Keskustelut Harrastukset Pyyntiluvilla säädelty hirvenmetsästys syynä hirvestäjien ukkoutumiseen?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 23)
  • Pyyntiluvilla säädelty hirvenmetsästys syynä hirvestäjien ukkoutumiseen?

    Hirvenmetsästäjien keski-ikä on ollut jo monta vuotta nousussa. Monessa hirviporukassa metsästäjien keski-ikä on tällä hetkellä pitkälti yli 60 vuotta. Näin jatkuessaan pyyntiluvalliset hirvet jäävät metsästäjien puutteessa monessa hirviseurueessa kaatamatta. Siitä seuraa lisääntyvät hirvivahingot ja muutostarpeita hirvien vähentämiseksi.

    Nuorempi metsästäjäpolvi on viime vuosina valitellut vaikeaa pääsyä hirviporukkaan. Paikallinen metsästysseura tai hirviporukka pitää mukaanpääsyn eräänä ehtona uuden tulokkaan metsänomistusta ja metsästysmaan vuokraamista ko. seuralle. Lisäksi seurueilla on melko korkea jäseneksiliittymismaksu, koska omaisuutta on runsaiden hirvikantojen ja talkoiden myötä vuosikymmenien kuluessa ehtinyt kertymään.

    Kun nuoria metsästäjiä ei ole riittävästi aktiivisesta koulutuksesta ym. johtuenkaan päässyt mukaan hirvenmetsästykseen, on keski-ikä hirviporukoissa ollut nousussa ja rivit luontaisen poistuman johdosta harvenemassa. Jopa huomattava osa yhdestä sukupolvesta on joutunut olemaan ulkona koko harrastuksesta. Hirvestykseen pitäisi päästä kasvamaan jo nuorena. Keski-ikäinen harvoin siihen enää motivoituu.

    Pyyntiluvallinen hirvestys on kerryttänyt noin 40 vuoden aikana runsaiden hirvisaaliiden ja talkootöiden tuloksena metsästysseuroille suuren omaisuuden, josta johtuen vasta viime vuosina nuoria harrastajia on jonkun verran kelpuutettu jäseniksi. Tämä ei ole ollut läheskään riittävää, koska vanhemmasta päästä poistuma on kiihtymässä. Ehkäpä osa vanhoista jäsenistä haluaa ennen kuolemaansa realisoida oman osuutensa arvokkaasta omaisuudesta?

    Tämä hirvestäjien ukkoutumisen ongelma on mielestäni seurausta pyyntiluvilla rajoitetusta hirvenmetsästyksestä seurauksineen. Vastaväitteitä otetaan rajattomasti vastaan myös metsästyksen ylimmältä johdolta. Hölynpölyä tämä ei kuitenkaan ole.

  • Metsuri motokuski

    Tuo edeltävä ketjuhan se oli:

    RE: Haitat nykyisestä hirvikannan säätelyjärjestelmästä:
    Ukkoutumisen syynä ei ole nykyinen hirvimetsästys tapa. Meidän seurassa on 80 jäsentä johonka kaikki pääsee. Hirvijahtiin osallistuu noin 20 jäsentä ja itse olen reilusti yli 50 vuotta ja olen nuorimpia jäseniä. Homma johtuu siitä että nykyään ei haluta sitoutua koko syksyksi hirvjahtiin. Niistä ei saada sitä hyötyä irti jota sitoutuminen ja jahtiin upotettava raha vaati. Varsinainen hirven jahti on vain puolet koko toiminnasta. Siihen sisältyy niin paljon oheistoimintaa ja valmisteluja että ne jotka siihen osalllistuu niin voivat sen tietää. On lihanpalottelun opettelua, suhdetoimintaa maanomistajiin, hirvitornien rakentelua ja kuljetusta, passipaikkojen valmisteluja, koirien kouluttamista, ampumataidon ylläpitoa, kaluston hankintaa ja jne. Tässä vain osa. Nämä toimet vievät huomattavan määrän vapaa-aikaa jahtikauden ulkopuolella ja niitä tehdään pääosin juuri kesälomakautena. Tähän toimintaa ei nuorista halukkaita tahdo löytyä. Nykyään nuorilla on muitakin arvoja. On perheet ja muut vapaa-ajan viettotavat jotka menevät noiden talkoiden ohitse ja sen vuoksi ei haluta lähteä. Tätä kysymystä on kartoitettu aika paljon metsästysseuroissa.

    Siinäpä vastaus 🙂 Niin ja kokemusta on aika monesta hirviporukasta, Juuri olin yhdessä porukassa edustusjahdissa koirani kanssa. Paljon sielläkin keskustellaan näistä ”ukkoutusmiskysymyksestä”, Sen voin sanoa että hirvenliha ei ole se ongalman ydin vaikka sitä yrität kovasti vakuuttaa.

    mehänpoika

    Metsuri motokuski:
    ””Ukkoutumisen syynä ei ole nykyinen metsästys tapa.””

    ””Homma johtuu siitä, että nykyisin ei haluta sitoutua koko syksyksi hirvijahtiin. Niistä ei saada sitä hyötyä irti jota sitoutuminen ja jahtiin upotettava raha vaatii.””

    – Voit olla oikeassakin kun ajatellaan tämänhetkistä tilannetta osassa hirviporukoita. Monessa hirviporukassa kuitenkin herättiin nuoremman porukan mukaanottoon liian myöhään. Ehkä sopivien ehdokkaiden harrastukset olivat ehtineet löytyä jo muualta.

    Ainakin 1970-luvulla hirviporukoihin pääsy oli vaikeaa. Haluttiin runsaat kaatoluvat käyttää entisten hirvestäjien kesken. Käytännössä se tarkoitti sitä, että ei haluttu lisää jäseniä lihanjaolle.

    Kun pyyntiluvilla sidottu hirvenmetsästys sai hirvien tuoton korkealle ja pyyntilupien määrät lisääntymään, oli se perussyy hirviporukoihin pääsyn vaikeutumiseen. Se puolestaan vuosikymmenien aikana aiheutti hirvestäjien keski-iän kohoamisen kohtuuttoman korkealle.

    Myöhemmin tilannetta on vaikea kokonaan korjata. Siksipä pyyntilupiin sidottua hirvenmetsästystä on vaikeaa toteuttaa tulevaisuudessa, jos hirvikannat on tarkoitus pitää vahinkonäkökohdat huomioiden riittävän alhaisella tasolla.

    MJO

    Mehänpoika: Ainakin 1970-luvulla hirviporukoihin pääsy oli vaikeaa. Haluttiin runsaat kaatoluvat käyttää entisten hirvestäjien kesken. Käytännössä se tarkoitti sitä, että ei haluttu lisää jäseniä lihanjaolle.

    Eli takaisin alkuun: Ketkä eivät halunneet lisää jäseniä asettivat ehdot jäsenyydelle?

    Maanomistajat eli metsästäjät!

    Ps. 1970-luku oli 40 vuotta sitten.

    mehänpoika

    MJO:lle
    Kuka milloinkin oli päättämässä hirviporukoihin pääsystä. Ilmeisesti kaikki metsästyseuraan päässeet pääsivät halutessaan hirviporukkaan. Silloin ilmeisesti rajoitettiin kokouksissa metsästysseuraan pääsemistä.

    Erikseen kaikilta maanomistajilta ei ilmeisesti kyselty, eli ehdot asettvati metsästäjät, heitä enemmälti erittelemättä. Tämä kaikki pitäisi olla vanhempien metsästäjien tiedossa.

    suorittava porras suorittava porras

    ###Silloin ilmeisesti rajoitettiin kokouksissa metsästysseuraan pääsemistä. ###

    KYLLÄ ! Vain maata omistavat pääsivät pääsääntöisesti metsästysseuraan. 🙂

    MJO

    KYLLÄ ! Vain maata omistavat pääsivät pääsääntöisesti metsästysseuraan. 🙂

    Mehänpoika ei kässää, mihin se johtaa 😀

    Jos metsästysseuroihin pääsi vain maaomistajia, niin jäseninä oli silloin ainoastaan maanomistajia. Miten ne maattomat olisivat sinne päässeet tekemään päätöksiä?

    mehänpoika

    Jos maataomistavat olivat etusijalla metsästysseuraan pääsylle, on ehkä silläkin ollut vaikutusta metsästysseurojen ukkoutumisen nopeutumiseen.

    Toisinsanoen, ei haluttu kovin paljon uusia jäseniä lihanjaolle. Hirvet saatiin nurin pienelläkin porukalla.

    Haluttiin vuokratut metsästysmaat mahdollisimman laajoiksi, koska pyyntiluvat jaettiin seuroille hyvin pitkään ensisijaisesti metsästysmaan pinta-alan mukaan. Kokonaan tästä tuskin päästään eroon tulevan hirvikannan hoitosuunnitelmankaan aikana. Eli pyyntiluvallisessa metsästyksessä hirvikannan epätasainen jakaantuminen ei juuri korjaantuisi.

    MJO

    Jos maataomistavat olivat etusijalla metsästysseuraan pääsylle, on ehkä silläkin ollut vaikutusta metsästysseurojen ukkoutumisen nopeutumiseen.

    Toisinsanoen, ei haluttu kovin paljon uusia jäseniä lihanjaolle. Hirvet saatiin nurin pienelläkin porukalla.

    NIIN NIIN.. Maanomistajat eivät ottaneet maattomia seuroihin.

    Haluttiin vuokratut metsästysmaat mahdollisimman laajoiksi, koska pyyntiluvat jaettiin seuroille hyvin pitkään ensisijaisesti metsästysmaan pinta-alan mukaan. Kokonaan tästä tuskin päästään eroon tulevan hirvikannan hoitosuunnitelmankaan aikana. Eli pyyntiluvallisessa metsästyksessä hirvikannan epätasainen jakaantuminen ei juuri korjaantuisi.

    NIIN NIIN.. Maanomistajat vuokrasivat maansa vain tälle toisten maanomistajien laajalla alueella toimivalle seuralle, vaikka he eivät edes pyytäneen siltä alueelta. Onko tämäkin maattomien hirvimiesten syy?

    Sinähän olet täällä pääpunaisena haukkunut maattomia hirvimiehiä. Nyt ongelma onkin, ettei heitä ole otettu mukaan. En ymmärrä sinun logiikkaasi.

    suorittava porras suorittava porras

    ###…..koska pyyntiluvat jaettiin seuroille hyvin pitkään ensisijaisesti metsästysmaan pinta-alan mukaan.####

    (Mehän poika alkaa päästä sylttytehtaalle johtaville jäljille…)

    Tuo yllä oleva lause oli varsin kauan totta ja lienee edelleenkin
    siellä , missä ei ole yhteislupakäytäntöä.

    Paljon parjattu riistahallinto teki hartiavoimin töitä siinä , että pyyntilupien määrä perustuisi hirvien määrään , ei metsästysalueen pinta-alaan . Tähän reagoitiin kentällä aivan liian hitaasti . Hirvikannan hallitsemattoman kasvun alkutahdit määräsi nimenomaan lupien sitominen pinta-alaan. Tihentymät saivat jatkaa kasvuaan kaikessa rauhassa , kun pidettiin sitkeästi kiinni manttaalien mukaan myönnetyistä kaatoluvista . Niistähän ei ollut vielä jotakin vuosia sitten edes mahdollista luopua toisen seurueen hyväsi kesken jahdin.Vasta yhteisluvat mahdollistavat joustavamman käytännön .

    mehänpoika

    MJO:
    ”””Sinähän olet täällä pääpunaisena haukkunut maattomia hirvimiehiä. Nyt ongelma onkin, että heitä ei otettu mukaan. En ymmärrä sinun logiikkaasi.”””

    – Alkuaan maattomien metsästäjien oli hyvin vaikea päästä mukaan hirviporukkaan, koska ei halutta kovin paljon lisää jäseniä pelkästään lihanjaolle. Maata omistavat vuokrasivat maansa porukalle ja se jossain vaiheessa ratkaisi jonkun pyyntiluvan lisää. Siksi he olivat etusijalla. Suhteilla pääsi maatonkin mukaan. Monet ostivat seuraan pääsyn vuoksi pienen metsäpalstankin.

    Tällainen politiikka seuraan tai hirviporukkaan pääsyssä aloitti jäsenten keski-iän kohoamisen. Nykyisin puhaltavat uudet tuulet, mutta etsikkoaika ehti kulkea jo ohi.

    Logiikkani on, että pyyntiluvilla säädelty hirvenmetsästys, jossa vasallinen emä oli rauhoitettu ja määrätty osa saaliista piti olla vasoja, kohotti hirvikannan ja kaatoluvat niin suuriksi, että pitkään aikaan lihanjaolle ei haluttu lisää jäseniä. Se aloitti hirviporukoiden ukkoutumisen, mikä on näin todistettu. Piste!

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 23)