhakkuussa jätetään laadultaan parhaita puita.

    Ylispuukasvatus tarkoittaa sitten sitä, että näitä siemenpuita kasvatetaan uuden metsän päällä ja niitä poistetaan pikku hiljaa harvennusten yhteydessä. Parhaimmat voidaan kasvattaa jopa kahden normaalin kiertoaja verran.

    Klapikone 1.5.2017, 20:33

    Lisäksi, taimikonhoidon voi jättää tekemättäkin jos taimikossa on kokovaihtelua. (Luonnon taimikossa usein on) mutta tällöin on laatu valinta enskassa vaikeampaa, on jätettävä susipuitakin, jos ovat syrjäyttäneet paremmat lisävaltapuut.

    Valtapuiden kasvu on kokoajan erinomaista, vaikkei taimikon hoitoa tekisikään, mikäli kokovaihtelua on. Riukuuntumista tapahtuu tasakokoisessa taimikossa.

    Jätkä 1.5.2017, 20:41

    Kuitenkin männikön kasvupohja on yleensä niukkaravinteista, joten kaikki ne puut, jotka kituvat siellä väli – tai aluspuina syövät hukkaan valtapuuston eväitä. Kun metsätyyppi on VT, ei valtapuiden kasvu suinkaan ole liian kovaa, vaikka se onkin hyvää.

    Taimikossa pitää välillä pistää raivaussaha rallattamaan.

    Klapikone 1.5.2017, 20:42

    Juuri niin

    Puuki 2.5.2017, 22:36

    Kävin tuossa tsekkaamassa yhden jatkuvan kasvatuksen kohteen, jossa tehtiin 2. harvennus. Kuvio on lehtomaistakangasta ja puulajijakauma ~ ku 6, mä 3, ko 1 .  Ikä  42 v.   aurattu ja istutettu männylle. Lenkoja mäntyjä poistettiin eh:ssa 12 v. sitten ja raivattiin hyvin tiheä aluspuu kuusitaimikko vähän harvemmaksi. Nyt jäi vielä osa männyistä pystyyn ja suurin osa ylispuukuusista hakattiin pois. Suurimmat kuuset oli kantoläpimitaltaan 35 -37 cm ja ne oli kasvaneet päätehakkuuta ennen n. 13 v. aliskasvoksina ( eli olivat n. 55 vuotiaita ) hitaasti.  Hyvin oli kasvu kiihtynyt päätehakkuun jälkeen ja erikokoista kuusta on  nyt enemmän kuin tarpeeksi jäljellä 2.harvennuksen jälkeenkin. Tyvilahoa ei ainakaan tässä vaiheessa ole yhtään .

    Tuolla kuviolla ei ongelmana ole ollut taimettuminen vaan päinvastoin taimia on ollut jopa liikaa maan käsittelyn takia.

     

    Klapikone 3.5.2017, 20:37

    Harvakseen uudistusalalle jätetyt alikasvoskuuset voivat tosiaan olla 40 vuodessa hyvästi tukkikokoista, ja mäntyjen/ koivujen alla on tässä vaiheessa jo usein runsaasti uutta alikasvosta.

    Tällaisesta metsästä voi kehittää erirakenteisen tai kaksijaksoisen ja jos harvennus on 35 – 40v päätehakkuusta, saadaan jo tukkia näistä ylispuukuusista, niin kuin Puuki oli havainnut.

     

     

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 90)
1 2 3 … 7 8 9